Avainsana-arkisto: päivitetty työnjako

Hyvä johtaminen on kasvun edellytys

Haaveileeko teidänkin lippukuntanne retkistä, joille aina riittää tulijoita? Oikeasta samoajaohjelmasta? Harrastuksen tarjoamisesta alueen nuorille? Mahdollisuudesta tehdä muutakin kuin vain perusviikkotoimintaa?

Haaveenne on siis kasvaa. Mutta kasvua on vaikeaa tehdä kestävästi, jos lippukunnassanne ei johdeta kovin hyvin. Vaikka teidän lippukunnassanne asiat olisivatkin ihan kunnossa, voi jokainen kehittyä paremmaksi johtajaksi ja siten mahdollistaa lippukunnan haaveiden toteutumisen parhaalla mahdollisella tavalla.

Elokuussa järjestetään toista kertaa kaikille yli 18-vuotiaille partiolaisille tarkoitetut omat johtajuuden metsäfestarit – Johtajatulet. Tapahtuma on monipuolinen kokonaisuus, joka lupaa inspiroivaa ohjelmaa ja rakennuspalikoita oman johtajuutensa kehittämiseksi ikään sekä ura- tai koulutustaustaan katsomatta.

Johtajatulet on mieletön mahdollisuus just sulle ja kaikille teidän lippukunnan johtajille oppia lisää omasta johtajuudestanne ja parantaa siten johtamista lippukunnassanne. Johtajatulilla kuulette inspiroivia puheenvuoroja, mutta pääsette myös työpajoihin, jossa käytännönläheisesti ja erilaisten menetelmien kautta opitaan johtajuudesta.

Vaikka et näe itseäsi johtajauralla, johdat lippukunta-arjessa muita. Sillä on iso vaikutus, miten lippukuntanne johtajat viihtyvät pesteissään, saavat tukea, tulevat kuulluksi ja oppivat. Hyvä johtajuus tukee näitä kaikkia. Hyvän johtajuuden vaikutus kasvuun syntyy pidemmän ajan kuluessa. Tekijät jaksavat pidempään ja heidät ohjataan sulavasti uusiin, juuri heitä kiinnostaviin tehtäviin. Peruspartiokin on laadukkaampaa, kun ryhmänjohtajat tietävät mitä heidän kuuluu pestissään tehdä, saavat tukea ja ovat motivoituneita tehtävään.

Kuka vain voi rekrytoida sata uutta sudaria, mutta tarvitaan hyvää johtamista, jotta sudarit kasvavat partiossa vaeltajiksi. Siksi sinunkin kannattaa lähteä Johtajatulille.

Tekstin takana Siiri Kihlström, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten puheenjohtaja

Lue loppuun

Rohkeasti kokeilemaan lippukunnan uutta työnjakoa!

 

Hyvinkään Metsätytöissä on otettu lippukunnan uusi työnjako käyttöön ensimmäisten lippukuntien joukossa. Uusissa pesteissä nähdään valtavasti mahdollisuuksia ja niihin oli myös aiempaa helpompaa löytää ihmiset.

Kun lippukunnassa kuultiin ensimmäistä kertaa lippukunnanjohtajan tehtävien jakamisesta kolmelle henkilölle, tunnelma oli varovaisen innostunut. ”Kyllä siinä mielenkiinto heräsi! Ja tietysti halu päästä kokeilemaan, kuinka uudet pestit ja tehtävien jakautuminen toimisi käytännössä lippukunnan arjessa”, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen kertoo. ”Jotain tällaista meillä juuri kaivattiin, joten päivitys tuli oikeaan aikaan”, lippukunnan ohjelmajohtaja Sanni Nurmi nyökyttelee.

Suurista saappaista sopivankokoisiin kenkiin

Lippukunnanjohtajan tehtävä oli jo pitkään koettu vaativaksi, mutta uusiin pesteihin löytyi mukavasti kiinnostuneita. ”Minulle siirtyminen lippukunnanjohtajaksi oli luontevaa, mutta epäröin kuitenkin omaa mahdollisuuttani sitoutua pestiin. Uudet pestit sekä hyvä tiimi saivat lopulta minut puolelleen ja hyvä niin”, Maija iloitsee. ”Luulen, että vastuiden jakautuminen uudella tavalla alensi jokaiselle kynnystä astua johtoon”, Sanni pohtii.

