Avainsana-arkisto: monikulttuurisuus

Kuinka luontoharrastus voi tavoittaa uusia kohderyhmiä – vinkkejä naapurimaista

Göteborgissa järjestettiin 9.2. yhteispohjoismaisen ulkoiluhankkeen työpaja, jossa pohdittiin sitä kuinka tavoittaa mukaan toimintaan uusia kohderyhmiä. Osallistujia oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta.

Kuva: Hanna Suomi


Suurimpia ongelmia kaikkialla tuntuivat olevan pula toiminnan vapaaehtoisista vetäjistä, uusien kohderyhmien pitäminen mukana toiminnassa sekä ihmisten ennakkoasenteet uusia tulijoita kohtaan. Johtajaerekryyn emme tässä tekstissä paneudu, mutta kannattaa lukea esimerkiksi Tiinan ja Lotan teksti siitä, kuinka he innostuivat aikuisiällä mukaan partioon nimenomaan luontotoiminnan kautta.

Tässä hyvä harjoitus kaikille alkuun. Viiden kysymyksen avulla voi arvioida oman toiminnan avoimutta. (Scouternan sivuilta lisää tietoa ruotsiksi)

  1. Keitä me tavoitamme?
  2. Kuka tulee mukaan?
  3. Kuka organisoi toiminnan?
  4. Kuka päättää mitä tehdään?
  5. Kuka lopettaa missäkin vaiheessa?

Vinkki: Käykää kysymykset läpi omassa lippukunnassanne! Pääsevätkö kaikki vaikuttamaan siihen mitä tehdään? Ketkä lopettavat?


Tässä työpajasta esiin nousseita vinkkejä ja näkökulmia:

1. Anna uusille tulijoille myös mahdollisuus päättää mitä tehdään

On tärkeää antaa uusien tulijoiden kertoa suoraan, mitä he itse haluaisivat tehdä luonnossa. Toiminnassa on lähdettävä nuorista liikkeelle – ei yritetä pakottaa heitä tiettyyn tekemiseen, vaan kysytään ensin mitä he haluavat tehdä ja sen jälkeen viedään tämä tekeminen luontoon.  Joskus nuoret eivät osaa hahmottaa mitä kaikkea luonnossa voisi tehdä, jolloin voi antaa ideoita nuorille tai vaihtoehtoja joista valita.

2. Huolehdi siitä, että kaikki voivat olla sellaisia kuin ovat

Toiminnan pitää olla sellaista johon nuori voi tulla omana itsenään. Ei siis meille konkareille turhia oletuksia siitä, ketkä voivat käydä ja olla mukana. Ei haittaa jos ei esimerkiksi retkillä mukana ole tietynlaisia välineitä. Luontoon voi mennä pitkien kynsien, lenkkareiden ja lippisten kanssa.  Tärkeää on myös mennä sinne missä kohderyhmäkin on ja tutustua yhteisön mielipidevaikuttajiin. Tällä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita kohderyhmä kuuntelee ja joihin nuoret luottavat. Tämä voi olla esimerkiksi opettaja, imaami tai isoveli. 

Natruskyddsförening järjesti luontotoimintaa lähiönuorille, lisätietoa projektista täältä.

3. Toimitaan tässä ajassa

Ruotsalainen retkeilyjärjestö (Svenska Turistföreningen) puolestaan oli kehittänyt eräänlaista ”LuontoTinderiä”. Mobiiliapplikaation avulla retkeilystä kiinnostuneet ihmiset pystyivät löytämään toisensa ja näin lähteä yhdessä retkelle, tai löytää henkilön opettamaan hiihtämistä tai muuta vastaavaa. Internet, puhelinapplikaatiot ja muut uudet digitaaliset mahdollisuudet helpottavat ihmisten löytämistä, ja ne tarjoavat alustoja tekemisen markkinoinnille. Yleisesti tärkeää oli myös, että käytetään sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Ei puhuta oman järjestön salakielellä tai lyhenteillä, jotka vain esimerkiksi partiolainen ymmärtää.

