Avainsana-arkisto: toimintavinkit

Metsämuseo Lustossa ikäkausiaktiviteetteja partiolaisille

Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Lusto sijaitsee Punkaharjun luonnonkauniissa harjumaisemissa, Savonlinnassa. Luston näyttelyt, kokoelmat ja tapahtumat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämään. Mutta tiesitkö, että Lustoon on kehitetty myös erityisesti partiolasille sopivaa ohjelmaa?

Lustossa on kivaa!

Metsämuseo Lustossa ja Punkaharjulla voi toteuttaa monenlaisia partio-ohjelman aktiviteetteja sekä tällä tavoin myös tutustua metsäiseen historiaamme ja kansallismaisemiin. Luston läheisyydestä löytyy myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä, jossa on helppo tutustua erilaisiin puulajeihin aina pääpuulajeistamme harvinaisuuksiin.

Luston aktiviteetit löydät täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/metsamuseo-lusto/ikakausiaktiviteetit-lustossa/

Valtion metsää!

Lappeenrantalaisen Parveilijat ry:n seikkailijat kävivät vierailulla Lustossa ja kokemus oli oikein mukava. Tiedätkö esimerkiksi mikä on metsän peitto? Entä ovatko erilaiset metsäiset tarinat ja niiden taustat tuttuja? Seikkailijat tutustuivat Lustossa Suomalaiseen kansanperinteeseen ja myös erilaisiin puumateriaaleihin sekä metsämytologiaan. Museossa olisi viihtynyt pidempäänkin ja yhtä mieltä oltiin siitä, että takaisin tullaan vielä.

Metsän peitossa!

Lusto sijaitsee Punkaharjulla, Savonlinnassa, Savonlinna-Parikkala-kantatien numero 14 sekä Savonlinna-Parikkala-radan varrella. Lähin bussipysäkki on noin 400 metrin päässä ja Luston junaseisake, jossa junat pysähtyvät, aivan Luston vieressä. Helsingistä Punkaharjulle on matkaa n. 340 km ja Punkaharjulta Savonlinnan keskustaan on n. 35 km.


Kuvat: Museoisäntä Eero Knaapi, Lusto. Teksti: SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala

Metsäteemaisesta tarpojien taitopäivästä vinkkejä toimintaan

Hämeen partiopiiri järjesti keväällä yhdessä Hämeen Ammattikorkeakoulun Evon metsäopetuksen kanssa Metsäteemaisen tarpojien taitopäivän, jossa metsä todella tuli tutuksi monelta eri kannalta. Päivän aikana tutustuttiin mm. metsästä saataviin tuotteisiin, opittiin kasvavan metsän harvennusta, harjoiteltiin relaskoopin (minkä?!?) käyttöä sekä maalattiin kuvaa omasta metsäsuhteesta.

Tarpojien taitopäivässä isossa roolissa oli tietenkin Evolla sijaitseva Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetus. Monet rasteista ovat kuitenkin toteutettavissa ihan lippukunnan omin voimin ja muuhun voi apuja kysellä vaikkapa paikalliselta Yrittäjäyhdistykseltä tai Metsänhoitoyhdistyksestä.

Seuraavassa vielä muutama rasti ohjelmavinkiksi lippukuntaretkelle tai piirin ohjelmatapahtumaan.


Tuotteita metsästä

Tarpojat tutustuvat erilaisiin metsästä saataviin tuotteisiin ja miettivät niiden ominaisuuksia. Tarvikkeina käytetään biotaloussalkua, joita saa piiritoimistolta tai SP:n toimistolta tilaamalla metsäkoordinaattorilta. Rastin kuvaus ja toteutusohjeet löytyvät linkin takaa.

