Avainsana-arkisto: partio-ohjelma

Metsämuseo Lustossa ikäkausiaktiviteetteja partiolaisille

Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Lusto sijaitsee Punkaharjun luonnonkauniissa harjumaisemissa, Savonlinnassa. Luston näyttelyt, kokoelmat ja tapahtumat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämään. Mutta tiesitkö, että Lustoon on kehitetty myös erityisesti partiolasille sopivaa ohjelmaa?

Lustossa on kivaa!

Metsämuseo Lustossa ja Punkaharjulla voi toteuttaa monenlaisia partio-ohjelman aktiviteetteja sekä tällä tavoin myös tutustua metsäiseen historiaamme ja kansallismaisemiin. Luston läheisyydestä löytyy myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä, jossa on helppo tutustua erilaisiin puulajeihin aina pääpuulajeistamme harvinaisuuksiin.

Luston aktiviteetit löydät täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/metsamuseo-lusto/ikakausiaktiviteetit-lustossa/

Valtion metsää!

Lappeenrantalaisen Parveilijat ry:n seikkailijat kävivät vierailulla Lustossa ja kokemus oli oikein mukava. Tiedätkö esimerkiksi mikä on metsän peitto? Entä ovatko erilaiset metsäiset tarinat ja niiden taustat tuttuja? Seikkailijat tutustuivat Lustossa Suomalaiseen kansanperinteeseen ja myös erilaisiin puumateriaaleihin sekä metsämytologiaan. Museossa olisi viihtynyt pidempäänkin ja yhtä mieltä oltiin siitä, että takaisin tullaan vielä.

Metsän peitossa!

Lusto sijaitsee Punkaharjulla, Savonlinnassa, Savonlinna-Parikkala-kantatien numero 14 sekä Savonlinna-Parikkala-radan varrella. Lähin bussipysäkki on noin 400 metrin päässä ja Luston junaseisake, jossa junat pysähtyvät, aivan Luston vieressä. Helsingistä Punkaharjulle on matkaa n. 340 km ja Punkaharjulta Savonlinnan keskustaan on n. 35 km.


Kuvat: Museoisäntä Eero Knaapi, Lusto. Teksti: SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala

Metsäteemaisesta tarpojien taitopäivästä vinkkejä toimintaan

Hämeen partiopiiri järjesti keväällä yhdessä Hämeen Ammattikorkeakoulun Evon metsäopetuksen kanssa Metsäteemaisen tarpojien taitopäivän, jossa metsä todella tuli tutuksi monelta eri kannalta. Päivän aikana tutustuttiin mm. metsästä saataviin tuotteisiin, opittiin kasvavan metsän harvennusta, harjoiteltiin relaskoopin (minkä?!?) käyttöä sekä maalattiin kuvaa omasta metsäsuhteesta.

Tarpojien taitopäivässä isossa roolissa oli tietenkin Evolla sijaitseva Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetus. Monet rasteista ovat kuitenkin toteutettavissa ihan lippukunnan omin voimin ja muuhun voi apuja kysellä vaikkapa paikalliselta Yrittäjäyhdistykseltä tai Metsänhoitoyhdistyksestä.

Seuraavassa vielä muutama rasti ohjelmavinkiksi lippukuntaretkelle tai piirin ohjelmatapahtumaan.


Tuotteita metsästä

Tarpojat tutustuvat erilaisiin metsästä saataviin tuotteisiin ja miettivät niiden ominaisuuksia. Tarvikkeina käytetään biotaloussalkua, joita saa piiritoimistolta tai SP:n toimistolta tilaamalla metsäkoordinaattorilta. Rastin kuvaus ja toteutusohjeet löytyvät linkin takaa.

Kuvassa Biotaloussalkku, jonka avulla voi tutustua erilaisiin metsäalan tuotteisiin. Kuva: Olli Laurikainen / Hämeen partiopiiri


Metsän käsittely

Kyseessä oli pienimuotoinen käytännön rasti, jossa tarpojat pääsivät itse kokeilemaan harvennusta käytännössä. Rastin toteuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa ja täytyy etsiä paikka, joka kaipaa harvennusta. Rastin toteuttaja rajaa alueelta tarvittavan määrän 3×3 metrin alueita merkkausnauhalla. Tarpojat valitsevat alueelta säästettävät puut ja tämän jälkeen merkkaamattomat raivataan pois paikalta vesurilla. Rastin voi toteuttaa vaikkapa yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa! Tarvikkeiksi ei tarvita muuta kuin vesureita ja merkkausnauhaa. 