4. Mennään sinne missä lapset ovat – eli kouluun!

Ruotsin partiolaiset Göteborgissa ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Mellunkylän lapset –toiminnassa keskittyvät yhden asuinalueen lasten ja nuorten mukaan ottamiseen. Aktiivinen yhteistyö koulun kanssa voi olla avain alueen lasten ja nuorten tavoittamiseen. Koululle voi myös tarjota opetussuunnitelmaan suoraan sujahtavia opetuspaketteja, joita järjestön edustaja tulee vetämään. Koululaisten kanssa voi esimerkiksi mennä lähimetsään rakentamaan majoja ja oppimaan kasveja. Projekteissa saatiin hyviä tuloksia siitä että toiminnan pyörittyä jonkin aikaa mukaan lasten vanhemmat, joille lapset opettivat vanhemmilleen ne asiat, jotka olivat itse oppineet. 

5. Tehdään asiat helpoksi. Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. 

Uusien kohderyhmien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa olla olettamatta että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Norjalainen ulkoilujärjestö, Norsk Friluftsliv, on tehnyt erittäin selkeitä materiaaleja joilla kerrotaan norjalaisesta ulkoilukulttuurista. Heillä on esimerkiksi pukeutumisjuliste, joka neuvoo siinä miten varustaudutaan. Toinen hauska julkaisu oli esite, jossa kerrottiin selkeästi kävelykulttuurista. Miksi kävelylle metsään mennään ja kuinka siellä esimerkiksi on tapana tervehtiä vastaantulijoita.

On myös hyvä pysähtyä miettimään mikä omassa toiminnassa voi olla vaikeaa. Monen nuoren on helpompaa osallistua päiväleirille, kuin yön yli kestävälle retkelle. Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset tytöt ovat päässeet mukaan päiväretkelle kun yön yli yöpyminen olisi ollut vaikeaa.

Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Cykelframjändet Ruotsissa opettaa nuoria ja aikuisia polkemaan polkupyörällä. Katso video toiminnasta täällä. Inspiroivaa!


Lopuksi kokosimme vielä tiivistelmänä listan vinkeistä ja asioista, jotka kannattaa huomioida kun mukaan partioon tavoitellaan uusia kohderyhmiä:

  • Kaikille kannattaa antaa mahdollisuus ensin kokeilla, onko harrastus oma juttu
  • Älä tee oletuksia siitä minkä näköinen nuori voi innostua luonnosta ja partiosta, partiossa voi käydä vaikkei pukeutuisi kuten muut
  • Älä muutenkaan oleta mitä kohderyhmä ajattelee, helpointa on kysyä suoraan ja pyytää mukaan päättämään ja tekemään
  • Miettikää, missä ja miten mainostatte toimintaa. Ketkä mainonnan näkevät ja kokevat?
  • Koulu on paras paikka tavoittaa lapset ja nuoret, etenkin ne joiden vanhemmat eivät partiosta välttämättä tiedä.
  • Anna lasten itse esitellä luontoa ja partiotoimintaa vanhemmilleen: mitä lapsi on oppinut ja oivaltanut
  • Tee yhteistyötä muiden kanssa
  • Common third: kaksi toisilleen vierasta ihmistä kun tekee kummallekin tuttua asiaa, voi yhdessä oleminen olla helpompaa erilaisista taustoista huolimatta. Tämä pätee myös toisin päin, on äärimmäisen ryhmäyttävää, kun itselleen vieraat ihmiset kokoavat vaikka trangiaa tai pystyttävät telttaa ensimmäistä kertaa. Tässä tietysti tärkeää, ettei ketään nolata.

Tekstin ovat laatineet Metsäkoordinaattori Jaakko sekä 100 tapaa projektipäällikkö Saara SP:n toimistolta, Riikka Päpan Mellunkylän lapset -projektista ja Riikka Kasari SP:n moninaisuusryhmästä. 

Roihun Globaalilaaksosta inspiraatiota

”Ehkä tää ei ollut niin hauska laakso kuin eilinen” – ”Ei niin, mutta musta tuntuu, että tän onkin ollut tarkoitus olla ajatuksia herättävä”

Näin kaksi tarpojaa pohtivat Roihun globaalilaakson aktiviteetteja ja sanailu ilahduttaa meitä laakson suunnittelijoita suuresti. Tavoitteena kun oli juurikin saada lapset ja nuoret ajattelemaan lasten oikeuksia ja (kriisi)tilanteita, joissa ne ovat uhattuina. Olimme valtavan vaikuttuneita siitä, miten hienosti lapset ja nuoret hahmottivat laakson tarkoituksen ja lähtivät pohdintaan mukaan. Maanjäristyssimulaattori taisi toki olla laakson kokokohta, mutta nuoret miettivät keskittyneesti asiaa eri puolilta ja tekivät osuvia huomioita – myös ympäri Roihua levitetyille lakanoille:

Lapsilla on oikeus saada tietoa; oikeus olla minä; Stop killing, people die; Down with Sexism; NO child labour; Lapsilla on väliä; Remember Peace; Food School for everybody

Roihulla näkynyt globaalikasvatushankkeemme oli tänä vuonna (surullisenkin) ajankohtainen: Euroopan pakolaiskriisiksi nimetty vuosi toi lasten oikeudet kriisitilanteessa hyvin lähelle myös suomalaisia nuoria. Vuoden aikana partiolaiset eri puolilla Suomea ryhtyivät toimimaan varmistaakseen omalta osaltaan ihmisoikeuksien toteutumisen: partioihanteemme mukaisesti he kunnioittivat toista ihmistä, rakensivat ystävyyttä yli rajojen sekä tunsivat vastuunsa & tarttuivat toimeen.

On hienoa, jos te lippukunnissa jatkatte tätä työtä ja globaaleiden kysymysten pohdintaa. Hyvä hetki nostaa näitä asioita esille lippukunnissa on esim. Lasten oikeuksien päivä 20.11. Roihun hiillokset tuovat syksyllä lippukunnille ideoita päivän ohjelmaksi. Jo nyt vinkkejä toimintaan voi hakea SP:n Parempimaailma nettisivulta.

Nyt jälkikäteen Roihun globaaleihin tunnelmiin voi päästä katsomalla youtubesta pienen jutun globaalilaaksosta & maanjäristysimulaattorista tai We Want you to Make Peace -seminaarin keskustelun.

Hanke ’Lasten oikeudet kriisitilanteissa’ toteutetaan yhteistyössä Plan International Suomen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa ja se rahoitetaan pääosin Ulkoasiainministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Katriina

Tekstin takana on Katriina Kuusela, kv-koordinaattori, joka SP:n toimistolla vastaa globaalikasvatuksesta, kehitysyhteistyöstä, kv-toiminnasta ja kv-yhteyksistä.

 

 

Monikulttuurisen rekrytoinnin tärkein sana on tervetuloa

Tämä teksti on Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille -hankkeen materiaaleista ja löytyy printattavana PDF:nä täältä. Printtaa ja kiinnitä vaikka ilmoitustaululle!


 

Monikulttuuriseen rekrytointiin pätevät suurelta osin ihan samat lainalaisuudet kuin noh, rekrytointiin. Käykääpä johtajiston tai hallituksen kesken lista läpi, ja tsekatkaa kuinka monen kohdan eteen saatte merkittyä asian olevan kunnossa.

Väestöstämme noin viisi prosenttia on vieraskielisiä maahan muuttaneita, mikä tarkoittaa paljon potentiaalisia vapaaehtoisia. Yhdessä toimiminen monipuolistaa osaamista niin järjestön sisällä kuin koko yhteiskunnassa. Maahan muuttaneet henkilöt tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa
koko yhteisön käyttöön.

nimetön

TAVOITTELEMME moninaista vapaaehtoisjoukkoa, jossa on eri maista, kulttuureista ja taustoista tulevia ihmisiä. Kirjaamme tämän tavoitteemme auki ja tiedotamme siitä.

TOIMINNASSAMME jo mukana olevat vapaaehtoiset tuntevat tavoitteemme ja ovat avoimia sekä myönteisiä eri taustaisten vapaaehtoisten mukaantuloon. Tarjoamme kaikille toimijoillemme yhdenvertaisuuskoulutusta.

VERKOSTOIDUMME paikkakunnallamme niiden tahojen kanssa, joiden toiminnassa on mukana maahan muuttaneita ja teemme heille
tutuksi vapaaehtoistoimintaamme. Suunnittelemme heidän kanssaan yhteisiä toimintoja ja tilaisuuksia.

ESITTELEMME toimintaamme maahanmuuttajayhdistysten avainhenkilöille, jotta he voivat kertoa meistä ja vapaaehtoismahdollisuuksistamme eteenpäin tai kutsua meidät omiin tilaisuuksiinsa kertomaan lisää.