Kuvassa Biotaloussalkku, jonka avulla voi tutustua erilaisiin metsäalan tuotteisiin. Kuva: Olli Laurikainen / Hämeen partiopiiri


Metsän käsittely

Kyseessä oli pienimuotoinen käytännön rasti, jossa tarpojat pääsivät itse kokeilemaan harvennusta käytännössä. Rastin toteuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa ja täytyy etsiä paikka, joka kaipaa harvennusta. Rastin toteuttaja rajaa alueelta tarvittavan määrän 3×3 metrin alueita merkkausnauhalla. Tarpojat valitsevat alueelta säästettävät puut ja tämän jälkeen merkkaamattomat raivataan pois paikalta vesurilla. Rastin voi toteuttaa vaikkapa yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa! Tarvikkeiksi ei tarvita muuta kuin vesureita ja merkkausnauhaa. 

Kuvassa taimikon tiheyden mittaukseen käytettävä ”onkivapa”. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsien suojelu ja oma metsäsuhde

Tarpojat maalaavat itse oman näkemyksensä ja ajatuksensa maailman metsistä. Mitä asioita metsistä tulee mieleen ja mikä on tärkeää? Tarvikkeina valkoista lakanaa ja maalia.

Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsätalous ja yhteiskunta

Mitä tehdään relaskoopilla ja miten sitä käytetään? Kuinka paljon puuta on metsässä ja minkä arvoista se on? Tehtävän avulla tutustutaan metsän taloudelliseen arvoon ja selvitetään kuinka paljon puuta metsästä löytyy. Tähän tehtävään kannattaa kysyä vetäjäksi tuttua metsänomistajaa. Suomalaisista joka kolmas on metsänomistaja jossain vaiheessa elämäänsä, joten sellainen saattaa lippukunnasta löytyä lähempää kuin arvaatkaan 🙂 Rastin toteutusohjeet täältä.

Kuvassa käytettävä mittaväline on nimeltään relaskooppi. Relaskooppia käytetään metsän runkoluvun määrittämiseen. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Lisäksi esiteltiin metsurin varusteita, tutustuttiin metsäkoneeseen, tunnistettiin lintuja ja eri metsätyyppejä sekä nikkaroitiin käppyräisistä oksista koukkuja ja ovenkahvoja. Päivän kohokohta oli kuitenkin luonnollisesti ruokarasti, jossa partiolaisen tulentekotaidot ja trangian käyttö pääsivät oikeuksiinsa.


Tarpojien taitopäivän johtajana toimi Mikko Paukkila Hämeen partiopiiristä. Tekstin laati SP:n toimistolla metsäkoordinaattori Jaakko Nippala, jolta voit myös kysellä lisätietoja toteutuksesta.

Yhdessä Metsään: vierailu metsätyömaalla

Koneyrittäjät ovat mukana Suomen Yrittäjien ja Suomen Partiolaisten kanssa ”Yhdessä Metsään” -teemavuodessa. Suomen 100 -vuotisjuhlien kunniaksi tehdään erilaisia retkiä metsään ja tutustutaan metsään monenlaisin eri tavoin. Kiinnostaisiko teidän lippukuntaa esimerkiksi vierailu metsäkonetyömaalla?

Seuraavaksi esimerkki Kaskipartion seikkailijoiden vierailuista metsätyömaalla Vantaan Pitkäkoskella.


Keskiviikkona 15.3. Puistometsäpalvelu Janne Oldenburg kutsui Kaskipartion seikkailijavartiot Vantaan Pitkäkoskelle tutustumaan metsänhoitokohteeseen. Lisämausteen vierailulle toi hieman poikkeava kalusto: puiden ajo tehtiin vanhan ajan tyyliin Åfeltin työhevosilla.

Koloillan aikana toteutettiin hieman erilainen rastirata. Ensin tutustuttiin metsäkohteeseen ja sen ominaispiirteisiin yhdessä Vantaan kaupunginmetsänhoitajan kanssa. Metsässä kulkien tutustuttiin metsän rakenteisiin sekä puulajeihin. Hakkuun kohteena oli istutuskuusikko ja tarkoitus oli hakkuilla ennallistaa luonnonsuojelualuetta. Istutuskuusikkoon tehtiin aukkoja ja harvennettiin aukkojen reunamia. Näin saatiin lisää valoa metsäpohjaan, mikä antaa lehtipuille mahdollisuuden levitä kuusikon sekaan ja sitä kautta monipuolistetaan istutusalueen metsäluontoa.