Vastavalittu timanttinen trio: pestijohtaja Satu Vehviläinen, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen ja ohjelmajohtaja Sanni Nurmi.

Hyvinkään Metsätytöissä uudelta työnjaolta odotetaan muutosta totuttuihin toimintatapoihin. ”Itseäni kiinnostaa erityisesti se, miten pestijohtajan ja ohjelmajohtajan pestit kohtaavat. Ohjelma näyttää aina tekijöiltään, joten se kuka pestataan mihinkin, vaikuttaa myös siihen millaista ohjelmaa on mahdollista tehdä. Ihmisresurssit ja lippukunnan päämäärät pitää pystyä sovittamaan yhteen ja varsinkin nyt alussa yhteistyötä pitää miettiä tarkasti”, Sanni toteaa. ”Oletan että tehtävät jakautuvat ainakin aluksi uuden mallin mukaisesti, mutta joustovaraa on. Hyvä kommunikointi on tehtäviä jakaessa tärkeää. Me olemme tunteneet pitkään ja yhteinen kommunikaatiomme toimii sujuvasti. Edessä on varmasti haasteita, joita emme ole vielä edes tajunneet, mutta uskon selkeiden tehtävien ja vastuun jakamisen lisäävän pestissä viihtymistä”, Maija hymyilee.

Tehtävät ei lisäänny, ne vain jaetaan uudella tavalla

Uudesta työnjaosta puhuttaessa joku saattaisi ihmetellä, mistä löytyy johtajia uusiin tehtäviin. Sanni ja Maija kokevat asian täysin päinvastoin. ”Lippukunnassamme on ollut haasteena löytää ”pestinjatkajia” etenkin hallitukseen. Jos saamme kolmen henkilön muodostaman lippukunnanjohtajuuden toimivaksi sekä kiinnostavaksi, se madaltaa kynnystä tulla mukaan jatkossakin”, Maija miettii. ”Meillä on tosiaan tehty aiemmin tosi pitkiä pestejä. Johtajuuden jakaantuminen auttaa siirtämään pestejä eteenpäin, kun on sen aika”, Sanni lisää.

Sanni ja Maija suosittelevat uutta työnjakoa muillekin. ”Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia johtamiskuvioita, varsinkin jos tuntuu että vanhat pestit eivät vastaa lippukunnan todellista johtajavarantoa!” Sanni kannustaa. ”Suosittelen kokeilemaan tai ainakin harkitsemaan päivitettyä työnjakoa. Uuden työnjaon tavoitteena on toimiva ”paperipartio”, tyytyväiset johtajat sekä laadukas partio-ohjelma”, Maijakin suosittelee.

Lisätietoa päivitetystä työnjaosta: parempilippukunta.fi/tyonjako.

_______________________________________________________________________

Tämä teksti on alunperin ilmestynyt Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla ja sen on kirjoittanut Petra Valkonen. Lämpimät kiitoset Uudellemaalle tästäkin!

Artikkelikuvassa vasemmalta: ohjelmajohtaja Sanni Nurmi, Kohtaamisen tunnelmaa ja lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen. Kuvat piirin ja Hyvinkään Metsätyttöjen arkistoista.

Päivitetty työnjako: Mitä miettivät lippukunnanjohtajat?

Ensi vuoden aikana otetaan käyttöön päivitettyjä pestejä jakamaan lippukunnanjohtajan taakkaa lippukunnan johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Tältä sivulta löytyvät tiedot uusista pesteistä ja työnjaosta.

Näin vastasivat uusmaalaiset lippukunnanjohtajat Jani, Sanna ja Tirre, kun kysyttiin, mikä päivityksessä kolahti heille:

dia2

dia3

dia4

Tirren ajatuksista voit lukea hieman pidemmin myös tästä blogitekstistä.

Mitä ajatuksia pestit ja työnjako herättävät sun lippukunnassa? Kommentoi alle tai heitä meiliä yhteystietosivun kautta. Sieltä meili tupsahtaa SP:n aluetyöntekijän Annan laatikkoon.

