Avainsana-arkisto: sisupartio

Opintopisteitä sisuryhmää johtamalla?

Pääkaupunkiseudulla toimii tällä hetkellä viisi sisupartioryhmää ja sen lisäksi osa sisupartiolaisista toimii tavallisissa ryhmissä. Tulijoita olisi enemmänkin, jos ryhmiin vaan mahtuisi. Niinpä PäPan sisutoimikunnassa syntyi viime syksynä idea oppilaitosyhteistyöstä: Toiveena olisi saada vammaisalaa opiskelevista uusia ryhmänjohtajia opintopisteitä vastaan. Ryhdyttiin tuumasta toimeen ja nyt yhteistyötä on aloitettu niin Diakin kuin myös Metropolian kanssa.

Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Sisutoiminnassa on ohjaajia enemmän kuin muissa ryhmissä ja tarvitaan aikuisen tukea. Partio-ohjelmaa sovelletaan osanottajien tarpeiden mukaan.

Opiskelija sekä mahdollistaa toimintaa että saa ammattiosaamista

”Sisupartiossa on ennen kaikkea kyse yhdenvertaisen harrastamisen mahdollistamisesta. Ei suvaitsevaisuudesta tai hyväntekeväisyydestä, vaan lapsen oikeudesta harrastaa yhdessä muiden kanssa, oppia, saada onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä.” summaa PäPan sisutoimikunnan puheenjohtaja Anu ”Nunu” Autio.

Opiskelija onkin mukana tekemässä erittäin merkittävää vapaaehtoistyötä. Opiskelija saa ryhmänjohtamisesta myös ammatillista pätevyyttä: Mukaan lähteminen antaa arvokasta kokemusta ryhmän ohjaamisesta ja vammaisten lasten kanssa työskentelystä. Ryhmänohjaajat tutustuvat erilaisiin lapsiin ja nuoriin, oppivat soveltamaan partio-ohjelmaa lasten ja nuorten kykyjen ja vahvuuksien mukaan sekä pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukasta lapsi- ja nuorisotoimintaa. Opiskelija pääsee myös mukaan maailmanlaajuiseen vapaaehtoistyöhön ja saa käsityksen, kuinka paljon asioita vapaaehtoistyössä opitaan ja kuinka arvokasta työtä siinä tehdään.

Tammi-helmikuun aikana sisutoimikunta kokoaa kiinnostuneet opiskelijat yhteen ja perehdyttää heitä tarkemmin partioon ja sisupartioryhmän ohjaamiseen. Ryhmien toiminta alkaa kevään lopussa tai syksyn alussa ja opinnot päättyvät toukokuussa 2015.

Lue lisää sisupartiosta täältä.

Tämän tekstin kirjoitti Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piiritoimiston Hanna, johon kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: hanna.hietikko@partio.fi

Lapsen oikeuksien päivänä suitsutamme sisupartiota!

Vuoden 2013 lapsen oikeuksien päivän teemana koko Suomessa on vammaisten lasten oikeudet. Aiemmin tällä viikolla Suomen Unicef palkitsi sisupartiotoiminnan Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella.

”Mielekäs vapaa-aika ja kaveruussuhteet ovat tärkeitä kaikille lapsille. Siksi tarvitaan sellaista vapaa-ajan toimintaa, johon kaikki voivat osallistua. Sisupartio on esimerkki juuri tällaisesta toiminnasta”, Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Mirella Huttunen sanoo.

”Partio on kaikille avoin harrastus, joten kannustamme myös erityistukea tarvitsevia lapsia mukaan partiotoimintaan. Tänään palkittu sisupartiotoimintamme mahdollistaa partioharrastamisen myös aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille. Kun sisupartiolaiset toimivat yhdessä muiden partiolaisten kanssa omassa ikäryhmässään, erilaisuuden kohtaaminen rikastuttaa myös lippukuntien toimintaa”, Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Timo Sinivuori kertoo.

Sisupartion hienous on nostettu tänään esiin myös Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa ”Sisupartiolaisista on syytä ottaa mallia” ja Lastensuojelun keskusliiton blogissa.

Hurraahuuto sispupartiolle myös täältä! Ja kiitokset kaikille sisujohtajille, joiden ansiosta niin moni sisupartiolainen pääsee osaksi partiota, maailman parasta harrastusta!

Eduskuntatalollakin nähtiin tänään sisupartiolaisten suorittama juhlava lipunnosto. Kuva Riina Aspila
sisupartiolaiset lipunnosto lapsen oikeuksien päivä riina aspila

Yksinkertainen on kaunista – onnistumistarinoita lippukunnista

Tässäpä pieni kattaus onnistumisia, idiksiä ja ratkaisuja lippukunnissa. Mitä teillä tehtiin? Lisää oma tarinasi kommenttikenttään.

