Avainsana-arkisto: vanhemmat

Lippukunnan treenivinkki nro 34 – Kevätjuhlassa on helppo tutustua

Lippukunnan kevätjuhla tai kevätkauden päättäjäiset on ihan paras tapa tutustuttaa lasten vanhempia ja huoltajia partioon. Kaikilla on hyvä fiilis ja lomanodotus kutittelee jo hermopinteitä. Sama pätee tietty myös joulujuhlintaan. Tapahtuma voi olla juuri sen näköinen kuin haluatte! Se voi olla kevätjuhlamainen tapathuma sudarinäytelmineen tai retki nuotiopaikalle tai ihan mitä vaan.

Tutustuminen tuo kiinnostusta, kiinnostus tuo mukanaan halun auttaa ja olla mukana toiminnassa.

Tee siis tutustuminen helpoksi:

1. Esittäytykää. Esittele johtajisto vanhemmille. Anna myös vanhempien esitellä itsensä. Nimeä joku, jolta voi tulla kyselemään mistä vain.

2. Luo hyvää fiilistä. Toivota tervetulleeksi. Huomioi jokainen. Kiinnitä huomiota siihen, että johtajisto on innostunutta ja avointa myös vieraita kohtaan. Suunnittele ohjelma siten, että kaikki voivat olla sopivasti mukana, tietävät missä mennään ja mitä heiltä odotetaan. Kerro tapahtuman edetessä myös perinteiden taustoja ja ohjeista ne selkeästi. ”Me päätetään kaikki kokoukset sisaruspiirin, se on partiossa tosi yleinen tapa. Tehdään siis tänäänkin niin. Kaikki nousee ylös ja mennään piiriin niin, että kädet laitetaan tällä tavalla ristiin. Vasen käsi tulee päälle. Sitten me sanotaan yhteen äänen tämä loru ja kaikki poistuu piiristä kierähtämällä käsien alitse.”

3. Osallista. Suunnittele juhlaan pieni ohjelmanumero, johon myös vanhemmat voivat osallistua. Pieni maistiainen siitä, miten kivaa partiossa toimiminen on.

3. Kerro vanhemmille, että toimintaan pääsee mukaan. Kertokaa, että partiossa on tekemistä kaikille. Kertokaa vanhemmille, että heitä tarvitaan. Kertokaa esimerkkejä siitä, mitä voisi tehdä, mitä teillä on juuri menneillään tai mihin tarvittaisiin apua. Kutsukaa heidät retkelle, kokoukseen, tapahtumaan, kesäleirille. Muista myös toistaa tämä kutsu retkikirjeessä. Anna vanhemmille mukaan lappu, jolle on listattu kaikki tulevat päivämäärät, retket, leirit, puurojuhlat, kaikki. Parhaimmillaan myös seuraava paikka, jonne kaikki vanhemmat ovat kutsuttuja aivan erityisesti, kuten vanhempainilta, vierailupäivä ynnä muut.

4. Varmista, että kaikki ovat tiedon äärellä. Onhan teillä kaikkien vanhempien yhteystiedot? Tietävätkö kaikki seurata lippukunnan tiedotuskanavia? Mainitse näistä ainakin lyhyesti ja kerro, missä kanavassa kannattaa olla kuulolla.


Kiitokset tästä tekstistä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten menevät kasvuvinkkien tekijöille. Kuva Uudenmaan Partiopiirin kuva-arkistosta.

Mitä vanhemmat voivat tehdä leirillä?

”Retkikirjeessä kysyttiin, kuinka monta aikuista partiolaisen perheestä ilmoittautuu mukaan. Paikalla oli reilut parikymmentä lasta ja kymmenisen vanhempaa – siis noin joka toisesta perheestä yksi aikuinen. Leirin johtajina toimi viisi 13–17-vuotiasta partiolaista ja kaksi täysi-ikäistä johtajaa. Johtajat kertoivat, että lippukunnassa on yleistä kutsua nuorimpien partioryhmien lasten vanhemmat mukaan retkelle. Vanhemmista on apua leirillä, ja samalla he oppivat, mistä partiossa on kyse.”

Lue lisää onnistuneesta vanhempien roolittamisesta leirillä Partiojohtajaja -lehdestä!

Vanhempien pelko on alamäen alku

Jos pitäisi laittaa janalle niitä asioita, joita partiossa tekee mielellään ja ei-mielellään, vanhempainiltojen pitäminen tuskin on niitä ensimmäisiä. Vanhempia ei kuitenkaan kannata ryhtyä pelkäämään, koska siinä porukassa on potentiaalia aika lailla. Voit ajatella sen niin, että 50 lapsen lippukunnassa on lähtökohtaisesti 100 aikuista taustalla. Niistä jokainen haluaa, että niiden lapsi voi harrastaa hyviä juttuja.

