Avainsana-arkisto: metsäohjelma

Koloillan vierailu Bioaika-kiertueella

Niin, mikä ihmeen bioaika-kiertue?

Bioaika -kiertue on metsäalaa ja kestävää metsien käyttöä esittelevä kiertue syksyllä 2017. Partiolaisillekin tuttu Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke on Bioaika-kiertueen toteuttajana. Bioaika-kiertuuen sivujen mukaan: ”tapahtumakiertue kertoo vaikuttavasti ja Suomen valoisasta tulevaisuudesta. Tämä tulevaisuus rakentuu biotalouden varaan.”

Läpi Suomen ulottuvan tapahtumakiertueen ytimen muodostaa pyörillä kulkeva tiedekeskusnäyttely, Bioaika-rekka, jonka interaktiivinen sisältö soveltuukin hyvin esimerkiksi koloillan ohjelmaan, joko tarpojille tai samoajille.

Bioaika -kiertueen nettisivut: http://www.bioaika.fi

Kuvassa Bioaika-rekka Uudenmaan partiolaisten Säihkeellä heinäkuussa.

Päivisin bioaika-kiertue on varattu koululaisten tutustuttavaksi, mutta illalla se on avoin ihan kaikille. Katso kiertueen päivämäärät ja milloin se on paikkakunnalla täältä.

Kuvan jälkeen muutamia vinkkejä tarpoja- sekä samoajaryhmille kokouksen ohjelmaksi. Ennen vierailua kannattaa tutustua kestävän kehityksen ja biotalouden käsitteisiin, luonnontieteellisiin perusasioihin ja historiaan biotalouden näkökulmasta.

Tarpojat:

Uudistetussa tarpojaohjelmassa Bioaika-kiertue soveltuu hyvin esimerkiksi yhteiskunta-tarpon ”Vihreää kultaa” -aktiviteetin tai kaupunki-tarpon ”Tulevaisuus ja ammatti” -aktiviteetin toteutusvinkiksi. Tai sitten ihan vaan kolon ulkopuoliseksi vierailukohteeksi.

Bioaika -kiertueelle on toteutettu oppimistehtävä, jonka kautta erilaiset metsäalan tuotteet tulevat tutuiksi. Tämä soveltuu myös partiolaisille mukaan koloillan ohjelmaan. Made in metsä -oppimistehtävän ohjeet löydät täältä.

Bioaika-rekassa pääsee tutustumaan itse tekemällä ja tutkimalla metsäalan ammatteihin, tuotteisiin sekä metsien käyttöön.

Samoajat:

Samoajille Bioaika-kiertue soveltuu hyvin itsenäiseen vierailuun. ”Tekoja pallomme hyväksi” -taskun teemat toimivat hyvin kiertueen sisällön kanssa ja esimerkiksi ”Kuluttaminen” -aktiviteetin avulla voi Bioaika-rekassa miettiä omia kulutustottumuksiaan ja niiden suhdetta ympäristöön. Entäpä miten tulevaisuudessa tuotetaan erilaisia tuotteita kasvavan ihmiskunnan tarpeisiin kestävästi?

Vierailun aikana kannattaa aktiivisesti kysellä ja pohtia mitä biotalous ja metsien käyttö ylipäätään tulevaisuudessa tarkoittaa. Onko se kestävällä pohjallla vaiko ei? Miten käsitys metsien käytöstä vierailun jälkeen muuttui vai muuttuiko? Vierailun jälkeen voi sitten tutustua biotalouden tarjoamiin ammatteihin ja koulutusmahdollisuuksiin linkin takaa löytyvästä materiaalista.

Bioaika-rekassa erilaiset laskurit ja pelit havainnollistavat kuinka paljon energiaa ja erilaisia luonnonvaroja ihmiskunta päivittäin käyttää. Kuinka paljon liikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Entä kuinka paljon kasvava puu sitoo hiiltä?

Bioaika-rekan tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Kiertueen päärahoittajia ovat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö.


Tekstin on laatinut Suomen partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Ossi Hokkanen, Uudenmaan Partiopiiri. 

Metsämuseo Lustossa ikäkausiaktiviteetteja partiolaisille

Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Lusto sijaitsee Punkaharjun luonnonkauniissa harjumaisemissa, Savonlinnassa. Luston näyttelyt, kokoelmat ja tapahtumat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämään. Mutta tiesitkö, että Lustoon on kehitetty myös erityisesti partiolasille sopivaa ohjelmaa?