Hetken kuljettuamme metsässsä tuli vastaamme Ponssen metsäkone täydessä työn tohinassa. Pimeän metsän keskellä oli mielenkiintoista katsella metsäkonetta työssään ja lähes kaikilla osallistujilla kännykkäkamerat ilmestyivät käteen.

Hetken seurattuamme konetta työn touhussa pysäytti kuski toiminnan ja kaikki pääsivät vuorollaan myös tutustumaan koneeseen sisältä päin. Koneen kuljettaja vastaili seikkailijoiden ja samoajaikäisten johtajien kysymyksiin ammatistaan (aktiviteettivinkki).

Metsäkonerastin jälkeen matka jatkui kohti työhevosten urakointikohdetta, jossa tapasimme Miika Åfeltin sekä työhevoset Limppu ja Pläsi. Samalla pidimme myös evästaukoa ja siinä täytyikin olla varovainen, etteivät hevoset nappaa banaania kädestä. Miika viihdytti seikkailijoita kertomalla tarinoita hevosista ja totta kai myös hevosten silittely oli kaikista mukavaa puuhaa.

Lopuksi partiomaiseen tapaan huudettiin kiitoshuuto Jannelle ja lähdettiin kotia kohti väsyneenä, mutta yhtä elämystä rikkaampana.

Vierailun järjestelyt hoituivat sujuvasti ja yrittäjän kanssa sovittiin ennakkoon käytännön toteutuksesta sekä aikataulusta. Mikäli haluatte toteuttaa samanlaisen vierailun, on myös hyvä jutella ennakkoon, mitä illan aikana haluttaisiin nähdä ja kuka vetää illan aktiviteetit.

Kiinnostuitteko metsäkonevierailusta? Jaakko Suomen Partiolaisten toimistolta auttaa mielellään tai voitte myös olla suoraan yhteydessä paikalliseen Koneyrittäjien paikallisjärjestöön.


Tekstin kirjoitti Suomen partiolaisten toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Janne Oldenburg, Sirpa Heiskanen, Jaakko Nippala.

Kaverit mukaan toimintaan!

Lippukunnan elinvoimaisuuteen liittyy isosti se, miten paljon uusia jäseniä tulee vuosittain mukaan toimintaan. Yksi kätevin tapa kasvattaa jäsenmäärää, on pyytää kaverit mukaan esimerkiksi retkelle, leirille tai kaverikokoukseen. Muistakaa pitää hauskaa ja näyttää kavereille, mitä partio parhaimmillaan on!

Kun kaverit on ensin marinoitu siistillä partiotapahtumalla tai hauskalla kaverikokouksella, on tokalla kerralla mukaan tuleminen jo paljon helpompaa.

Jos uusille aikuisille on tarvetta, kannattaa kutsua samalla mukaan myös lasten vanhemmat!

Partion nettisivuille on koottu joukko vinkkejä, miten kaverit voi pyytää mukaan tai miten kaverikokouksen voisi järjestää. Myös partion materiaalipankista löytyy aiheeseen liittyviä materiaaleja, jotka kannattaa käydä katsomassa!

Näitä materiaaleja voi käyttää juuri silloin, kun se parhaiten sopii teidän lippukunnallenne.
Hyviä hetkiä kutsua kaverit mukaan on myös ystävänpäivä 14.2. sekä Muistelemispäivä 22.2.!

insta_kaverimukaan_20173insta_kaverimukaan_20174

Mitä kaikkea metsästä? – Biotaloussalkkuun tutustumassa metsäalan ammattilaisen johdolla

Timanttipartion seikkailijoiden tiistai-illassa oli marraskuussa vieraileva tähti Paavo Lyytikäinen Metsäteollisuus ry:stä. Paavon avustuksella tutustuttiin mm. biotaloussalkkuun. Seikkailijat olivatkin kovin innostuneita metsästä bisneksenä. Paavolla itsellään ei aikaisempaa partiokokemusta ollut, mutta rohkaistui vierailemaan koloillassa vetämässä biotaloussalkkuaktiviteettia ja esittelemässä metsäalaa. Olisiko teidän lippukunnan vanhemmissa metsäalan ammattilaisia, jotka voisivat vierailla kololla vetämässä aktiviteettia? Tämä auttaa myös viikkotoimintajohtajia urakassaan. Aktiviteetti sopii parhaiten nuorille tarpojille tai vanhemmille seikkailijoille. Biotaloussalkkuja on saatavilla piiritoimistoilla.