100 AIKUISTA! Kelaa sitä resurssia.

Vanhemmilta voi saada: apua retkikeittiöön, kuskaamiseen, tavaroiden huoltamiseen, lpk:n rojujen varastointiin, edullisiin hankintoihin, varainhankintaan, suunnistamiseen, rekrytointiin, ensiapuun, näkyvyyteen, lpk-lehden painamiseen, erityislasten kanssa pärjäilyyn, kirjanpitoon, toiminnan tarkastamiseen, tontin hankintaan, kaivon poraamiseen, polttopuiden hankkimiseen tai kisojen eväshuoltoon.

Apua saa, kun: tiedottaa hauskasti mutta asiallisesti, pyytää palautetta ja ottaa siitä onkeen, puhuu ääneen asioita joihin apua tarvitsee, vastaa kun kysytään, toivottaa vanhemmat tervetulleiksi tutustumaan retkikämppään ja koloon, pyytää retkelle kuskanneita vanhempia tekemään kunkin sylillisen polttopuita, tuo vanhempia yhteen, näyttää mitä lippukunnassa tapahtuu (fb-päivityksiä, blogi, kuvavirtaa, lehdet, sähköpostilistat!), katsoo vanhempia silmiin ja kättelee napakasti ja kun on edes melko lailla ajoissa.

Vai miten teillä vanhempia paijataan?

Varustelistat ja retkikirjelauseita eri kielillä

Vieraskielisiä partioperheitä varten on nyt olemassa varustelista sekä yleisempiä retkikirjeiden lauseita käännettynä eri kielille, englanniksi, venäjäksi, viroksi, somaliksi ja arabiaksi.

Lippukunta voi kopioida tarvitsemansa tekstit tarvitsemallaan kielellä vaikkapa omaan retkikirjepohjaansa. Täydennettävissä lauseissa on esimerkit valmiina oikeilla paikoilla, jotta enää ei tarvitse miettiä, mihin kohtaan mitäkin täytetään. Arabian kohdalla kannattaa olla tarkkana, ettei tekstinkäsittelyohjelma vahingossa käännä tekstiä väärin päin, arabiaa luetaan oikealta vasemmalle.

Hyväksikäyttäkää siis!

englanti_retkikirje
englanti_varustelista

arabia_retkikirje
arabia_varustelista

somali_retkikirje
somali_varustelista

venäjä_retkikirje
venäjä_varustelista

viro_retkikirje
viro_varustelista

Ja ISO kiitos Sarasteen tekijöille nohevasta leirikirjeestä, käännettävät tekstit on poimittu siitä, ja minulla ainakin oli leirillä tosi sopivasti tavaraa mukana.

Kirjeet löytyvät PäPa:n nettisivuilta, täältä.

”Ehkä eniten on yllättänyt partion monipuolisuus”

Tämän, alun perin Kulosaaren Meripartion syyskauden avajaisiin tarkoitetun tekstin on kirjoittanut kahden partiolaisen äiti Maria Vuorenjuuri.

Partioharrastus vanhemman näkökulmasta

Olen kahden, nyt jo teini-ikäisen partiolaisen vanhempi. Lapseni ovat olleet partiossa 11 vuotta ja tätä kautta olen päässyt kurkistamaan partion maailmaan. Meistä vanhemmista kumpikaan ei ole ollut aikoinaan partiossa, joten minulla ei ollut selvää käsitystä siitä, mistä partiossa on kyse. Ohjasin omia lapsiani partioon siksi, että minusta lapsena telttailu oli tosi kivaa, mutta aikuisiällä teltassa nukkuminen ei enää onnistunutkaan yhtä hyvin, patja oli muhkurainen, selkää alkoi jomottaa, telttakangas viisti naamaa ja vieressä sikeästi, tyytyväisenä tuhisevat lapset potkivat unissaan. Siispä lapset partioon, siellä saavat telttailuelämyksiä! Nyt kun molemmat lapset ovat ”partiourallaan” edenneet partionjohtajiksi ja toinen rahastonhoitajaksi asti, on osoittautunut, että partio on paljon muutakin kuin solmuja ja telttailua.

Ehkä eniten on yllättänyt partion monipuolisuus. Partioharrastus opettaa ja tutustuttaa lapset hyvin monenlaisiin asioihin, suorastaan hämmästyttävän laajaan kirjoon eri elämänalueilla tarpeellisiin taitoihin ja kokemuksiin. Ja tietenkin nimenomaan meripartiolaisuus tuo purjehtimisen mukana valtavasti tietoa ja taitoja. Veneessä ryhmässä toimiminen korostuu entisestään, on selvittävä yhdessä niin kovassa tuulessa kuin tyvenessäkin. Pienissä tiloissa erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemisen oppiminen kasvattaa ja avartaa.