Lustossa on kivaa!

Metsämuseo Lustossa ja Punkaharjulla voi toteuttaa monenlaisia partio-ohjelman aktiviteetteja sekä tällä tavoin myös tutustua metsäiseen historiaamme ja kansallismaisemiin. Luston läheisyydestä löytyy myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä, jossa on helppo tutustua erilaisiin puulajeihin aina pääpuulajeistamme harvinaisuuksiin.

Luston aktiviteetit löydät täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/metsamuseo-lusto/ikakausiaktiviteetit-lustossa/

Valtion metsää!

Lappeenrantalaisen Parveilijat ry:n seikkailijat kävivät vierailulla Lustossa ja kokemus oli oikein mukava. Tiedätkö esimerkiksi mikä on metsän peitto? Entä ovatko erilaiset metsäiset tarinat ja niiden taustat tuttuja? Seikkailijat tutustuivat Lustossa Suomalaiseen kansanperinteeseen ja myös erilaisiin puumateriaaleihin sekä metsämytologiaan. Museossa olisi viihtynyt pidempäänkin ja yhtä mieltä oltiin siitä, että takaisin tullaan vielä.

Metsän peitossa!

Lusto sijaitsee Punkaharjulla, Savonlinnassa, Savonlinna-Parikkala-kantatien numero 14 sekä Savonlinna-Parikkala-radan varrella. Lähin bussipysäkki on noin 400 metrin päässä ja Luston junaseisake, jossa junat pysähtyvät, aivan Luston vieressä. Helsingistä Punkaharjulle on matkaa n. 340 km ja Punkaharjulta Savonlinnan keskustaan on n. 35 km.


Kuvat: Museoisäntä Eero Knaapi, Lusto. Teksti: SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala

Metsäteemaisesta tarpojien taitopäivästä vinkkejä toimintaan

Hämeen partiopiiri järjesti keväällä yhdessä Hämeen Ammattikorkeakoulun Evon metsäopetuksen kanssa Metsäteemaisen tarpojien taitopäivän, jossa metsä todella tuli tutuksi monelta eri kannalta. Päivän aikana tutustuttiin mm. metsästä saataviin tuotteisiin, opittiin kasvavan metsän harvennusta, harjoiteltiin relaskoopin (minkä?!?) käyttöä sekä maalattiin kuvaa omasta metsäsuhteesta.

Tarpojien taitopäivässä isossa roolissa oli tietenkin Evolla sijaitseva Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetus. Monet rasteista ovat kuitenkin toteutettavissa ihan lippukunnan omin voimin ja muuhun voi apuja kysellä vaikkapa paikalliselta Yrittäjäyhdistykseltä tai Metsänhoitoyhdistyksestä.

Seuraavassa vielä muutama rasti ohjelmavinkiksi lippukuntaretkelle tai piirin ohjelmatapahtumaan.


Tuotteita metsästä

Tarpojat tutustuvat erilaisiin metsästä saataviin tuotteisiin ja miettivät niiden ominaisuuksia. Tarvikkeina käytetään biotaloussalkua, joita saa piiritoimistolta tai SP:n toimistolta tilaamalla metsäkoordinaattorilta. Rastin kuvaus ja toteutusohjeet löytyvät linkin takaa.

Kuvassa Biotaloussalkku, jonka avulla voi tutustua erilaisiin metsäalan tuotteisiin. Kuva: Olli Laurikainen / Hämeen partiopiiri


Metsän käsittely

Kyseessä oli pienimuotoinen käytännön rasti, jossa tarpojat pääsivät itse kokeilemaan harvennusta käytännössä. Rastin toteuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa ja täytyy etsiä paikka, joka kaipaa harvennusta. Rastin toteuttaja rajaa alueelta tarvittavan määrän 3×3 metrin alueita merkkausnauhalla. Tarpojat valitsevat alueelta säästettävät puut ja tämän jälkeen merkkaamattomat raivataan pois paikalta vesurilla. Rastin voi toteuttaa vaikkapa yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa! Tarvikkeiksi ei tarvita muuta kuin vesureita ja merkkausnauhaa. 

Kuvassa taimikon tiheyden mittaukseen käytettävä ”onkivapa”. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsien suojelu ja oma metsäsuhde

Tarpojat maalaavat itse oman näkemyksensä ja ajatuksensa maailman metsistä. Mitä asioita metsistä tulee mieleen ja mikä on tärkeää? Tarvikkeina valkoista lakanaa ja maalia.

Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsätalous ja yhteiskunta

Mitä tehdään relaskoopilla ja miten sitä käytetään? Kuinka paljon puuta on metsässä ja minkä arvoista se on? Tehtävän avulla tutustutaan metsän taloudelliseen arvoon ja selvitetään kuinka paljon puuta metsästä löytyy. Tähän tehtävään kannattaa kysyä vetäjäksi tuttua metsänomistajaa. Suomalaisista joka kolmas on metsänomistaja jossain vaiheessa elämäänsä, joten sellainen saattaa lippukunnasta löytyä lähempää kuin arvaatkaan 🙂 Rastin toteutusohjeet täältä.

Kuvassa käytettävä mittaväline on nimeltään relaskooppi. Relaskooppia käytetään metsän runkoluvun määrittämiseen. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Lisäksi esiteltiin metsurin varusteita, tutustuttiin metsäkoneeseen, tunnistettiin lintuja ja eri metsätyyppejä sekä nikkaroitiin käppyräisistä oksista koukkuja ja ovenkahvoja. Päivän kohokohta oli kuitenkin luonnollisesti ruokarasti, jossa partiolaisen tulentekotaidot ja trangian käyttö pääsivät oikeuksiinsa.


Tarpojien taitopäivän johtajana toimi Mikko Paukkila Hämeen partiopiiristä. Tekstin laati SP:n toimistolla metsäkoordinaattori Jaakko Nippala, jolta voit myös kysellä lisätietoja toteutuksesta.

Yhdessä Metsään: vierailu metsätyömaalla

Koneyrittäjät ovat mukana Suomen Yrittäjien ja Suomen Partiolaisten kanssa ”Yhdessä Metsään” -teemavuodessa. Suomen 100 -vuotisjuhlien kunniaksi tehdään erilaisia retkiä metsään ja tutustutaan metsään monenlaisin eri tavoin. Kiinnostaisiko teidän lippukuntaa esimerkiksi vierailu metsäkonetyömaalla?

Seuraavaksi esimerkki Kaskipartion seikkailijoiden vierailuista metsätyömaalla Vantaan Pitkäkoskella.


Keskiviikkona 15.3. Puistometsäpalvelu Janne Oldenburg kutsui Kaskipartion seikkailijavartiot Vantaan Pitkäkoskelle tutustumaan metsänhoitokohteeseen. Lisämausteen vierailulle toi hieman poikkeava kalusto: puiden ajo tehtiin vanhan ajan tyyliin Åfeltin työhevosilla.

Koloillan aikana toteutettiin hieman erilainen rastirata. Ensin tutustuttiin metsäkohteeseen ja sen ominaispiirteisiin yhdessä Vantaan kaupunginmetsänhoitajan kanssa. Metsässä kulkien tutustuttiin metsän rakenteisiin sekä puulajeihin. Hakkuun kohteena oli istutuskuusikko ja tarkoitus oli hakkuilla ennallistaa luonnonsuojelualuetta. Istutuskuusikkoon tehtiin aukkoja ja harvennettiin aukkojen reunamia. Näin saatiin lisää valoa metsäpohjaan, mikä antaa lehtipuille mahdollisuuden levitä kuusikon sekaan ja sitä kautta monipuolistetaan istutusalueen metsäluontoa.

Hetken kuljettuamme metsässsä tuli vastaamme Ponssen metsäkone täydessä työn tohinassa. Pimeän metsän keskellä oli mielenkiintoista katsella metsäkonetta työssään ja lähes kaikilla osallistujilla kännykkäkamerat ilmestyivät käteen.

Hetken seurattuamme konetta työn touhussa pysäytti kuski toiminnan ja kaikki pääsivät vuorollaan myös tutustumaan koneeseen sisältä päin. Koneen kuljettaja vastaili seikkailijoiden ja samoajaikäisten johtajien kysymyksiin ammatistaan (aktiviteettivinkki).

Metsäkonerastin jälkeen matka jatkui kohti työhevosten urakointikohdetta, jossa tapasimme Miika Åfeltin sekä työhevoset Limppu ja Pläsi. Samalla pidimme myös evästaukoa ja siinä täytyikin olla varovainen, etteivät hevoset nappaa banaania kädestä. Miika viihdytti seikkailijoita kertomalla tarinoita hevosista ja totta kai myös hevosten silittely oli kaikista mukavaa puuhaa.

