Avainsana-arkisto: monikulttuurisuus

Kolmen K:n monikulttuurisuuskoulutus

PäPan Helmisemmassa monesti vaikeana pidetty monikulttuurisuus nostettiin pöydälle tarkoituksena löytää konkreettisia toimia kulttuurien monimuotoisuuden lisäämiseksi lippukunnissa sekä kaataa kuviteltuja raja-aitoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ja hei löytyi ja kaatui!

Hedelmällisen keskustelun päätelmäksi tuli, että monikulttuurisuuden lisääminen on itse asiassa äärimmäisen yksinkertaista. Pienetkin arkipäiväiset teot voivat kantaa pitkälle. Erityistä koulutusta ei tarvita, vaan asennerohkaisua ja tervettä uteliaisuutta. Kulttuurieroja helposti suurennellaan kun kyse on “monikulttuurisuudesta” tai “maahanmuuttajista”. Niin kuin yksi työpajan osallistuja sanoi: “Suomalaisilla teinitytöillä voi olla vaikeemmat dieetit kuin maahanmuuttajilla”.

Kiteytettäköön pajan keskustelun tuotos kolmeksi K:ksi:
Kohtaa-Kutsu-Kysy.

Kohtaa. Kohtaat ihmisiä päivittäin niin partiossa kuin sen ulkopuolellakin. Ole siis yksinkertaisesti läsnä avoimin mielin siellä missä tapahtuu. Lasten ja nuorten kaveripiirit ovat jo monesti monikulttuurisia. Mitä enemmän meillä on mukana myös eri taustaisia aikuisia, sitä helpompi lastenkin on lähteä mukaan. Kartoita lähialueesi mielenkiintoisia tapahtumia tai järjestä omia avoimia tapahtumia. Lähdetkö vaikka Moni-Heli ry:n ystävänpäiväjuhliin 14.2. tai 1.3 järjestettäviin Colorful Espoon synttärijuhliin Olariin?

Kutsu. Pyydä kohtaamiasi mielenkiintoisia tyyppejä mukaan partioon. Kutsun saaneen kynnys osallistua madaltuu. Harrastusten kautta ihmisille syntyy helposti yhteisiä kokemuksia ja keskustelunaiheita. Pyydä uusi tuttavuus mukaan vaikka partioviikon tapahtumiin tai kesäleirille. Jos suomi ei vielä suju, voit myös ehdottaa englanninkielistä Tervetuloa partioon -kurssia.

Kysy. Ihmisiähän me kaikki olemme. Kulttuurieroista selviää avoimin mielin ja rohkeasti kysymällä. Olettamalla asioita usein vain vahvistetaan stereotypioita, joten älä epäröi myöntää uudelle tuttavuudelle jos et tiedä hänen tapaansa toimia. Jos retken nukkumisjärjestelyt mietityttävät, voi vanhemmilta kysyä: “meillä on totuttu tekemään näin. Onko tämä tapa teille ok, vai mitä ehdottaisitte?” Valmiista monikulttuurisuusmateriaaleista voi olla apua ja piirin puoleen voi aina myös kääntyä kinkkisissä tilanteissa.

Monikulttuurisuus ei ole kieli- tai uskontokysymys. Se on asennekysymys. Heitetään siis ennakkoluulot ja arkuus romukoppaan ja ryhdytään sanoista tekoihin.

Tässä sinulle esimerkkejä lippukuntien ja osallistujien tekemistä lupauksista:

• Susiveikot aikovat pyytää venäläistaustaisia nuoria ja lapsia mukaan toimintaansa ja kesäleirille. Suomalais-venäläisessä koulussa nuoret ovatkin jo kavereita
• Käpytytöt käyvät vierailulla Pasilan Islam-keskuksessa kertomassa partioharrastuksesta ja kutsuvat mukaan tutustumaan.
• Kulosaaren Meripartio ja Toimen pojat perustavat englanninkielisen lauman
• Huipunvaltaajat järjestävät johtajistolle kolmen kohdan koulutuksen, jossa kiteytyy eri taustaisten mukaan ottaminen.
• Anna Cajanus lupasi lähteä mukaan perustamaan Leppävaaraan monikulttuurista partiolippukuntaa. Kavereita hän onkin jo löytänyt mukaan Colourful Espoon tapahtumista.

Mihin tekoihin sinä sitoudut? Me rekrytoidaan jäsenhankintaryhmään eri taustaisia aikuisia mukaan!

Helkku ja Viivi, PäPa:n jäsenhankintaryhmä

PS. Lisäapua aiheeseen löydät Purkista.

