Avainsana-arkisto: metsäohjelma

Pilkettä partiolaisten metsäohjelmaan

Metsähallituksen Rovaniemellä sijaitsevassa Tiedekeskus Pilkkeessä sudenpennut, seikkailijat, tarpojat ja samoajat voivat suorittaa osia partion metsäohjelmasta ja tiedekeskusvierailu voi olla osa partiokokoontumista. Mikä parasta, partiohuivi kaulassa on sisäänpääsy tiedekeskukseen ilmainen. Lue alta Piian, Pilvin, Artun, Juliuksen ja Tiian sekä Kaijan ja Helin seikkailuista pilkkeessä.


Kävimme Pilkkeessä 29.10.2016. Ennakko-odotukset olivat jännittävät, koska emme olleet käyneet Pilkkeessä aiemmin. Menimme Pilkkeeseen puolilta päivin. Kun astuimme sisään, paikka näytti aivan erilaiselta kuin mitä olimme odottaneet. Ajattelimme, että paikka olisi enemmän museon tapainen, mutta yllätyimme iloisesti. Paikka oli hyvin toiminnallinen ja tekemistä tulisi riittämään. Oli kuin olisi pieneen tietomaahan tullut. Pilke oli meidän mielestämme hyvin tilava, eivätkä tehtävät olleet liian vierekkäin.

partioperhe (18)

Tehtävistä:

Tarpojat

  1. Bongaa puuosat oli hieman haastava, ja yllätyimme, kuinka paljon erilaisia esineitä puusta voitiin tehdä. Haastetta oli sopivasti, siinä riitti mielenkiintoa meidän ikäisillekin.
  2. Rakentamaan! oli hiukan tylsä, mutta asia tuli hyvin ilmi. Pelkkien seinätaulujen lukemisen sijasta olisi voinut olla kysymyksiä, joihin olisi voinut etsiä vastauksia.
  3. Kuin entisaikojen pajalattia oli mielenkiintoinen. Ymmärsimme, miksi ennen verstaiden lattiat olivat sellaisia tai ainakin niin luulimme. Oikeaa vastausta ei löytynyt mistään, että olisi voinut tarkistaa. Mukana olleet aikuiset hieman avittivat meidänkin päättelyä. Oli yllätys kuinka paksu lattia oli. Oli kivaa ja jännittävää etsiä helposti irtoavaa palasta ja tutkiskella sitä. Lattiapalasiin voisi myös kätkeä salatehtäviä. Se olisi jännää ja mielenkiintoista. Mikä sana syntyy piilotetuista kirjaimista tms…
  4. Lankku kuin lankku oli ihan ok, mutta emme pitäneet sitä mielenkiintoisena.
  5. Metsätähtiä! oli hauska ja erilainen muihin verrattuna. Yllättävän moni lauluista oli tuttuja, ja niistä löytyi yhteyksiä metsään ja luontoon.
  6. Puun monet ilmeet oli mukava, mutta rasia löytyi mielestämme liian helposti. Etsintätehtävä olisi ollut omiaan nuoremmille.

Omatoimisesti innostuimme ampumisesta, tietokilpailusta ja rakentelusta.