Lopuksi partiomaiseen tapaan huudettiin kiitoshuuto Jannelle ja lähdettiin kotia kohti väsyneenä, mutta yhtä elämystä rikkaampana.

Vierailun järjestelyt hoituivat sujuvasti ja yrittäjän kanssa sovittiin ennakkoon käytännön toteutuksesta sekä aikataulusta. Mikäli haluatte toteuttaa samanlaisen vierailun, on myös hyvä jutella ennakkoon, mitä illan aikana haluttaisiin nähdä ja kuka vetää illan aktiviteetit.

Kiinnostuitteko metsäkonevierailusta? Jaakko Suomen Partiolaisten toimistolta auttaa mielellään tai voitte myös olla suoraan yhteydessä paikalliseen Koneyrittäjien paikallisjärjestöön.


Tekstin kirjoitti Suomen partiolaisten toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Janne Oldenburg, Sirpa Heiskanen, Jaakko Nippala.

Pilkettä partiolaisten metsäohjelmaan

Metsähallituksen Rovaniemellä sijaitsevassa Tiedekeskus Pilkkeessä sudenpennut, seikkailijat, tarpojat ja samoajat voivat suorittaa osia partion metsäohjelmasta ja tiedekeskusvierailu voi olla osa partiokokoontumista. Mikä parasta, partiohuivi kaulassa on sisäänpääsy tiedekeskukseen ilmainen. Lue alta Piian, Pilvin, Artun, Juliuksen ja Tiian sekä Kaijan ja Helin seikkailuista pilkkeessä.


Kävimme Pilkkeessä 29.10.2016. Ennakko-odotukset olivat jännittävät, koska emme olleet käyneet Pilkkeessä aiemmin. Menimme Pilkkeeseen puolilta päivin. Kun astuimme sisään, paikka näytti aivan erilaiselta kuin mitä olimme odottaneet. Ajattelimme, että paikka olisi enemmän museon tapainen, mutta yllätyimme iloisesti. Paikka oli hyvin toiminnallinen ja tekemistä tulisi riittämään. Oli kuin olisi pieneen tietomaahan tullut. Pilke oli meidän mielestämme hyvin tilava, eivätkä tehtävät olleet liian vierekkäin.

partioperhe (18)

Tehtävistä:

Tarpojat

  1. Bongaa puuosat oli hieman haastava, ja yllätyimme, kuinka paljon erilaisia esineitä puusta voitiin tehdä. Haastetta oli sopivasti, siinä riitti mielenkiintoa meidän ikäisillekin.
  2. Rakentamaan! oli hiukan tylsä, mutta asia tuli hyvin ilmi. Pelkkien seinätaulujen lukemisen sijasta olisi voinut olla kysymyksiä, joihin olisi voinut etsiä vastauksia.
  3. Kuin entisaikojen pajalattia oli mielenkiintoinen. Ymmärsimme, miksi ennen verstaiden lattiat olivat sellaisia tai ainakin niin luulimme. Oikeaa vastausta ei löytynyt mistään, että olisi voinut tarkistaa. Mukana olleet aikuiset hieman avittivat meidänkin päättelyä. Oli yllätys kuinka paksu lattia oli. Oli kivaa ja jännittävää etsiä helposti irtoavaa palasta ja tutkiskella sitä. Lattiapalasiin voisi myös kätkeä salatehtäviä. Se olisi jännää ja mielenkiintoista. Mikä sana syntyy piilotetuista kirjaimista tms…
  4. Lankku kuin lankku oli ihan ok, mutta emme pitäneet sitä mielenkiintoisena.
  5. Metsätähtiä! oli hauska ja erilainen muihin verrattuna. Yllättävän moni lauluista oli tuttuja, ja niistä löytyi yhteyksiä metsään ja luontoon.
  6. Puun monet ilmeet oli mukava, mutta rasia löytyi mielestämme liian helposti. Etsintätehtävä olisi ollut omiaan nuoremmille.