Kajaanin Eränkävijät ja Lohjan Nummitytöt palkittiin monikulttuurisuuden edistämisestä

Rajojen ylittäjä -palkinnon saaneet kuvaaja Tea Hurme

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry myönsi 24.4. järjestetyssä Helvi Sipilä -seminaarissa Rajojen ylittäjä -tunnustukset kahdelle lippukunnalle, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet partion avoimuutta ja monikulttuurisuutta. Tunnustukset saivat Kajaanin Eräkävijät ja Lohjan Nummitytöt.

Kajaanin Eränkävijät on ollut aktiivinen toimija Järvi-Suomen Partiolaisten Karjalan tasavallan kanssa toteutettavassa yhteistyössä: lippukunta on ollut muun muassa käynnistämässä partiotoimintaa Kostamuksen kaupunkiin. Lippukunnan toimintaa pidetäänkin ennakkoluulottomana pioneerityönä partiokentällä.
Kostamuksen lisäksi Kajaanin Eränkävijät on markkinoinut ja järjestänyt pitkäjänteisesti partio- ja pienryhmätoimintaa kajaanilaisille maahanmuuttajille. Erityisesti toiminta on tavoittanut venäläistaustaisia maahanmuuttajia. Myös lippukunnan luottamushenkilöinä toimii maahanmuuttajataustaisia. Yksi heistä on maahanmuuttajayhdistyksen kautta partiopolulle lähtenyt Svetlana Kauhanen.
”Monilla on käsitys, että partio on vain suomalaisille, mutta se on myös maahanmuuttajille. Partioon on myös huomattavasti helpompi päästä mukaan kuin muihin harrastuksiin, sillä ilmapiiriin kuluu toisten kunnioittaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen. Lisäksi partiossa pääsee tutustumaan muihin nuoriin”, 22 vuotta sitten Suomeen Venäjältä muuttanut Kauhanen totesi.

Kajaanin Eränkävijöissä on venäläistaustaisten maahanmuuttajien lisäksi myös afgaani-, irakilais- ja somalialaistaustaisia partiolaisia. Lippukunnalla on paljon toimintaa myös turvapaikanhakijoiden kanssa. Kajaanin Eränkävijät oli hiljattain retkellä Petroskoissa ja kostamuslaiset partiolaiset ovat tulossa parin viikon päästä vierailulle Kajaaniin. Syksyllä Kajaanin Eränkävijät suuntaa puolestaan leirille Permiin.

Kesäleirejä ja rasisminvastaisuutta

Toinen Rajojen ylittäjä -lippukunta, Lohjan Nummitytöt, on ollut esimerkillisen toimelias Uudenmaan Partiopiirin Scoutti-hankkeissa. Hankkeet edistävät maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia partiotoimintaan. Lohjan Nummitytöt on muun muassa tehnyt partiota tunnetuksi järjestämällä partiotapaamisia monitoimikeskuksen tiloissa, kutsunut maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria kesäleirilleen sekä osallistunut aktiivisesti rasisminvastaisen viikon toimintaan. Lisäksi Lohjan Nummitytöt vahvistavat partion avoimuutta järjestämällä lippukunnan jäsenistölle monikulttuurisuutta tukevaa koulutusta.

”Maahanmuuttajien mukaan saaminen lippukunnan jäseniksi on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, vaikka olemme tehneet paljon töitä ja osallistujat ovat vaikuttaneet tykkäävän järjestämästämme toiminnasta. Monikulttuurisuustyössä on paljon potentiaalia, mutta myös haasteita”, lippukunnanjohtaja Jonna Korhonen muistuttaa.

Rajojen ylittäjä -tunnustusten saajat valittiin osana maaliskuussa 2013 vietettyä rasisminvastaista toimintaviikkoa. Partiolaiset saivat ehdottaa perusteluineen sopivaa lippukuntaa tunnustuksen saajaksi. Saatujen esitysten pohjalta Rajojen ylittäjä -tunnustus päätettiin lopulta myöntää kahdelle partiolippukunnalle.

Palkittavien lippukuntien toiminta on osoitus siitä, miten monipuolisesti partion avoimuutta voidaan edistää. Monikulttuurisuutta edistävä toiminta tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattua matalan kynnyksen toiminnan tarjoamista, aktiivista osallistumista rasismin vastaisen viikon toimintaan tai kielten ja uskontojen moninaisuuden huomioimista lippukunnan viikkotoiminnassa.

Järjestömaailmasta kotikolo maahanmuuttajille

Rajojen ylittäjä -tunnustustenjako oli osa Suljetut järjestöt – onko maahanmuuttajille tilaa järjestöissä? -teemaista Helvi Sipilä -seminaaria, jonka tavoitteena oli kiinnittää huomiota suomalaisen järjestömaailman avoimuuteen ja saavuttavuuteen maahanmuuttajien keskuudessa. Maahanmuuttajien osallistamisen haasteista suomalaisessa järjestökentässä olivat keskustelemassa muun muassa lakimies, kirjailija Hussein Muhammed ja Nuorisotutkimusverkoston tutkija Antti Kivijärvi.