partioperhe_mokki_netti

Samoajat

  1. Hiilipuu oli idealtaan yksinkertainen, mutta laite ei ottanut aina kosketusta. Emme saaneet tehtyä tehtävää loppuun asti, sillä kiinnostus tehtävään loppui laitteen hitauden ja kosketuksen toimimattomuuden takia. Kokeilimme sitä vielä uudestaan aikuisten voimin, emmekä saaneet sitä silloinkaan toimimaan. Joko laite ei todellakaan toiminut tai sitten emme osanneet käyttää sitä. Ohjeet laitteelle olisi myös voinut olla paremmat.
  2. Löytöjä oli mukava ja yllättävä. Itse emme olisi uskoneet, että metsästä on joskus löytynyt yhtä sun toista. Järkytyimme kuinka jotkut voivat pitää metsää kaatopaikkana.
  3. Eksytään eli eksymissimulaattori oli kiva, mutta ehkä liian helposti läpäistävä. Hieman pidempänä tehtävä oli ollut haastavampi, mutta ihan yhtä mukava. Pienemmätkin lapset uskaltavat kokea sen.
  4. Luomulihaa kuului meidän mielestämme parhaimpiin. Oli mukava saada kokeilla ”aseella” ampumista. Tehtävä oli luultavasti muidenkin kävijöiden mielestä mukava, sillä paikalla oli usein ”ampujia”. Hirvien ja lintujen lisäksi oli hauskaa ampua kilpaa palloja.
  5. Puu kaatuu! oli lyhyt ja ideaton, sillä se oli luokkaa ”kiipeä, istahda ja tule alas”. Oli myös ihan jännittävää nähdä kuinka iso metsäkone on luonnossa. Sillä olihan se metsätyökone todellakin iso. Eipä niitä normaalisti näe kuin kuvissa, joten oli hyvä nähdä se myös livenä. Nuoremmille tämä tehtävä olisi todella mielenkiintoinen.
  6. Jokamies ja jokanainen oli tylsä, sillä siinä ei ollut mitään suurempaa ajatusta. Se olisi voinut olla samantyylinen, kuin työkalutietovisa tehtävän vieressä. Työkaluvisaan saimme pelikaveriksi joitakin vieraita alle 10v. lapsia. Heille visa jokamiehen oikeuksista olisi täydellinen vetonaula.
  7. Minustako metsätyöläinen? oli outo, mutta jollain tapaa myöskin hauska, jos sattui kurkkaamaan ”väärään” luukkuun. Metsätyöläisen ammatti ei ole nykynuoren mieleen, emmekä edes tiedä mitä ammatteja metsä tarjoaa. Siihen tämä antoi vastauksia.
  8. Metsätähtiä oli kiva, ja oli hauskaa päästä ilmaisemaan itseään ja heittäytymään mukavuusalueen ulkopuolelle.
  9. Kestävän käytön tasapaino oli hieman hankalaa, mutta kuitenkin kivaa. Se sopisi ryhmäytymistehtäväksikin, sillä oli kuunneltava kaveria, että saatiin pallot kohdilleen.

partioperhe_moto2_netti

Suosittelemme Pilke-keskusta ehdottomasti kaikille, joita metsä ja luonto kiinnostavat. Jos perheessä on partiolaisia, keskus on mukavaa ajanvietettä ja tietoa, jota et ennen tiennyt metsistä, on paljon. Kaikkia tehtäviä voimme suositella muille partiolaisille. Meidän lempitehtäviämme olivat Luomulihaa eli aseella ampuminen, Eksytään eli eksymissimulaattori, Metsätähtiä eli metsälaulukaraoke ja tietokilpailu työvälineistä. Määritelmien parissa olisi voinut viettää aikaa enemmänkin. Mukana olleet aikuiset pitivät eniten ampumisesta ja puiden runkojen tunnistamisesta, Puinen xylofoni ja kovuuden mukaan erilailla soivat puulaadut oli aikuisilla kovassa käytössä. 🙂 Kyllä täällä on tekemistä kaikille.

Kiitos mukavasta päivästä!!

Partiolaisten tehtävät löydät Tiedekeskus Pilkkeen sivuilta.