Omatoimisesti innostuimme ampumisesta, tietokilpailusta ja rakentelusta.

partioperhe_mokki_netti

Samoajat

  1. Hiilipuu oli idealtaan yksinkertainen, mutta laite ei ottanut aina kosketusta. Emme saaneet tehtyä tehtävää loppuun asti, sillä kiinnostus tehtävään loppui laitteen hitauden ja kosketuksen toimimattomuuden takia. Kokeilimme sitä vielä uudestaan aikuisten voimin, emmekä saaneet sitä silloinkaan toimimaan. Joko laite ei todellakaan toiminut tai sitten emme osanneet käyttää sitä. Ohjeet laitteelle olisi myös voinut olla paremmat.
  2. Löytöjä oli mukava ja yllättävä. Itse emme olisi uskoneet, että metsästä on joskus löytynyt yhtä sun toista. Järkytyimme kuinka jotkut voivat pitää metsää kaatopaikkana.
  3. Eksytään eli eksymissimulaattori oli kiva, mutta ehkä liian helposti läpäistävä. Hieman pidempänä tehtävä oli ollut haastavampi, mutta ihan yhtä mukava. Pienemmätkin lapset uskaltavat kokea sen.
  4. Luomulihaa kuului meidän mielestämme parhaimpiin. Oli mukava saada kokeilla ”aseella” ampumista. Tehtävä oli luultavasti muidenkin kävijöiden mielestä mukava, sillä paikalla oli usein ”ampujia”. Hirvien ja lintujen lisäksi oli hauskaa ampua kilpaa palloja.
  5. Puu kaatuu! oli lyhyt ja ideaton, sillä se oli luokkaa ”kiipeä, istahda ja tule alas”. Oli myös ihan jännittävää nähdä kuinka iso metsäkone on luonnossa. Sillä olihan se metsätyökone todellakin iso. Eipä niitä normaalisti näe kuin kuvissa, joten oli hyvä nähdä se myös livenä. Nuoremmille tämä tehtävä olisi todella mielenkiintoinen.
  6. Jokamies ja jokanainen oli tylsä, sillä siinä ei ollut mitään suurempaa ajatusta. Se olisi voinut olla samantyylinen, kuin työkalutietovisa tehtävän vieressä. Työkaluvisaan saimme pelikaveriksi joitakin vieraita alle 10v. lapsia. Heille visa jokamiehen oikeuksista olisi täydellinen vetonaula.
  7. Minustako metsätyöläinen? oli outo, mutta jollain tapaa myöskin hauska, jos sattui kurkkaamaan ”väärään” luukkuun. Metsätyöläisen ammatti ei ole nykynuoren mieleen, emmekä edes tiedä mitä ammatteja metsä tarjoaa. Siihen tämä antoi vastauksia.
  8. Metsätähtiä oli kiva, ja oli hauskaa päästä ilmaisemaan itseään ja heittäytymään mukavuusalueen ulkopuolelle.
  9. Kestävän käytön tasapaino oli hieman hankalaa, mutta kuitenkin kivaa. Se sopisi ryhmäytymistehtäväksikin, sillä oli kuunneltava kaveria, että saatiin pallot kohdilleen.

partioperhe_moto2_netti

Suosittelemme Pilke-keskusta ehdottomasti kaikille, joita metsä ja luonto kiinnostavat. Jos perheessä on partiolaisia, keskus on mukavaa ajanvietettä ja tietoa, jota et ennen tiennyt metsistä, on paljon. Kaikkia tehtäviä voimme suositella muille partiolaisille. Meidän lempitehtäviämme olivat Luomulihaa eli aseella ampuminen, Eksytään eli eksymissimulaattori, Metsätähtiä eli metsälaulukaraoke ja tietokilpailu työvälineistä. Määritelmien parissa olisi voinut viettää aikaa enemmänkin. Mukana olleet aikuiset pitivät eniten ampumisesta ja puiden runkojen tunnistamisesta, Puinen xylofoni ja kovuuden mukaan erilailla soivat puulaadut oli aikuisilla kovassa käytössä. 🙂 Kyllä täällä on tekemistä kaikille.

Kiitos mukavasta päivästä!!

Partiolaisten tehtävät löydät Tiedekeskus Pilkkeen sivuilta.


Loppuun voisimme esittäytyä. Olemme oululaisia Pohjan Veikkoja. Piia ja Pilvi ovat samoajaikäisiä ja pojat Arttu ja Julius tarpojaikäisiä. Lisäksi saimme mukaamme seikkailijaikäisen ystävämme Tiian Oulun Toimareista. Tiia teki seikkailijatehtäviä innokkaasti ja tykkäsi kovasti tietokilpailusta ja piirtämisestä. Mukana Piia, Pilvi, Arttu, Julius ja Tiia + Kaija ja Heli (mukana olleet aikuiset)