MAINOSTAMME vapaaehtoistoimintaamme ja viemme esitteitämme mm. kulttuurikeskuksiin, monikulttuurisuuskeskuksiin, kansainvälisiin kohtauspaikkoihin, nuorisotaloille, kirjastoihin, etnisiin kauppoihin ja oppilaitoksiin, joissa
tarjotaan suomen kielen kursseja, sekä virastoihin, joissa asioi maahan muuttaneita, kuten työvoimatoimistoihin, kaupungin/kunnan ulkomaalaistoimistoon, maahanmuuttajapalveluihin tai poliisilaitokselle.

KERROMME järjestömme toiminnasta ja vapaaehtoismahdollisuuksista tilaisuuksissa, joissa on läsnä maahan muuttaneita. Pyydämme esittelyyn mukaan toiminnassamme jo mukana olevan maahanmuuttajataustaisen henkilön kertomaan omista kokemuksistaan.

TUOMME esittelytilaisuuksissa ja esitteissä selvästi esille, että vapaaehtoistoiminnassa pärjää, vaikka ei osaisi suomea sujuvasti. Korostamme, että vapaaehtoistoiminta auttaa kielen kehittymisessä.

VAPAAEHTOISTEHTÄVÄMME on selkeästi paketoitu. Meillä on tarjolla tehtäviä laidasta laitaan: valmiita, helppoja ja kiireisellekin sopivia tehtäväkokonaisuuksia sekä sellaisia, missä vapaaehtoinen voi itse vaikuttaa toiminnan
sisältöön. Olemme eritelleet vapaaehtoistehtävät niiden vaatiman kielitaidon mukaan, ja tuemme tilanteissa, joissa vapaaehtoisen kielitaito ei ole sujuvaa.

MEILLÄ on toimintaa myös niillä asuinalueilla, joissa asuu paljon maahan muuttaneita.

KERROMME uudelle vapaaehtoiselle järjestömme taustoista ja periaatteista ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä.

KUN toimintaamme tulee mukaan uusi vapaaehtoinen, nimeämme hänelle kummin, joka auttaa häntä ymmärtämään käytyä keskustelua
ja keskustelun taustoja. Kummilla on takanaan koulutus, joka on valmistanut hänet tehtäväänsä ja hän ottaa uuden vapaaehtoisen vastaan henkilökohtaisesti.

YLLÄPIDÄMME uuden vapaaehtoisen syntynyttä kiinnostusta: soitamme uudelle vapaaehtoiselle ensimmäisen tapaamisen jälkeen ja
varmistamme, että hän on ymmärtänyt käydyt keskustelut ja tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Tarvittaessa laadimme henkilökohtaisen vapaaehtoissuunnitelman, johon listataan toimintamahdollisuudet ja tavoitteet.

ESITTELEMME vapaaehtoisille järjestömme vakuutusasiat sekä kulukorvausperiaatteet esim. matka- tai puhelinkulujen osalta ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä.

ESITTELEMME vapaaehtoisille järjestömme koulutusmahdollisuudet sekä niiden sisällön että mahdollisten kustannusten osalta ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä.

ESITTEEMME ja nettisivumme on kirjoitettu selkokielellä ja/tai usealla eri kielellä. Huomioimme ainakin toiminta-alueemme puhutuimmat vieraat kielet (mm. venäjä, viro, somali, englanti, arabia). Esitteemme ja nettisivumme ovat visuaalisia,
kuvissa näkyy monenlaisia, eri taustaisia ihmisiä. Olemme nettisivuillamme haastatelleet toiminnassamme mukana olevaa maahan muuttanutta henkilöä ja jutussa hän kertoo, mitä hän on saanut järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalta.

JÄRJESTÄMME koulutusta vapaaehtoistehtäviin esimerkiksi selkokielellä tai englanniksi. Tämän huomioimme erityisesti peruskursseilla.

KOROSTAMME toimintamme esittelyssä, että järjestöissä tehty vapaaehtoistoiminta kasvattaa verkostoja uusien ystävien tai työpaikan etsimisessä, kerryttää kokemusta järjestötoiminnasta esimerkiksi kokouskäytännöistä tai toiminnan organisoinnista, antaa osallistujalle lisäarvoa ansioluettelossa, parantaa oman arvon tunnetta, kehittää suomen/ruotsin kieltä jne.