Tilaisuudessa aprikoitiin miksi maahanmuuttajat eivät lähde runsaslukuisemmin mukaan järjestötoimintaan, miten järjestötoiminta vaikuttaa maahanmuuttajien sopeutumiseen ja miten tilannetta voitaisiin parantaa. Esimerkiksi nuorissa, erityisesti maahanmuuttajataustaisissa, on paljon potentiaalia, mutta maahanmuuttajilla voi silti olla vaikea päästä mukaan työelämään. Partio voisikin tarjota maahanmuuttajille myös ammatillisen väylän, sillä partio tarjoaa runsaasti toimintaa, joka olisi suoraan luettavissa korkeakoulutason opintopisteinä.
Myös halu yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen kasvaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten keskuudessa.

”Esimerkiksi partiolaiset, SPR ja Rikosuhripäivystys vahvistavat ajatusta siitä, että osallisuus ja demokraattinen järjestelmä kuuluvat kaikille ja kaikki tarvitsevat niitä”, Tarja Mankkinen sisäministeriöstä totesi.

PÄÄSEEKÖ MUKAAN? – avoimuuden tarkistuslista lippukunnille

”Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.” (Suomen Partiolaisten peruskirja 2008).

Avoimuus on toimintaperiaate, joka lähtee jokaisesta partiolaisesta itsestään. Avoimuus tarkoittaa sitä, että jokainen, joka hyväksyy partion päämäärän ja arvopohjan, on tervetullut mukaan toimintaan.

Avoimuus tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä avoimuuden eteen. Avoimuuden tarkistuslista on tarkoitettu lippukuntatoimijoille välineeksi lisätä monimuotoisuutta ja avoimuutta omassa toiminnassa.

Avoimuuden esteiden tunnistaminen on jo iso askel kohti monimuotoisuuden toteuttamisessa lippukunnan toiminnassa. Siksi alla olevien kysymysten läpikäyminen keskustellen vie monimuotoista partiota eteenpäin.

Kysymyksiä koskien jo partiossa olevia:

• Miten meidän lippukunnassa keskustellaan avoimuudesta jäsentemme kesken?
• Miten varmistamme, että kaikki kokevat turvalliseksi ja mahdolliseksi osallistua toimintaamme omana itsenään?
• Tunnistammeko syrjinnän ja kiusaamisen riittävän luotettavasti?
• Miten puutumme syrjintään tai kiusaamiseen lippukunnassamme?
• Miten huomioimme toiminnassamme erilaiset uskontokunnat ja elämänkatsomukselliset vakaumukset?
• Miten edistämme sitä, että toiminnassamme voivat halutessaan olla samoilla ehdoilla mukana kaikki sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta?
• Millä tavoilla lippukuntatoiminnan arjessa vältämme stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia tyttöjen ja poikien kuuluisi olla tai mitä heidän kuuluisi tehdä?
• Miten toimimme, jos toiminnassamme on mukana jäsen, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä?
• Tunnemmeko lippukuntamme säännöt? Mitä yhdenvertaisuuteen liittyvää niihin on kirjattu?

Kysymyksiä koskien uusia tulijoita:

• Millä tavalla tuemme etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan vähemmistöön kuuluvia henkilöitä, jotta he kokevat olevansa tervetulleita mukaan toimintaan?
• Millaisia mahdollisuuksia meillä on poistaa erilaisia esteitä, jotta toimintaan voisi tulla mukaan vaikka olisikin joku vamma, esimerkiksi liikuntaeste?
• Miten lippukuntamme tiedotus tavoittaa sellaisia lapsia ja nuoria sekä näiden vanhempia, jotka eivät tule toimeen hyvin suomen tai ruotsin kielellä?
• Ovatko myös aikuiset tervetulleita toimintaan vaikka eivät tunnekaan lippukuntamme perinteitä tai vaikka heillä ei olisi partiotaustaa?
• Kutsummeko vanhempia tutustumaan lippukuntamme toimintaan yhdessä lastensa kanssa?
• Onko lippukunnan johtajaneuvosto suljettu vai avoin foorumi? Sallitaanko siellä erilaisia mielipiteitä?

Kysymyksiä koskien ympäröivää yhteisöä

• Millainen rooli taustayhteisöllä (esimerkiksi seurakunta, kunta tai kaupunki, yritys) on toiminnassamme? Miten tiedotamme siitä kaikille, myös uusille jäsenille?
• Miten lippukunnan asioista tiedotetaan ympäröivälle yhteisölle: partiolaisten vanhemmille, seurakunnalle, koululle ja muille lasten asioita hoitaville tahoille paikkakunnallamme?