Paavon tarina koloillasta:

Olen kotoisin metsätilalta, jossa olen tehnyt metsätöitä lapsesta asti. Lisäksi olen aina pitänyt yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tässä ehkä se kombinaatio, joka minut on ohjannut nykyiseen työhöni Metsäteollisuus ry:hyn oppilaitos-yrityssuhteiden koordinaattoriksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että teen metsäteollisuuteen liittyvistä ura- ja opiskeluvaihtoehdoista tutumpia. Peruskoulut ja lukiot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, koska ensimmäinen alavalinta tehdään näiden jälkeen. Monelle nuorelle koulu on kuitenkin toissijainen ”ajanviete” ja unelmia ja ideoita syntyy enemmän vapaa ajalla. Itse kuulun ainakin siihen kategoriaan, jota koulu ei lopulta ohjannut millään tavalla metsäpuolelle, mutta silti sinne päädyin.

timanttipartio2

Huomasin alaa opiskellessani, että lähes kaikilla metsäalaa opiskelevilla oli jo entuudestaan joku kytkös alaan. Oli kaltaisiani metsätilan kasvatteja, intohimoisia metsästäjiä, paljon suunnistajia sekä ehkä kaikista eniten heitä, jotka kuuluivat tai olivat joskus kuuluneet partioon. Vapaa-ajan harrastuksia ei välttämättä ensisijaisesti ajatella uravalinnan kannalta tärkeimpinä, mutta todellisuudessa niiden merkitys on kaikista tärkein. Harrastukset ovat asioita, joihin ihmisille muodostuu intohimoja. Intohimot taas ovat tärkeimpiä ohjureita kohti unelmien toteuttamista, johon jokaista tulisi kannustaa.

salkku_sisalto_pieni

Vierailin vähän aikaa sitten yhdessä Vantaan Timanttipartion seikkailijoiden koloillassa esittelemässä metsäteollisuuden biotuotesalkkua. Ymmärsin hyvin nopeasti, että kyseessä on kohtuullisen vilkas porukka, joten nyt olisi parempi tilanne leikkiä esimerkiksi puulajihippaa kuin istua pöydän ääreen. Partion metsäohjelman puitteissa on kehitetty uusia aktiviteetteja joiden kautta metsä tulee tutuksi ja tähän liittyi myös tämä biotuotesalkun esittelyni. Pelasimme ryhmässä ”Biotalouskimin koetta”, jossa tunnistettiin, mikä objekti oli kadonnut kuvasta. Vilkas poikaporukka vaikutti epäuskoiselta, kun esittelin ohjaajan kanssa sellofaanin olevan puusta tehtyä. Se olikin tärkein tavoitteeni – saada nuoret hetkeksi ajattelemaan, mitä kaikkea puusta voidaan tehdä. Partiolaisten kosketus metsäalaan ole onneksi kuitenkaan yhden koloillan varassa. He tutustuvat metsään ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin viikoittain, vapaaehtoisesti ja huomaamatta. Olen aivan vakuuttunut, että tästäkin vilkkaasta porukasta joku vielä tulevaisuudessa tekee jollain tavalla metsään liittyviä töitä!


Tekstin on kirjoittanut Metsäteollisuus ry:n oppilaitos-yrityssuhteiden koordinaattori Paavo Lyytikäinen sekä SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. 

Kuvat: Timanttipartio 

Lisätietoja sekä aktiviteetti täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/biotaloussalkku/