Päivitetty työnjako: pestit esittelyssä

Lippukunnanjohtamisen salkku on painava, ja liian moni lippukunnanjohtaja kantaa sen yksin. Pitäisi muistaa ajatella hallituksen kokousten sisältöjä, johtajiston pestikeskusteluja, seurakuntayhteistyötä, budjetointia, uusien somekanavien sisältöjä, järjestää retki, muonittaa leiri, setviä vihaisen vanhemman yhteydenotto, huolehtia ryhmät alkuun ja täyteen, päivittää Kuksa ja PRH ja nettisivut, pitää vanhempainilta, tiedottaa johtajistoa ja ymmärtää koko lippukuntaposti.

Ilolla toimivia johtajistoja näyttää yhdistävän yksi asia: hommia on jaettu useammalle ihmiselle. Perinteinen malli, jossa lpkj tekee, tietää ja hallitsee kaiken ja jakaa nakkeja kerran kuussa kokoontuvalle johtajistolleen johtaa yleensä lpkj:n burn outiin ja johtajiston turhautumiseen.

Lippukunnan johtamisen teemat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: lippukunnan, ihmisten ja partio-ohjelman toteutumisen johtamiseen. Jako on meille partiolaisille looginen:

  • Lippukunnan, organisaation, hallituksen, viestinnän, rahojen pitää liikkua ja pyöriä.
  • Lippukunnan tekijöillä pitää olla hyvä mieli, kiva paikka tehdä vapaaehtoistyötään ja tukea ja koulutusta tarjolla.
  • Partio-ohjelmaa pitäisi järjestää siten, että jokaisella olisi mahdollisuus osallistua oman ikäkautensa ohjelmaan mahdollisimman laajasti ja laadukkaasti.

Tämän Roihun Parempi Lippukunta -teltalta tutun kolmijaon mukaisesti uudistamme lippukuntapestejä seuraavasti vuoden 2017 aikana:


instagramcapture_927f65d9-0008-430b-b589-c5d82cd07f84

Lippukunnanjohtaja johtaa lippukuntaa

Lippukunnan johtajiston on helppo keskittyä olennaiseen, kun hallinto pyörii vaivattomasti, rahahanat pulppuavat, tekijöille on hommia, hommille on tekijöitä, uusia jäseniä tulee kaikkiin ikäkausiin, viestintä rullaa ja koko johtajisto tietää, missä mennään.

Lippukunnanjohtaja pitää lippukunnan pyörät pyörimässä ja johtaa hallitusta. Lippukunnan koosta ja aktiivisuudesta riippuen lpkj:n kannattaa delegoida esimerkiksi viestintävastuu jollekin nohevalle tyypille, vaikkapa lpkja:lle tai sihteerille.

Tsekkaa tarkempi kuvaus lippukunnanjohtajan pestistä sekä pestikuvaus täältä.


instagramcapture_cb46416c-baa8-4539-afe2-dde5af81ee5f

Pestijohtaja huolehtii vapaaehtoisista lippukunnassa

Lippukunnan johtajisto voi hyvin, jokaisella on motivoiva pesti ja tieto siitä, mitä pestissä pitää osata. Vapaaehtoisilla on intoa, iloa ja kunnianhimoa, sekä ajatus siitä, mitä partiossa tekisi seuraavaksi mieli tehdä.

Pestijohtajan paikalla kannattaa olla jo aikuinen tyyppi, jolla on ehkä kokemusta myös työelämästä. Hän on lippukunnanjohtajan tärkeä työpari, ehkä jopa samalla lpkja.  Pestijohtaja tuntee lippukunnan aikuiset, johtajiston ja ikäkausivastaavat. Hän osaa auttaa jokaista johtamaan omia tyyppejään, löytämään motivaation, seuraavan pestin, pitämään hyvän pestikeskustelun ja oikean koulutuksen äärelle.

Pestijohtajan pesti on sisällöltään lähellä työelämän  HR:ää. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista human resources, suomeksi henkilöstöresurssit. HR sisältää rekrytointia, työsoppareita (eli partioksi pestikeskusteluja), hyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja työssäjaksamista.