Loppuun voisimme esittäytyä. Olemme oululaisia Pohjan Veikkoja. Piia ja Pilvi ovat samoajaikäisiä ja pojat Arttu ja Julius tarpojaikäisiä. Lisäksi saimme mukaamme seikkailijaikäisen ystävämme Tiian Oulun Toimareista. Tiia teki seikkailijatehtäviä innokkaasti ja tykkäsi kovasti tietokilpailusta ja piirtämisestä. Mukana Piia, Pilvi, Arttu, Julius ja Tiia + Kaija ja Heli (mukana olleet aikuiset)

Mitä kaikkea metsästä? – Biotaloussalkkuun tutustumassa metsäalan ammattilaisen johdolla

Timanttipartion seikkailijoiden tiistai-illassa oli marraskuussa vieraileva tähti Paavo Lyytikäinen Metsäteollisuus ry:stä. Paavon avustuksella tutustuttiin mm. biotaloussalkkuun. Seikkailijat olivatkin kovin innostuneita metsästä bisneksenä. Paavolla itsellään ei aikaisempaa partiokokemusta ollut, mutta rohkaistui vierailemaan koloillassa vetämässä biotaloussalkkuaktiviteettia ja esittelemässä metsäalaa. Olisiko teidän lippukunnan vanhemmissa metsäalan ammattilaisia, jotka voisivat vierailla kololla vetämässä aktiviteettia? Tämä auttaa myös viikkotoimintajohtajia urakassaan. Aktiviteetti sopii parhaiten nuorille tarpojille tai vanhemmille seikkailijoille. Biotaloussalkkuja on saatavilla piiritoimistoilla.


Paavon tarina koloillasta:

Olen kotoisin metsätilalta, jossa olen tehnyt metsätöitä lapsesta asti. Lisäksi olen aina pitänyt yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tässä ehkä se kombinaatio, joka minut on ohjannut nykyiseen työhöni Metsäteollisuus ry:hyn oppilaitos-yrityssuhteiden koordinaattoriksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että teen metsäteollisuuteen liittyvistä ura- ja opiskeluvaihtoehdoista tutumpia. Peruskoulut ja lukiot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, koska ensimmäinen alavalinta tehdään näiden jälkeen. Monelle nuorelle koulu on kuitenkin toissijainen ”ajanviete” ja unelmia ja ideoita syntyy enemmän vapaa ajalla. Itse kuulun ainakin siihen kategoriaan, jota koulu ei lopulta ohjannut millään tavalla metsäpuolelle, mutta silti sinne päädyin.

timanttipartio2

Huomasin alaa opiskellessani, että lähes kaikilla metsäalaa opiskelevilla oli jo entuudestaan joku kytkös alaan. Oli kaltaisiani metsätilan kasvatteja, intohimoisia metsästäjiä, paljon suunnistajia sekä ehkä kaikista eniten heitä, jotka kuuluivat tai olivat joskus kuuluneet partioon. Vapaa-ajan harrastuksia ei välttämättä ensisijaisesti ajatella uravalinnan kannalta tärkeimpinä, mutta todellisuudessa niiden merkitys on kaikista tärkein. Harrastukset ovat asioita, joihin ihmisille muodostuu intohimoja. Intohimot taas ovat tärkeimpiä ohjureita kohti unelmien toteuttamista, johon jokaista tulisi kannustaa.

salkku_sisalto_pieni

Vierailin vähän aikaa sitten yhdessä Vantaan Timanttipartion seikkailijoiden koloillassa esittelemässä metsäteollisuuden biotuotesalkkua. Ymmärsin hyvin nopeasti, että kyseessä on kohtuullisen vilkas porukka, joten nyt olisi parempi tilanne leikkiä esimerkiksi puulajihippaa kuin istua pöydän ääreen. Partion metsäohjelman puitteissa on kehitetty uusia aktiviteetteja joiden kautta metsä tulee tutuksi ja tähän liittyi myös tämä biotuotesalkun esittelyni. Pelasimme ryhmässä ”Biotalouskimin koetta”, jossa tunnistettiin, mikä objekti oli kadonnut kuvasta. Vilkas poikaporukka vaikutti epäuskoiselta, kun esittelin ohjaajan kanssa sellofaanin olevan puusta tehtyä. Se olikin tärkein tavoitteeni – saada nuoret hetkeksi ajattelemaan, mitä kaikkea puusta voidaan tehdä. Partiolaisten kosketus metsäalaan ole onneksi kuitenkaan yhden koloillan varassa. He tutustuvat metsään ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin viikoittain, vapaaehtoisesti ja huomaamatta. Olen aivan vakuuttunut, että tästäkin vilkkaasta porukasta joku vielä tulevaisuudessa tekee jollain tavalla metsään liittyviä töitä!