Kuvassa taimikon tiheyden mittaukseen käytettävä ”onkivapa”. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsien suojelu ja oma metsäsuhde

Tarpojat maalaavat itse oman näkemyksensä ja ajatuksensa maailman metsistä. Mitä asioita metsistä tulee mieleen ja mikä on tärkeää? Tarvikkeina valkoista lakanaa ja maalia.

Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsätalous ja yhteiskunta

Mitä tehdään relaskoopilla ja miten sitä käytetään? Kuinka paljon puuta on metsässä ja minkä arvoista se on? Tehtävän avulla tutustutaan metsän taloudelliseen arvoon ja selvitetään kuinka paljon puuta metsästä löytyy. Tähän tehtävään kannattaa kysyä vetäjäksi tuttua metsänomistajaa. Suomalaisista joka kolmas on metsänomistaja jossain vaiheessa elämäänsä, joten sellainen saattaa lippukunnasta löytyä lähempää kuin arvaatkaan 🙂 Rastin toteutusohjeet täältä.

Kuvassa käytettävä mittaväline on nimeltään relaskooppi. Relaskooppia käytetään metsän runkoluvun määrittämiseen. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Lisäksi esiteltiin metsurin varusteita, tutustuttiin metsäkoneeseen, tunnistettiin lintuja ja eri metsätyyppejä sekä nikkaroitiin käppyräisistä oksista koukkuja ja ovenkahvoja. Päivän kohokohta oli kuitenkin luonnollisesti ruokarasti, jossa partiolaisen tulentekotaidot ja trangian käyttö pääsivät oikeuksiinsa.


Tarpojien taitopäivän johtajana toimi Mikko Paukkila Hämeen partiopiiristä. Tekstin laati SP:n toimistolla metsäkoordinaattori Jaakko Nippala, jolta voit myös kysellä lisätietoja toteutuksesta.

Samoajan taskukartta kertoo missä mennään

Onko samoajan ohjelman tekemistä vaikea seurata tai jopa suunnitella yhdessä vartion kanssa? Tietääkö luotsi yhtään missä mennään? Tuliko sovittua, mutta ei muista mitä?

Samoajan taskukartta auttaa suunnittelemaan vuosittaista toimintaa ikäkaudessa. Taskukarttaan voi merkitä jo tehdyt aktiviteetit ja suunnitella tulevat retket, tapahtumat ja kisat. Uuden taskukartan voi tulostaa joka vuosi ja tehdä vuosisuunnitelman edellisen vuoden pohjalta. Pakolliset taskut ja teemataskut on selkeästi erillään ja suunnittelupohjaan voi myös merkitä minkä kasvatutavoitteen toteuttavia pausseja on tehty. Monipuolinen ohjelma tulee tehdyksi kuin itsestään.

Luotsi voi tehdä omaan taskukarttaansa merkintöjä vuoden aikana ja suunnitella luotsaamisen toimia tapahtumissa ja koloilloissa. Samoajien eriaikaiset ryhmänohjaajakoulutuksen osatkin pysyvät paremmin hallinnassa kun luotsi näkee taskukartasta mitä kukakin on tehnyt.

Tulosta oma samoajan taskukarttasi osoitteesta http://partio-ohjelma.fi/partio-ohjelma/samoajat-15-17-v/

Yhdessä Metsään: vierailu metsätyömaalla

Koneyrittäjät ovat mukana Suomen Yrittäjien ja Suomen Partiolaisten kanssa ”Yhdessä Metsään” -teemavuodessa. Suomen 100 -vuotisjuhlien kunniaksi tehdään erilaisia retkiä metsään ja tutustutaan metsään monenlaisin eri tavoin. Kiinnostaisiko teidän lippukuntaa esimerkiksi vierailu metsäkonetyömaalla?

Seuraavaksi esimerkki Kaskipartion seikkailijoiden vierailuista metsätyömaalla Vantaan Pitkäkoskella.


Keskiviikkona 15.3. Puistometsäpalvelu Janne Oldenburg kutsui Kaskipartion seikkailijavartiot Vantaan Pitkäkoskelle tutustumaan metsänhoitokohteeseen. Lisämausteen vierailulle toi hieman poikkeava kalusto: puiden ajo tehtiin vanhan ajan tyyliin Åfeltin työhevosilla.