Katso myös http://rasisminvastainenviikko.partio.fi/  , sisältää muun muassa ikäkausikohtaiset aktiviteettivinkit kokouksissa käytettäväksi

 

 

Partiota iltapäiväkerhona ja kansainvälisesti

Olarin Eräkotkat aloittaa Espoo International Schoolilla koulun vanhempainyhdistyksen ja rehtorin vinkkaamana yhden sudenpentulauman ja yhden seikkailijavartion kanssa. Pyyntö ja idea syntyi kesällä ja lyhyen selvittelyn jälkeen saimme sovituksi koulun kanssa englanninkielisten ryhmien perustamisesta koululle. Sudarit kokoontuvat iltapäivällä koulun jälkeen kolmesta neljään ja seikkailijat heti perään.

Koulu tarjosi meille tilat toiminnalle ja ryhmien tavaroille. Onnistuimme rekryämään ryhmiin aikuisia ja lippukunnan omia vaeltajia. Kellonaika on haastava, mutta sovittelemalla ja kalenterirumballa on saatu kokousajat miehitettyä riittävällä määrällä aikuisia.

Kansallisuuksien kirjo on kohtuullisen suuri, uskontoja tuntui olevan lähes kaikki valtauskonnot ja yhteinen kieli tulee olemaan englanti. Hankkeemme päävastuullinen OEK:ssa on pyörittänyt partiota Englannissa ja Sveitsissä. Ja mitä parasta, hän on lippukunnan entisiä laumanjohtajia eli OEK on tuttu. Toiminta alkaa 15.9.

Koko lippukuntamme muuntautuu tämän myötä kaksikieliseksi ja nimemme muuttuu Olarin Eräkotkat – Wild Eagles muotoon. Muutos on iso, sitä on turha vähätellä. Viestintä, materiaalit ja puhe muuttuu kahdelle kielelle. Suomi toki säilyy virallisena kielenä, mutta varustaudumme puhumaan ja toimimaan kahdella kielellä. Periaate tulee olemaan, että omaa kieltään saa aina puhua, mutta me suomenkieliset yritämme parhaamme mukaan puhua englantia. Uskon, että opimme toisiltamme tulevaisuudessa paljon.

Juttu ja kuvat: Timo Muttonen. Jos haluat kuulla lisää toiminnasta tai tulla siihen mukaan, niin ole yhteydessä: timo.muttonen(a)erakotkat.fi Lisää löydät myös OEK:n nettisivuilta ja facebookista.   

Englanninkielinen seikkailijajoukkue Sea Lions aloitti Otavaeltajissa

Otanienemeläisessä Sea lions -seikkailijajoukkueessa aloitti viikkotoiminnan 8.1.2014. Ryhmässä on nyt 8 lasta, ja mukaan otetaan vielä sekä tyttöjä että poikia (10-12 v.). Sea lionsit antoivat seikkailijalupauksensa 9.2. Otavaeltajien talviretkellä. Ryhmällä on kuusi aikuista johtajaa, millä on pyritty takaamaan, että myös johtajilla on mahdollisuus joustaa partion ja muun elämän niin vaatiessa. Ryhmän johtajat ovat kotoisin Suomesta, Hollannista, USA:sta, Kiinasta ja Vietnamista. Osalla johtajista on omassa maassaan takana pitkä partiohistoria ja toisilla ei ole mitään aiempaa kokemusta partiosta.

Miten tämä tapahtui?

Ryhmän käyttökieli on englanti ja toiminnassa noudatetaan suomalaista seikkailijaohjelmaa. Ohjelman toteutuksessa käytetään hyväksi myös lasten ja johtajien omia kokemuksia, leikkejä, tarinoita ja toteutustapoja. Viikko- ja kausitoiminnan muodollinen suunnittelu on ollut koettu hyväksi tavaksi pitää yllä toiminnan laatua ja varmistua siitä, että viesti kulkee ryhmän sisällä sekä vanhempien suuntaan. On ollut tärkeää myös tehdä työtä sen eteen, että Sea Lions ryhmältä myös vaaditaan tekemään aivan samoja asioita lippukunnan sisällä kuin mitä tahansa lippukunnan toimintaryhmää. Toiminnan käynnistämisvaiheessa joukkueen johtajat panostivat merkittävästi aikaansa seikkailijaohjelman materiaalien kääntämiseen suomesta englanniksi partiotoiminnan sisältöjen viestimiseksi lapsille ja lasten vanhemmille.