Partio on upea ”boosti” itsetunnolle ja tukee itsenäistymisessä. Ensimmäinen viikonloppuretki Lappeenrantaan oli iso juttu ja jännitti etukäteen sekä lasta että vanhempia. On ihan eri juttu lähteä partiolaisjoukon mukana viikonloppuretkelle kuin mennä mummolaan yökylään. Kyseessä on 7-vuotiaalle hurjempi hyppäys, mutta lapsi tekee sen yhdessä toisten kanssa, itsenäistyy vertaisryhmässään. Ja totta kai nämä viikonloppuretket tarjoavat vanhemmille aina silloin tällöin ihan mukavalta tuntuvaa vapaa-aikaa. Olen kokenut myös, että vanhemmalle partiojohtajana toimivalle nuorelle on tärkeä kokemus huomata, että onnistuu pienen koti-ikävästä metsäretkellä kärsivän sudenpennun lohduttamisessa.

Yhdessä tekemisen ja viihtymisen ohella partio on tavoitteellista toimintaa. On ollut hienoa nähdä, miten paljon koulutusta partion kautta voi saada: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry järjestää mm. ensiapu-, veneenohjaaja- ja kipparikursseja sekä hygieniapassikursseja. Paitsi että tiedot ja taidot karttuvat, esim. hygieniapassin suorittaminen voi auttaa kesätyöpaikan saamisessa. Partiolaiset eivät ole uusavuttomia. Kun on muonittanut parinkymmenen hengen viikonloppuretkiä metsässä, saa mahtavat valmiudet omankin talouden pyörittämiseen. Jokainen voi kuvitella millainen positiivinen vaikutus itsetuntoon näillä kokemuksilla on.

Mutta mitä partio vaatii vanhemmilta? Partio on edullinen harrastus, mutta mielestäni on hurjan tärkeää, että vanhemmat tukevat omaa partiolaistaan. Partiosta ei tule pitkäikäistä harrastusta ilman vanhempien tukea, vanhempien pitää huolehtia, että lapsi pääsee kokouksiin ja retkille. Mielestäni partio ei saa olla B-luokan harrastus, jonne mennään vain silloin kun ei ole muuta tärkeämpää tekemistä. Tämä on tärkeää siksikin, että lapsia on jatkuvasti jonossa partioon. Eli, jos saat lapsellesi paikan partioon, ole iloinen ja vaali sitä! Partionjohtajat ovat nuoria ja vanhempia tarvitaan tueksi siihen, että lapset ymmärtävät ryhmässä toimimisen säännöt. Vaikka vetäjä on iältään nuori, häntä kuunnellaan ja maltetaan odottaa omaa vuoroa, on sitten kyseessä kokous kololla tai ruokajono metsässä suurleirillä.
Vanhempien panostus varainhankintaan vanhempainyhdistyksen kautta mahdollistaa sen, että Kulosaaren Meripartiolla on oma purjevene, Sisar.

Tälläkin hetkellä Kulosaaren Meripartioon on siis tulijoita enemmän kuin ryhmiä pystytään järjestämään. Monet lapset tulevat partioon nuorina, mutta eivät jatka johtajiksi asti. Tarvittaisiinko tässäkin vanhempien hienovaraista tukea, sillä mielestäni vasta johtajana partiokokemukset kiteytyvät ja jalostuvat. Partionjohtajaksi kasvetaan vähitellen, vastuuta saadaan pikkuhiljaa enemmän, kokeneemmat partiolaiset auttavat nuorempia. Mutta ideana nimenomaan on, että nuoret tekevät itse, vanhempia tarvitaan kannustamaan ja tukemaan vastuuta ottavaa nuorta.

Ja totta kai kaikkien hyödyllisiksi katsottavien taitojen ja kokemusten ohella partio on yhdessäoloa, upeita elämyksiä ja iloa. No, joskus rämmitään loskassa vesikanistereita raahaten tai etsitään varpaat litimärkinä kaatosateessa Hiipivä haamu -kaupunkituntemuskisan rasteja nälän kurniessa vatsassa ja illan jo hämärtyessä. Mutta nämäkin kokemukset kasvattavat ja niitä muistellaan ”selvittiin siitäkin!” -asenteella myöhemmin nuotiolla istuttaessa.

Välillä tuntuu, että nuorten elämä on aika aikataulutettua ja jatkuvia suorituksia vaativaa, partio on tälle hyvää vastapainoa, metsään ei mennä kilpailemaan, vaan oppimaan ja kokemaan yhdessä.

Maria Vuorenjuuri,
kahden partiolaisen äiti