Koloillan aikana toteutettiin hieman erilainen rastirata. Ensin tutustuttiin metsäkohteeseen ja sen ominaispiirteisiin yhdessä Vantaan kaupunginmetsänhoitajan kanssa. Metsässä kulkien tutustuttiin metsän rakenteisiin sekä puulajeihin. Hakkuun kohteena oli istutuskuusikko ja tarkoitus oli hakkuilla ennallistaa luonnonsuojelualuetta. Istutuskuusikkoon tehtiin aukkoja ja harvennettiin aukkojen reunamia. Näin saatiin lisää valoa metsäpohjaan, mikä antaa lehtipuille mahdollisuuden levitä kuusikon sekaan ja sitä kautta monipuolistetaan istutusalueen metsäluontoa.

Hetken kuljettuamme metsässsä tuli vastaamme Ponssen metsäkone täydessä työn tohinassa. Pimeän metsän keskellä oli mielenkiintoista katsella metsäkonetta työssään ja lähes kaikilla osallistujilla kännykkäkamerat ilmestyivät käteen.

Hetken seurattuamme konetta työn touhussa pysäytti kuski toiminnan ja kaikki pääsivät vuorollaan myös tutustumaan koneeseen sisältä päin. Koneen kuljettaja vastaili seikkailijoiden ja samoajaikäisten johtajien kysymyksiin ammatistaan (aktiviteettivinkki).

Metsäkonerastin jälkeen matka jatkui kohti työhevosten urakointikohdetta, jossa tapasimme Miika Åfeltin sekä työhevoset Limppu ja Pläsi. Samalla pidimme myös evästaukoa ja siinä täytyikin olla varovainen, etteivät hevoset nappaa banaania kädestä. Miika viihdytti seikkailijoita kertomalla tarinoita hevosista ja totta kai myös hevosten silittely oli kaikista mukavaa puuhaa.

Lopuksi partiomaiseen tapaan huudettiin kiitoshuuto Jannelle ja lähdettiin kotia kohti väsyneenä, mutta yhtä elämystä rikkaampana.

Vierailun järjestelyt hoituivat sujuvasti ja yrittäjän kanssa sovittiin ennakkoon käytännön toteutuksesta sekä aikataulusta. Mikäli haluatte toteuttaa samanlaisen vierailun, on myös hyvä jutella ennakkoon, mitä illan aikana haluttaisiin nähdä ja kuka vetää illan aktiviteetit.

Kiinnostuitteko metsäkonevierailusta? Jaakko Suomen Partiolaisten toimistolta auttaa mielellään tai voitte myös olla suoraan yhteydessä paikalliseen Koneyrittäjien paikallisjärjestöön.


Tekstin kirjoitti Suomen partiolaisten toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Janne Oldenburg, Sirpa Heiskanen, Jaakko Nippala.

Karhunhampaan voi tehdä nyt myös elokuvana

Partiolaisten arvostetuin retkisuoritus – yli 15 vuotiaille tarkoitettu vaellusmerkki Karhunhammas ja sen sisar Majavanhäntä elävät ja voivat hyvin. Vuonna 2016 näitä sai suoritettua loppuun asti kahdeksan partiolaista. Nuorimmat tekijät olivat 16 ja vanhimmat yli 70-vuotiaita. Viimekin vuonna huimalta matkalta Venäjän erämaista tultiin helikopterilla mukana erämajojen pohjapiirroksia, nautittiin vaellushuumorista ja kakuista kännyköiden kuuluvuuskarttoja tutkien tai itsekuivattuja retkieväitä napostellen ja vaellusreitin geokätköjä tarkkaillen.

Kaukoretken ideana on tehdä vähintään viiden päivän tutkimusmatka maksimissaan kuuden hengen porukassa. Matkan tulee olla hyvin valmisteltu ja raportoitu ja sen raportin arvioi erityinen Karhunhammasraati. Raportit ovat olleet jyhkeitä ja kauniita parhaiden eräperinteiden mukaisia kirjoja. Ajat muuttuvat ja joillakin kaukoretkeilijöillä on ollut halua tehdä kaikki työ sähköisesti, ilman piirroksia, leikkaamista ja liimaamista. Kuvat on toki voitu tulostaa, mutta liikkuva kuva voisi antaa paremman käsityksen tutkitusta asiasta. Siksi kokeilemme tänä vuonna erikoisuutena mahdollisuutta korvata fyysinen kirja sähköisellä julkaisulla ja lyhytelokuvalla tutkimusaiheesta.

Satavuotisen Suomen kunni aksi juuri tänään voisi olla aika kerätä pieni vaellusporukka ja alkaa suunnitella tutkimusmatkaa itsenäisen Suomen kunniaksi. Käy siis katsomassa tarkemmat tiedot Karhunhampaan merkkisvuilta ja PartioWikistä.

Karhunhammas Antti Savolainen

Kuva: Antti Savolainen

Karhunhammasraportteja Elina Sirainen

Kuva: Elina Sirainen