Pestijohtaja korvaa nykyisen koulutusvastaavan. Tsekkaa tarkempi kuvaus pestijohtajan pestistä sekä pestikuvaus täältä.


instagramcapture_b67b88cf-31df-44a6-8400-f326292ade06

Ohjelmajohtaja johtaa partio-ohjelman toteutumista lippukunnassa

Kaikissa ikäkausissa on laadukasta, kivaa ja kasvatustavoitteiden mukaista toimintaa. Ohjelmatapahtumia tehdään yhdessä alueen muiden lippukuntien kanssa.

Ohjelmajohtaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä ikäkausivastaavien ja alueensa muiden ohjelmajohtajien kanssa. Monet ohjelmatapahtumat, kuten Sepeli, KITT, ROK ja U-projekti voi olla hyvinkin järkevää tehdä alueen yhteistyönä. Ohjelmajohtaja huolehtii siitä, että jokainen lippukunnassa toimiva 7-22 -vuotias pääsee osallistumaan oman ikäkautensa ohjelmaan ja myös toteuttaa sitä mahdollisimman laajasti.

Ohjelmajohtaja korvaa nykyisen kaikkien ikäkausien ikäkausivastaavan. Tsekkaa tarkempi kuvaus ohjelmajohtajan pestistä sekä pestikuvaus täältä.

 

Lippukunnan tärkeille tyypeille on tarjolla myös tukea

Lippukunnanjohtaja, pestijohtaja ja ohjelmajohtaja ovat  niin tärkeitä tyyppejä, että he saavat jatkossa tukea sekä piiristä että SP:stä sekä materiaalein että omalta valmentajaltaan. Klikkaa lippukuntien tukemisen uusiin tuuliin tästä.

Lippukuntien työnjaon uudistus liittyy kokonaisuuteen, jolla pyritään tukemaan lippukuntien toimintaa entistä paremmin. Kuulet siitä lisää piirisi viestinnässä. Tässä blogissa julkaistut materiaalit on tehty tukemaan piirien viestintää. Koska piirit kuitenkin viestivät asiasta lippukuntiin omien tapahtumiensa tahdissa, voi olla, että et ole kuulut vielä mitään. Pidä siis korvat auki ja osallistu aktiivisesti piirin isoihin tapahtumiin!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Lippukunnanjohtajan pesti uudessa työnjaossa

Lippukunnanjohtajan tärkein tehtävä on pitää lippukunnan pyörät pyörimässä, niin, että koko jengi voi keskittyä olennaiseen. Ja se olennainen, sehän on ikäkausiryhmissä tapahtuva partiokasvatus! Jotta tyypit voivat tehdä hommansa rauhassa ilman säätöä ja ärsyttävää seivaamista, pitää organisaation hommien kulkea kuin juna.

Lippukunnanjohtaja on onnistunut tehtävässään, kun:

Lippukunnan johtajiston on helppo keskittyä olennaiseen ja pestinsä sisältöön, kun hallinto pyörii vaivattomasti, rahahanat pulppuavat, tekijöille on hommia, hommille on tekijöitä, uusia jäseniä tulee kaikkiin ikäkausiin, viestintä rullaa ja koko johtajisto tietää, missä mennään.

Lippukunnan hallinnollinen johtaminen

Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta sitä se ei totisesti ole! Sujuva hallitustyöskentely tekee lippukunnan toiminnasta vaivatonta. Hallitukseen kuuluu yleensä lippukunnanjohtajan apulainen, sihteeri, pestijohtaja, ohjelmajohtaja ja taloudenhoitaja. Hallitus on sopivan kokoinen ryhmä johtamaan toimintaa yleisemmällä tasolla. He valmistelevat yhdessä käsiteltävät asiat, miettivät lippukunnan tulevaisuutta pidemmälläkin tähtäimellä ja huolehtivat siitä, että lippukunta toimii kokonaisuutena hyvin. Kun paperit on kunnossa, ei kulu aikaa säätämiseen. Siksi pöytäkirjat, budjetit, PRH ja järjellinen kansiorakenne atk:ssa ovat koko lippukunnan kallita aarteita.