Anna Cajanus, Kelotytöt:
”Tää on ehkä yksinkertaisuudessaan erittäin helposti aliarvioitavissa oleva keino saada lisää lapsia, mutta jaanpas juuri siksi. Kirjotin ennen joulua ”kiitos syksystä, kevään eka laumailta on silloin ja silloin” -mailin sudareiden vanhemmille. Mailin alussa mainitsin, että mukaan mahtuu vielä lisää lapsia. Seuraus – kevään ekassa kokouksessa 4 uutta ja taas yksi kysyi, että vieläkö pääsee. Jee!”

Mikko Pöri, Korven Koukkaajat:
”Kirkkopiirimme projektijohtaja lupaili, että voisimme käyttää ev. lut. jäsenten väestorekisteriä profiloituun ja kohdennettuun rekrykirjeiden lähettämiseen pro bono. Samaa kannattanee kysyä myös muissa seurakunnissa/kirkkopiireissä?”

Anna Evilä, Eräkamut:
”Meillä on oma Tervetuloa Partioon -kurssi Keravan Kansanopiston kevään ohjelmistossa. Opisto hoitaa markkinoinnin, ottaa vastaan ilmoittautumiset ja välittää osallistumismaksut. Lippukunta hoitaa toteutuksen. Kurssilaista ei velvoiteta liittymään, mutta häneen voidaan tutustua ja tarjota tekemistä lippukunnassa kurssin jälkeenkin, jos kiinnostusta löytyy. Luulisin, että toi ois aika hyvä ja jalostettava tapa ihan minne vaan, enkä ole kuullut muiden keksineen moista aiemmin.”

Simo Pynnönen, Pitkäjärven Vaeltajat:

”Alueen lippukunnanjohtajat kokivat tärkeäksi, että pystymme tarjoamaan mahdollisuuden partiotoimintaan erilaisista lähtökohdista tuleville lapsille ja nuorille. Pitkään mielissä kytenyt sisupartiotoiminta olikin oiva keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ja näin kevään toisen aluetapaamisen innostamina lpkj:t päättivät tarttua yhdessä toimeen.

Sammakkovasat-lauman perustamiskokous pidettiin saman kevään aikana. Siellä sovittiin kaikista käytännön pelisäännöistä lauman suhteen, ja lippukunnat sitoutuivat olemaan mukana lauman toiminnassa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Toiminta päästiin aloittamaan seuraavana syksynä ja lauman kokoukset ovat jo saaneet useamman kokouksissa avustaneen johtajan innostumaan toiminnasta!”

Anna Munsterhjelm, Olarinmäen Samoojat:
” OMS:n jäsenmäärä oli tippunut viidessä vuodessa 180:sta sataan. Uusia hallituksen jäseniä ja ryhmänjohtajia ei tuntunut löytyvän. Juteltuamme lippukunnanjohtaja Anssin ja muutamien kaltaisteni reserviläisten kanssa päätimme kutsua koolle kriisikokouksen, jossa pelastettaisiin OMSn tulevaisuus. Facebookin ja sähköpostin kautta kerättiin sitten kololle kolmisenkymmentä entistä ja nykyistä aktiiviomssia. Anssi kertoi nykytilasta, ikäkausien tuesta Ko-Gi-työtään tekevä Räpy esitteli nykyistä ikäkausijakoa ja mietimme, mitä ihannetilan saavuttamiseksi tarvitaan. Lisää ryhmänjohtajia, luotseja, koulutusta ja retkiapua. Lopuksi ideoimme, mitä konkreettista lippukunnan hyväksi voisi tehdä, jos aikaa on pari tuntia viikossa, yksi ilta kuukaudessa tai viikonloppu vuodessa. Lappuleikin seurauksena löysimme kymmenisen halukasta ryhmänjohtajaa ja luotsia, kourallisen kokoustuuraajia ja kaikille talven ja kevään tapahtumille johtajat. Hallituksen avuksi ilmoittautui rahastonhoitaja ja tilintarkastajia. Kaksi entistä lippukunnanjohtajaa lupautui byrokratiatueksi esimerkiksi avustusasioissa.

Jaettiin Olarin ala-asteille parisataa partiomainosta – alle viikossa 21 lasta ilmoittautui meidän uuteen laumaan! Kahden viikon kuluttua pidimme ekan kokouksen, ja silloin tuoreita sudareita oli jo niin paljon, että päätimme jakautua kahdeksi laumaksi. Meitä uusia laumanjohtajia ilmoittautui lippukunnan reservistä kuusi. Lisää lapsia tupsahtelee mukaan joka maanantai, kun sana uusista laumoista on levinnyt kavereillekin.”

Oulunkylän Virkkujen ja Vuokkojen johtajattaria Mågelilla 2004, Kuvaajana Suski Oksanen

Mieti keitä lippukunnassa oli mukana 5 tai 10 vuotta sitten. Vieläkö samat naamat näkyy? Tulisivatko he taas mukaan jos kysyisi? Löytyisikö heille tämän hetken elämäntilanteeseen sopiva pesti?