Avainsana-arkisto: toimintavinkit

Metsähallituksen kanssa talkoita kokeilemaan?

Mitä voisimme partiolaisina tehdä yhteisen luonnon tai retkeilymaastojen hyväksi? Partio-ohjelmassa on paljon aktiviteetteja eri ikäkausille, jotka liittyvät luonnon hyvinvoinnin edistämiseen tai retkeilypuitteiden ylläpitoon. Mutta kuinka toteuttaa näitä aktiviteetteja?

Etsimme pilottilippukuntia kokeilemaan yhdessä Metsähallituksen kanssa suojelu- tai retkeilyalueiden luonnonhoito tai huoltotalkoiden toteutusta. Mikäli lippukunnastanne löytyy kiinnostusta niin voitte ilmoittautua SP:n metsäkoordinaattorille, osoitteeseen jaakko.nippala@partio.fi

Seuraavassa listattuna ikäkausittain sopivat aktiviteetit (seikkailijoista ylöspäin):

Seikkailijat: Ympäristötalkoot (Palvelu)

  • Tavoite: Seikkailija toimii luonnon hyväksi. Hän ymmärtää yhdessä tekemisen merkityksen.
  • Kuvaus: Joukkue osallistuu ympäristötalkoisiin.

Tarpojat: Talkoot (Leiri -tarppo)

  • Tavoite: Tarpoja ymmärtää talkootyön merkityksen.
  • Kuvaus: Tarpojat osallistuvat johonkin talkootapahtumaan tai suunnittelevat ja toteuttavat sellaisen itse.

Samoajat: Autan luontoa (Meidän luontomme)

  • Tavoite: Samoaja ymmärtää oman lähimetsänsä ja lähiluontonsa merkityksen ihmisten hyvinvointiin ja ymmärtää miksi niitä tulee suojella. Samoaja ymmärtää lisäksi, että metsä tarjoaa toisille elinkeinon. Hän tietää metsänhoidon perusteet.
  • Kuvaus: Samoaja tutustuu metsänhoitoon ja sen uhkiin ja mahdollisuuksiin. Hän miettii itselleen sopivaa tapaa auttaa luontoa. Ensisijaisesti samoajan tulee pohtia mitä hän voi tehdä oman lähialueensa luonnon hyväksi.

Vaeltajat: Minä ympäristöesimerkkinä?

  • Tavoite: Vaeltaja ymmärtää miten voi omalla esimerkillään ja toiminnallaan edistää ympäristön tilan paranemista. Vaeltaja ymmärtää ympäristöalueiden käyttöön liittyvät erilaiset tarpeet ja vaatimukset.
  • Kuvaus: Vaeltaja toimii esimerkkinä ympäristöasioissa. Hän vastaa siitä, että jokin tapahtuma järjestetään ympäristövastuullisesti tai kouluttaa ympäristövastuullisuutta muille.

Molemmat kuvat: Jura Nurminen / Suomen Partiolaiset

 

JOTA-JOTI yhdistää partiolaisia maailman ympäri

Maailman suurin vuosittain järjestettävä partiotapahtuma Jamboree On The Air – Jamboree On The Internet (JOTA-JOTI) järjestetään vuosittain lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tapahtuman aikana partioryhmät ympäri maailmaa ovat yhteydessä muihin partiolaisiin radioamatöörilaitteiden tai tietokonepohjaisten viestimien, kuten ScoutLinkin välityksellä. Tänä vuonna tapahtuma osuu monien syyslomaviikolle 20.-22.10. ja Suomessa tapahtumaan osallistutaan perinteisesti 24 tunnin ajan lauantai klo 12 – sunnuntai klo 12. Käytännössä kuitenkin kuka tahansa partiolainen tai partioryhmä mistä tahansa voi osallistua JOTA-JOTI -tapahtumaan viikonlopun aikana vapaasti omalla aikataululla.