Lippukunnanjohtaja

  • johtaa lippukunnan toiminnan kokonaisuutta
  • toimii yleensä hallituksen puheenjohtajana ja kutsuu koolle ja johtaa asioiden käsittelyä kokouksissa hyvän hallintotavan mukaisesti
  • varmistaa sujuvan hallitus- ja johtajistotyöskentelyn
  • edustaa lippukuntaa virallisissa tapahtumissa, toimii lippukunnan edustajana ja nimenkirjoittajana ja lausuu tarvittaessa lippukunnan virallisen kannan
  • delegoi isompien tapahtumien ja leirien järjestämiseen liittyvät tehtävät
    huolehtii tehtävien jakamisesta lippukunnanjohtajan apulaisen sekä sihteerin kanssa

 

Lippukunnan viestinnän johtaminen

Isossa lippukunnassa lippukunnanjohtajan kannattaa delegoida tämä ehkä jollekin muulle. Esimerkiksi lpkja tai nimenomaan viestintävastaavaksi nimetty henkilö voi vastata lippukunnan viestintäkanavien olemassaolosta ja siitä, että asioista kerrotaan ajallaan. Viestinnän sisällön, eli käytännössä tekstit pitää kuitenkin tuottaa aina sen henkilön, joka asiasta vastaa tai siitä parhaiten tietää. Siitä ei tule mitään, jos yksi ihminen alkaa arvailemaan kaikkea. Kun lippukunnan toiminnasta kerrotaan avoimesti ja raikkaasti sekä johtajiston kesken, vanhemmille, sidosryhmille, alueen asukkaille ja muille kohderyhmille varmistetaan, että partio näyttäytyy luotettavana hyvien tyyppien klubina, jossa kuka tahansa haluaisi olla mukana, ja tuntee olevansa osana porukkaa.
Lippukunnanjohtaja huolehtii siitä, että lippukunnan viestintä on toimivaa ja tarkoituksenmukaista kaikille tärkeimmille kohderyhmille (hallitus, johtajisto, vanhemmat, sidosryhmät, potentiaaliset jäsenet), ja kaikki ovat tietoisia niistä tapahtumista, jotka heitä koskevat

Lippukunnan yhteistyötahojen kanssa toimiminen

Lippukunnalla on monenlaisia yhteistyötahoja. Monilla on taustayhteisö, useimmiten seurakunta, osalla lisäksi kannatusyhdistys, kaupunki tai kunta, ehkäpä paikallisia muita järjestöjä, kuten Lionsit, VPK tai asukasyhdistys, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Näihin tahoihin, eli suomeksi sanottuna tyyppeihin on luonnollisesti pidettävä yhteyttä! On hyvä tavata säännöllisesti muun muassa kirkkoherraa ja seppoa, kertoa lippukunnan kuulumisia ja suunnitelmista, ja miettiä tulevia yhteistyömuotoja. Mitä voisimme tehdä yhdessä? Mistä toiminnasta olisi hyötyä molemmille?

Lippukunnanjohtaja

  • pitää yhteyttä lippukunnan sidosryhmiin, kuten esimerkiksi seurakuntaan, piiriin, kaupunkiin/kuntaan, vanhempain- tai kannatusyhdistykseen tai muuhun taustayhteisöön ja muihin alueella toimiviin järjestöihin
  • pitää lippukunnan johtajiston tietoisena sidosryhmien tärkeistä tapahtumista ja muista lippukuntaa koskettavista toiminnoista

 

Lippukunnan toiminnan kehittäminen

Kehitys kehittyy ja niin muuttuu lippukuntakin. Toivottavasti parempaan! On tärkeää pysähtyä joskus katsomaan kauempaa. Miten meidän lippukunnalla oikeasti menee? Mitä juttua viilaamalla meillä olisi vieläkin kivempaa ja vaivattomampaa? Teemmekö oikeita asioita? Panostammeko siihen, mikä on oikeasti tärkeää? Onko kaikilla hyvä toimia? Saammeko hyvistä mahdollisuuksista kaiken ilon irti? Ovatko kokoukset tehokkaita? Tietävätkö kaikki missä mennään? Mitä teemme ensi vuonna ja miksi? Mistä saamme siihen rahaa?

Lippukunnanjohtajalla, hallituksella ja toivottavasti koko johtajistolla on yhteinen näkemys siitä, minkälainen lippukunta halutaan olla, mihin suuntaan aiotaan kehittyä, ja mitä tämä ihan käytännön tasolla tarkoittaa.