Tekstin on kirjoittanut Metsäteollisuus ry:n oppilaitos-yrityssuhteiden koordinaattori Paavo Lyytikäinen sekä SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. 

Kuvat: Timanttipartio 

Lisätietoja sekä aktiviteetti täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/biotaloussalkku/

Tutkimusmatka Ruotsinkylään

 

Timanttipartion Kuutit -ryhmä retkellä Ruotsinkylässä:

Keskiviikkona 21.9.2016 kaikki Timanttipartion sudenpennut lähtivät retkelle Ruotsinkylän tutkimusmetsään. Kuuteista mukana olivat Arttu, Jesse, Ossi ja Martta.

Lisäksi mukana olivat Artun pikkusisko Oona, Martan pikkuveli Antti sekä Ossin pikkusiskot Lilja ja Sara.

Metsässä suoritimme tehtäviä: mm. keräsimme kiviä, kanervan, neulasia, puolukan lehtiä, käpyjä ja kaarnan paloja. Retkellä näimme paljon koivuja, mäntyjä ja kuusia. Löysimme myös pihlajan. Näimme monia erilaisia metsätyyppejä. Niitä olivat kaadettu metsä, nuori metsä, metsä jota kasvatetaan ja hoidon tarpeessa oleva metsä.

kasvatusmetsa_small

Tunnistatko minkätyyppinen metsä tässä on kyseessä?

Lisäksi juoksimme ja leikimme hippaa metsikössä. Metsästä löytyi vielä paljon mustikoita, joita keräsimme. Vanhat mustikat maistuivat jo aika huonoilta, mutta hyviäkin oli joukossa. Hauskinta retkellä oli hippa taukopaikalla.

ruotsinkyla_1

Takaisin tullessa Arttu käveli metsässä, josta ei päässytkään enää kovin helposti tielle. Piti hypätä leveän ojan yli. Tia-äiti ja Anna auttoivat vähän, mutta hyppy onnistui hyvin.

Ilta alkoi jo hämärtyä, kun pääsimme parkkipaikalle takaisin. Kotiin retkeltä lähti tyytyväisiä ja aika väsyneitä Kuutteja.


Suomen Metsäyhdistyksen toteuttamalla Ruotsinkylän Raition reitti -metsätalouspolulla saa monipuolisen kuvan metsien kestävästä käytöstä, hoidosta, metsästä saatavista tuotteista sekä metsäluonnosta. Helppokulkuinen, pääasiassa metsäautoteillä kulkeva reitti on noin kahden kilometrin pituinen ja sopii niin koululaisille kuin muillekin metsistä kiinnostuneille. Ruotsinkylän tutkimusmetsästä löytyy myös sudenpennuille ja seikkailijoille sopivia aktiviteetteja.

Ruotsinkylän tutkimusmetsä sijaitsee aivan Vantaan ja Tuusulan rajalla ja onkin erinomainen iltaretki tai vaikkapa kokopäivän retkikohde.

Tutkimusmatka Ruotsinkylään – aktiviteetit ja ohjeita löydät ohjelmapainotuksen sivuilta.


Kirjoittajat: Timanttipartion Kuutit lauma. Kuutit ovat kirjoittaneet retkikertomuksen osana Toimittaja -jälkeä. Jaakko Nippala – Metsäkoordinaattori SP:n toimistolla.

Lisätietoja Ruotsinkylästä ja Raition reitistä Suomen Metsäyhdistyksen sivuilta

Metsäinnovaatiot tutuiksi – Roihun Metsälaaksosta mallia?