JOTA-tapahtuma järjestetään tänä vuonna 60:nnen ja JOTI 21:nnen kerran, mistä kumpuaa myös tämän vuoden teema: 60 Years Connecting Scouts. Ajantasaista tietoa tapahtumasta löytyy WOSMin JOTA-JOTI -sivustolta osoitteesta http://jotajoti.info/ Sivustolta löytyy paljon lisätietoa ja suuri määrä erilaisia aktiviteettivinkkejä tapahtuman järjestämiseen. Syyskuun puoliväliin mennessä päivitetään ajantasaista tietoa myös suomenkielisille sivuille http://jota.partio.net/ ja https://toiminta.partio.fi/ohjelman-tuki/kansainvalisyys/jota-joti Sivuilta löydät tarkemmat ohjeet esimerkiksi tapahtumaan ilmoittautumisesta ja jälkiraportoinnista.

Tapahtuman JOTA-osuuteen osallistuakseen partioryhmällä on oltava käytössä radioamatööriasema ja sitä mahdollistamassa radioamatöörin pätevyyden omaava radioamatööri. Radioamatöörin ei tarvitse olla partiolainen, vaan hän voi olla esimerkiksi jonkun tuttu, vanhempi tai paikallisen radioamatöörikerhon toimija. Mikäli ryhmällä, lippukunnalla tai piirillä on kiinnostusta osallistua JOTA-tapahtumaan, mutta radioamatöörikontaki puuttuu, olkaa rohkeasti yhteydessä JOTA-JOTI koordinaattori Reettaan. reetta.mansikkaviita(a)partio.fi

JOTA-JOTI näkyy myös sosiaalisessa mediassa ja samoajien omassa tapahtumassa Explossa! Seuraa Facebookissa sivuja JOTA JOTI Suomi Finland ja Jota-Joti sekä Instagramissa tunnistetta #jotajoti. Explossa JOTA-JOTIin pääsee tutustumaan sunnuntain messupisteellä.

Tavataan radioaalloilla ja verkossa!

Koloillan vierailu Bioaika-kiertueella

Niin, mikä ihmeen bioaika-kiertue?

Bioaika -kiertue on metsäalaa ja kestävää metsien käyttöä esittelevä kiertue syksyllä 2017. Partiolaisillekin tuttu Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke on Bioaika-kiertueen toteuttajana. Tapahtumakiertue kertoo metsistä ja näiden pohjalle rakentuvasta biotaloudesta.

Läpi Suomen ulottuvan tapahtumakiertueen ytimen muodostaa pyörillä kulkeva tiedekeskusnäyttely, Bioaika-rekka, jonka interaktiivinen sisältö soveltuukin hyvin esimerkiksi koloillan ohjelmaan, joko tarpojille tai samoajille.

Bioaika -kiertueen nettisivut: http://www.bioaika.fi

Kuvassa Bioaika-rekka Uudenmaan partiolaisten Säihkeellä heinäkuussa.

Päivisin bioaika-kiertue on varattu koululaisten tutustuttavaksi, mutta illalla se on avoin ihan kaikille. Katso kiertueen päivämäärät ja milloin se on paikkakunnalla täältä.

Kuvan jälkeen muutamia vinkkejä tarpoja- sekä samoajaryhmille kokouksen ohjelmaksi. Ennen vierailua kannattaa tutustua kestävän kehityksen ja biotalouden käsitteisiin, luonnontieteellisiin perusasioihin ja historiaan biotalouden näkökulmasta.

Tarpojat:

Uudistetussa tarpojaohjelmassa Bioaika-kiertue soveltuu hyvin esimerkiksi yhteiskunta-tarpon ”Vihreää kultaa” -aktiviteetin tai kaupunki-tarpon ”Tulevaisuus ja ammatti” -aktiviteetin toteutusvinkiksi. Tai sitten ihan vaan kolon ulkopuoliseksi vierailukohteeksi.

Bioaika -kiertueelle on toteutettu oppimistehtävä, jonka kautta erilaiset metsäalan tuotteet tulevat tutuiksi. Tämä soveltuu myös partiolaisille mukaan koloillan ohjelmaan. Made in metsä -oppimistehtävän ohjeet löydät täältä.