Sekä lapset että johtajat ovat uusi jäseniä Otavaeltajissa. Englanninkielisen toiminnan aloittamisen lisäksi ryhmä on työstänyt rinnalla toista isoa asiaa, kotoutumista uuteen lippukuntaan ja lippukuntakulttuuriin. Kolmas iso asia sekä lapsille että aikuisille tulee kuluvana kevään olemaan kokonaan uuden kulttuurin ja taitojen, purjehduksen ja meripartiotaitojen oppiminen. Neljäs iso asia on tehdä uusista aikuisista partiolaisista partiolaisia, saada heidät toimimaan partiomaisella tavalla ja tekemään partiota omalla otteellaan.
Partion johtajakoulutus on koettu ryhmässä yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi suomalaisen partio-ohjelman läpiviemisen lisäksi. Ryhmällä on suunnitelmia, joskaan ei vielä aikaa ja jaksamista, oman englanninkielisen johtajakoulutuksen toteuttamiseksi.

Otavaeltajien Sea lions – seikkailijajoukkueesta on muodostunut kanava, jonka kautta niin monikulttuuriset lapset, aikuiset partiolaiset kuin EVP:tkin pääsevät mukaan Partioon. Ryhmä on onnistunut jopa toimimaan ovena suomalaiseen arkielämään kodin seinien ulkopuolella juuri maahan muuttaneelle. Ryhmä on tehnyt yhteistyötä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vapaaehtoistyön tuen kanssa erityisesti aikuisten EVP:n ohjaamisessa mukaan toimintaan.

Otavaeltajat pyrkii toimimaan yhteistyössä muiden PäPan alueella toimivien monikielisten lippukuntien, kuten Helsingin Merilokkien kanssa. Uudet aikuiset johtajat osallistuivat esimerkiksi PäPassa ensimmäistä kertaa järjestetylle englanninkieliselle Tervetuloa Partioon / Tätä on Partio – kurssille. Kurssi pidettiin tilauskoulutuksena Helsingin Merilokeille. Ja koska Otavaeltajat on meripartiolippukunta, englanninkielinen meripartiokoulutus on tärkeää niin lapsille kuin johtajillekin.

Ryhmän seikkailijoilla ja heidän vanhemmillaan on myös ollut merkittävä osa, kun ryhmä on toteuttanut vuoden 2014 teemaa ”Ole valmis, ole kaveri!”. Ryhmään tulleiden lasten vanhemmat aivan sananmukaisesti laittoivat sähköpostinsa laulamaan kertoakseen tästä mahdollisuudesta myös muille vanhemmille. Samaan aikaan lapset ilmoittivat tuovansa kaverinsakin partioon! Ensimmäisen viikon aikana ryhmän koko kaksinkertaistui.

Lippukunnan johto tukee ryhmän toimintaa ja huolehtii siitä, että englanninkielinen toiminta on osa lippukunnan muuta toimintaa – esimerkiksi kaikki yleinen tiedottaminen sekä käytännön tilanteet hoidetaan sekä suomeksi että englanniksi. Näin varmistetaan, ettei kukaan jää ulkopuolelle – eivät lapset eivätkä johtajat. Kaikkein merkittävin oppi tästä kaikesta lienee se, että kaikki tieto kuuluu kaikille ja mukaan ottaminen on aktiivista mukaan kutsumista, kääntämistä ja tiedottamista, rohkaisua ja kysymistä. Tämä on partiomaista toimintaa parhaimmillaan. Tässä on kyse myös ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Sea Lions -seikkailijajoukkue on monen ihmisen yhteisen tekemisen tulos eikä tätä kaikkea olisi olemassa ilman kaikkia meitä. Kiitos!

Tuuli ”Oiva” Siiskonen, Otavaeltajat

Kuvassa Paul Knappers, Alexander, Sanna Ahola, Kaarlo, Fionn, Oscar, Suti, Tuuli Siiskonen ja Nguyen Anh Vu. Kuva on otettu Nuuksiossa Otavaeltajien talviretkellä Tuiskulla.

Englanninkieliset materiaalit kerätään Purkkiin tänne.