Lähde: Suomen partiolaisten monimuotoisuuslinjaukset

Toimintavinkit rasisminvastaiselle viikolle täältä!

Tämä kirjoitus julkaistiin blogissa lähes täsmälleen vuosi sitten. Asia ei kuitenkaan ole yhtään vähemmän tärkä tänäkään vuonna. Hyvää tasa-arvon päivää!

Varustelistat ja retkikirjelauseita eri kielillä

Vieraskielisiä partioperheitä varten on nyt olemassa varustelista sekä yleisempiä retkikirjeiden lauseita käännettynä eri kielille, englanniksi, venäjäksi, viroksi, somaliksi ja arabiaksi.

Lippukunta voi kopioida tarvitsemansa tekstit tarvitsemallaan kielellä vaikkapa omaan retkikirjepohjaansa. Täydennettävissä lauseissa on esimerkit valmiina oikeilla paikoilla, jotta enää ei tarvitse miettiä, mihin kohtaan mitäkin täytetään. Arabian kohdalla kannattaa olla tarkkana, ettei tekstinkäsittelyohjelma vahingossa käännä tekstiä väärin päin, arabiaa luetaan oikealta vasemmalle.

Hyväksikäyttäkää siis!

englanti_retkikirje
englanti_varustelista

arabia_retkikirje
arabia_varustelista

somali_retkikirje
somali_varustelista

venäjä_retkikirje
venäjä_varustelista

viro_retkikirje
viro_varustelista

Ja ISO kiitos Sarasteen tekijöille nohevasta leirikirjeestä, käännettävät tekstit on poimittu siitä, ja minulla ainakin oli leirillä tosi sopivasti tavaraa mukana.

Kirjeet löytyvät PäPa:n nettisivuilta, täältä.

Kun partio meni kerhoon – kohti avoimempaa lippukuntaa

Vartiovuoren Tytöt ovat mukana piirin KAMU-hankkeessa jo neljättä vuotta. Lippukunnanjohtaja Anna Suntio kertoo:

Kun minut koulutettiin johtajaksi, olin kirjoittanut kiveen sen, mikä tekee partiosta partiota. Partiota ja partiotoimintaa verrattiin erilaisiin muihin harrastuksiin, ja vastaukseksi löydettiin aina kaiken toiminnan vankkumaton pohja, partiomenetelmä. Sen avulla erotettiin – ja erotetaan – partio kaiken maailman puuhakerhoista. Vuosia myöhemmin olin pitämässä partiokerhokertaa.

Kun Vartiovuoren Tytöt lähti mukaan Pääkaupunkiseudun Partiolaisten Kaikki Mukaan -monikulttuurisuushankkeeseen toistamiseen saimme mahdollisuuden markkinoida omaa lippukuntaamme, kasvattaa jäsenmääräämme sekä kehittyä lippukuntana. Partio meni kerhoon: esittelimme toimintaamme ja pidimme partiokokouksia alueen iltapäiväkerhossa. Sitä kautta tavoitamme konkreettisesti monipuolisen joukon alueemme lapsia. Kerhokerrat jatkuvat myös syksyllä enenevissä määrin, ja toimintamme voi oikeasti avata ovensa kaikille partiotoiminnasta kiinnostuneille KaMu:n tuella.

Kun ovi on avattu ja kynnys matala täytyy enää astua sisään. Toivottavasti myös monikulttuuristaustaiset lapset löytävät lippukuntaamme siinä missä muutkin alueemme lapset. Työ sen eteen on aloitettu eikä liene valmista koskaan. Työ erilaisista taustoista tulevien lapsien saamiseksi partioon ei ole valintakysymys: kaikkia alueen potentiaalisia partiolaisia lähestytään sekä perinteisin että innovatiivisin markkinoinnin keinoin. Monikulttuurisuuden huomioiminen ei ole lippukunnalle valintakysymys – se on luonteva ja olennainen osa partiota kaikkialla pääkaupunkiseudulla.

Kun yksi on avoin, on toisen helpompi seurata hyvää esimerkkiä. Me teemme partiosta avoimemman harrastuksen olemalla itse avoimia. Partio itsessään arvopohjineen ja lupauksineen on jo avointa; se kuuluu kaikille. Meillä partiolaisina sen sijaan on vielä matkaa avoimuuteen. Rikkomalla rajoja ja kyseenalaistamalla omat ennakkoluulomme luomme avoimemman ilmapiirin, mutta se ei yksinään riitä. Tarvitaan tahtoa muuttua ja konkreettisia tekoja. Motivaation monikulttuurisempaan partioon voi löytää vaikka kasvuhaasteesta – tai sitten puhtaimmillaan partiomenetelmän ytimestä.

Teksti: Anna Suntio