Bioaika-rekassa pääsee tutustumaan itse tekemällä ja tutkimalla metsäalan ammatteihin, tuotteisiin sekä metsien käyttöön.

Samoajat:

Samoajille Bioaika-kiertue soveltuu hyvin itsenäiseen vierailuun. ”Tekoja pallomme hyväksi” -taskun teemat toimivat hyvin kiertueen sisällön kanssa ja esimerkiksi ”Kuluttaminen” -aktiviteetin avulla voi Bioaika-rekassa miettiä omia kulutustottumuksiaan ja niiden suhdetta ympäristöön. Entäpä miten tulevaisuudessa tuotetaan erilaisia tuotteita kasvavan ihmiskunnan tarpeisiin kestävästi?

Vierailun aikana kannattaa aktiivisesti kysellä ja pohtia mitä biotalous ja metsien käyttö ylipäätään tulevaisuudessa tarkoittaa. Onko se kestävällä pohjallla vaiko ei? Miten käsitys metsien käytöstä vierailun jälkeen muuttui vai muuttuiko? Vierailun jälkeen voi sitten tutustua biotalouden tarjoamiin ammatteihin ja koulutusmahdollisuuksiin linkin takaa löytyvästä materiaalista.

Bioaika-rekassa erilaiset laskurit ja pelit havainnollistavat kuinka paljon energiaa ja erilaisia luonnonvaroja ihmiskunta päivittäin käyttää. Kuinka paljon liikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Entä kuinka paljon kasvava puu sitoo hiiltä?

Bioaika-rekan tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Kiertueen päärahoittajia ovat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö.


Tekstin on laatinut Suomen partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Ossi Hokkanen, Uudenmaan Partiopiiri. 

Metsämuseo Lustossa ikäkausiaktiviteetteja partiolaisille

Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Lusto sijaitsee Punkaharjun luonnonkauniissa harjumaisemissa, Savonlinnassa. Luston näyttelyt, kokoelmat ja tapahtumat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämään. Mutta tiesitkö, että Lustoon on kehitetty myös erityisesti partiolasille sopivaa ohjelmaa?

Lustossa on kivaa!

Metsämuseo Lustossa ja Punkaharjulla voi toteuttaa monenlaisia partio-ohjelman aktiviteetteja sekä tällä tavoin myös tutustua metsäiseen historiaamme ja kansallismaisemiin. Luston läheisyydestä löytyy myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä, jossa on helppo tutustua erilaisiin puulajeihin aina pääpuulajeistamme harvinaisuuksiin.

Luston aktiviteetit löydät täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/metsamuseo-lusto/ikakausiaktiviteetit-lustossa/

Valtion metsää!

Lappeenrantalaisen Parveilijat ry:n seikkailijat kävivät vierailulla Lustossa ja kokemus oli oikein mukava. Tiedätkö esimerkiksi mikä on metsän peitto? Entä ovatko erilaiset metsäiset tarinat ja niiden taustat tuttuja? Seikkailijat tutustuivat Lustossa Suomalaiseen kansanperinteeseen ja myös erilaisiin puumateriaaleihin sekä metsämytologiaan. Museossa olisi viihtynyt pidempäänkin ja yhtä mieltä oltiin siitä, että takaisin tullaan vielä.

Metsän peitossa!

Lusto sijaitsee Punkaharjulla, Savonlinnassa, Savonlinna-Parikkala-kantatien numero 14 sekä Savonlinna-Parikkala-radan varrella. Lähin bussipysäkki on noin 400 metrin päässä ja Luston junaseisake, jossa junat pysähtyvät, aivan Luston vieressä. Helsingistä Punkaharjulle on matkaa n. 340 km ja Punkaharjulta Savonlinnan keskustaan on n. 35 km.