Roihulla toteutetun metsälaakson tavoitteena oli kasvattaa tarpojien tietämystä metsän hyödyntämismahdollisuuksista. Tämä puolestaan on omiaan lisäämään tarpojien tietämystä ympäristöstään ja siten tukee myös ympäristökasvatusta. Metsä opitaan näkemään ravinnon lähteenä, virkistyspaikkana sekä monien elinkeinojen mahdollistajana. Siinä samalla tutustutaan myös yrityksen perustamiseen ja siihen mitä eri vaiheita yrityksen tuotekehitykseen kuuluu. Tarpojien yhteisten kasvatustavoitteiden mukaisesti opittiin myös yhteistyön tekemistä ja kädentaitoja.

Tarpojaohjelmaa päivitetään parasta aikaa ja samalla uusitaan myös tarppojen majakat. Yhdeksi luovuustarpon majakkavaihtoehdoksi on suunnitteilla metsäyritys -materiaali, joka pohjautuu Roihun metsälaaksoon. Tarkoituksena majakassa on, että tarpojat pääsevät ideoimaan omia näkemyksiään metsäisiksi tuotteiksi. Sen voi toteuttaa joko oman lippukunnan kanssa tai yhdistää useamman lippukunnan tarpojat ja tehdä yhdessä.

Tarpojat perustavat päivän aikana oman yrityksen, tämän tueksi onkin laadittu valmiita rooleja sekä tietenkin kaikki yrityksen perustamiseen liittyvät lomakkeet. Aluksi tarpojat valitsevat yhden kahdeksasta eri ongelmasta, jota he sitten alkavat työstää. He pääsevät ensin oman tulkintansa mukaan miettimään ratkaisua esitettyihin ongelmiin. Tämän jälkeen heille kerrotaan tarkemmin asiakkaan toiveista ja heitä voidaan myös sparrailla.

28482485422_5212669d3b_z-small

Kun ongelmaan on kehitetty asiakastoiveiden mukainen ratkaisu, päästään itse konkreettisesti rakentamaan metsään liittyviä tuotteita. Toisaalta ongelman ratkaisu saattaa myös olla palvelu, kuten usein oli metsäsynttäreiden laita. Majakka kannattaakin toteuttaa metsässä, jotta päivän kuluessa voidaan myös tekemisen lomassa havainnoida metsää ja sen elämää.

Päivän ohjelmaan kuuluu myös erilaisiin rooleihin asettumista. Jokaisella tarpojalla on yrityksessään oma rooli, jota päivän aikana toteutetaan. Päivä päättyy tuotteen lanseeraamiseen ja sen esittelyyn. Esittelyn voi majakassa toteuttaa vaikkapa videoimalla se tai jos on isompi porukka, niin voidaan järjestää perinteiset messut.

28398494091_1b799f8b73_z-small

Roihulla metsälaakso toteutettiin yhdessä Yrityskylän sekä UPM:n kanssa. Pian sitä voidaan toteuttaa tarpojaohjelman puitteissa myös lippukunnissa. Majakkaan valmistautumisessa ja metsien mahdollisuuksien tutkimisesssa apuna toimii esimerkiksi MobiMetsä peli. Yrityskylän kanssa partiolaiset tekevät yhteistyötä myös tarpojien taitopäivien toteutuksessa.


Tekstin takana on Jaakko Nippala, metsäkoordinaattori, joka SP:n toimistolla vastaa metsäohjelman koordinoinnista, Yhdessä Metsään ohjelmapainotuksesta sekä toimii työntekijänä Suomen Partiolaisten Metsäryhmässä. Tekstissä on hyödynnetty myös Mila Hulsi-Heathfieldin kokemuksia Roihun Metsälaakson toteutuksesta osana hänen ympäristökasvatuksen ammattitutkintoaan.