Lippukunnanjohtaja

  • johtaa lippukunnan toiminnan suunnittelua ja –arviointia
  • kehittää lippukunnan toimintatapoja yhdessä hallituksen ja johtajiston sekä alueen lippukuntavalmentajan kanssa
  • ylläpitää visiota siitä, minkälainen lippukunta voi parhaimmillaan olla ja innostaa muita toiminnan ja itsensä kehittämiseen

 

Toiminnan turvallisuus

Tärkeää! Hirmu tärkeää on se, että toiminta on tarpeeksi jännää ja silti turvallista. Tämä vaatii sitä, että turvallisuudesta puhutaan säännöllisesti, ja sitä nostetaan esille. Kuten elämässä, myös partiossa osuu joskus kura tuulettimeen. Jotain sattuu, joku tarvitsee apua. Silloin toimimme vastuullisesti. Lippukunnanjohtajan kannattaa aina olla yhteydessä piiritoimistolle silloin, kun tilanne on edes potentiaalisesti itseä isompi. Olennaista on varautua ja tarttua toimeen. Ettei yksikään onnettomuus tapahtuisi siksi, ettei jaksettu miettiä loppuun asti, eikä yksikään lapsi jäisi ilman apua siksi, että hässäkän keskellä ei jaksettu puuttua, kun piti saunaankin lisätä puita.Lippukunnanjohtaja tuntee partion turvallisuusohjeen sekä Turvallisesti yhdessä -kokonaisuuden, joka koostuu kaikille johtajaikäisille pakollisesti verkkokurssista, lippukuntaohjeesta ja jokaisen johtajan kanssa läpikäytävästä toimintaohjeesta.

Lippukunnanjohtaja

  • on mukana ratkomassa lippukunnan ongelmatilanteita. Vaikeisiin tilanteisiin saa aina apua lippukuntavalmentajalta ja piirin toimistolta.
  • tuntee piirinsä kriisiviestintäohjeen ja toimii sen mukaisesti
  • tuntee Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ty:n turvallisuusohjeet ja vastaa siitä, että niitä noudatetaan lippukunnan toiminnassa. Lippukunnanjohtaja vastaa myös siitä, että lippukunnan hallitus on hyväksynyt Turvallisesti yhdessä –ohjeen osaksi oman toimintansa ohjeistusta.
  • Lippukunnanjohtaja huolehtii siitä, että lippukuntaan on nimetty turva-aikuinen. Ellei lippukunnan hallitus erikseen nimeä lippukunnastaan turva-aikuista, kuuluvat turva-aikuisen tehtävät lippukunnan hallituksen puheenjohtajalle, joka useimmiten on lippukunnanjohtaja.
    tietää, kenelle piirissä soittaa, kun ikävä tilanne iskee

 

Pestissä kehittyminen

On niitä hetkiä, kun lippukunnanjohtaja on kovin kiireinen. Ja niitä, kun hän on kovin yksin. Silti lippukunnanjohtajalla on oikeus (ja melkein velvollisuus) kehittää myös itseään! Aika monta ihmistä on tässä järjestöhimmelissä vapaaehtoisena tai töissä juuri lippukunnanjohtajaa varten. Kannattaa käyttää hyväksi lippukunnanjohtajien alueelliset tapaamiset ja lippukuntavalmentajat työkaluineen ja keskusteluineen. Lippukunnanjohtajan kannattaa myös rekrytoida itselleen mentori. Mentori on henkilö, joka voi olla esimerkiksi joku aiemmista lippukunnanjohtajista, tai kuka vaan, joka tuntuu siltä, että hänellä voisi olla ajatuksia itseä askarruttaviin kysymyksiin. Mentorin kanssa sovitaan siitä, miten usein nähdään tai miten pidetään yhteyttä, ja hänen kanssaan voi pohtia just niitä asioita, jotka pohdituttavat.

Lippukunnanjohtaja

  • käy keskusteluja alueen lippukuntavalmentajan kanssa siitä, miten lippukunnan vapaaehtoiset voisivat yhä paremmin
  • osallistuu lippukunnanjohtajien tapaamisiin, jotka alueellinen lippukuntavalmentaja kutsuu koolle ja lippukunnanjohtajalle suunnattuihin koulutuksiin
  • osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja muihin pestiään tukeviin tapahtumiin