Kuvat: Museoisäntä Eero Knaapi, Lusto. Teksti: SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala

Metsäteemaisesta tarpojien taitopäivästä vinkkejä toimintaan

Hämeen partiopiiri järjesti keväällä yhdessä Hämeen Ammattikorkeakoulun Evon metsäopetuksen kanssa Metsäteemaisen tarpojien taitopäivän, jossa metsä todella tuli tutuksi monelta eri kannalta. Päivän aikana tutustuttiin mm. metsästä saataviin tuotteisiin, opittiin kasvavan metsän harvennusta, harjoiteltiin relaskoopin (minkä?!?) käyttöä sekä maalattiin kuvaa omasta metsäsuhteesta.

Tarpojien taitopäivässä isossa roolissa oli tietenkin Evolla sijaitseva Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetus. Monet rasteista ovat kuitenkin toteutettavissa ihan lippukunnan omin voimin ja muuhun voi apuja kysellä vaikkapa paikalliselta Yrittäjäyhdistykseltä tai Metsänhoitoyhdistyksestä.

Seuraavassa vielä muutama rasti ohjelmavinkiksi lippukuntaretkelle tai piirin ohjelmatapahtumaan.


Tuotteita metsästä

Tarpojat tutustuvat erilaisiin metsästä saataviin tuotteisiin ja miettivät niiden ominaisuuksia. Tarvikkeina käytetään biotaloussalkua, joita saa piiritoimistolta tai SP:n toimistolta tilaamalla metsäkoordinaattorilta. Rastin kuvaus ja toteutusohjeet löytyvät linkin takaa.

Kuvassa Biotaloussalkku, jonka avulla voi tutustua erilaisiin metsäalan tuotteisiin. Kuva: Olli Laurikainen / Hämeen partiopiiri


Metsän käsittely

Kyseessä oli pienimuotoinen käytännön rasti, jossa tarpojat pääsivät itse kokeilemaan harvennusta käytännössä. Rastin toteuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa ja täytyy etsiä paikka, joka kaipaa harvennusta. Rastin toteuttaja rajaa alueelta tarvittavan määrän 3×3 metrin alueita merkkausnauhalla. Tarpojat valitsevat alueelta säästettävät puut ja tämän jälkeen merkkaamattomat raivataan pois paikalta vesurilla. Rastin voi toteuttaa vaikkapa yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa! Tarvikkeiksi ei tarvita muuta kuin vesureita ja merkkausnauhaa. 

Kuvassa taimikon tiheyden mittaukseen käytettävä ”onkivapa”. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsien suojelu ja oma metsäsuhde

Tarpojat maalaavat itse oman näkemyksensä ja ajatuksensa maailman metsistä. Mitä asioita metsistä tulee mieleen ja mikä on tärkeää? Tarvikkeina valkoista lakanaa ja maalia.

Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsätalous ja yhteiskunta

Mitä tehdään relaskoopilla ja miten sitä käytetään? Kuinka paljon puuta on metsässä ja minkä arvoista se on? Tehtävän avulla tutustutaan metsän taloudelliseen arvoon ja selvitetään kuinka paljon puuta metsästä löytyy. Tähän tehtävään kannattaa kysyä vetäjäksi tuttua metsänomistajaa. Suomalaisista joka kolmas on metsänomistaja jossain vaiheessa elämäänsä, joten sellainen saattaa lippukunnasta löytyä lähempää kuin arvaatkaan 🙂 Rastin toteutusohjeet täältä.

Kuvassa käytettävä mittaväline on nimeltään relaskooppi. Relaskooppia käytetään metsän runkoluvun määrittämiseen. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Lisäksi esiteltiin metsurin varusteita, tutustuttiin metsäkoneeseen, tunnistettiin lintuja ja eri metsätyyppejä sekä nikkaroitiin käppyräisistä oksista koukkuja ja ovenkahvoja. Päivän kohokohta oli kuitenkin luonnollisesti ruokarasti, jossa partiolaisen tulentekotaidot ja trangian käyttö pääsivät oikeuksiinsa.


Tarpojien taitopäivän johtajana toimi Mikko Paukkila Hämeen partiopiiristä. Tekstin laati SP:n toimistolla metsäkoordinaattori Jaakko Nippala, jolta voit myös kysellä lisätietoja toteutuksesta.