Avainsana-arkisto: lippukuntaviisari

Lippukunnan treenivinkki nro 36 – jäsenkehitys ja -rakenne

Lippukuntaviisari tupsahti juuri lippukuntapostin saajan postiluukusta. Se sisältää paljon tilastotietoa lippukunnan tilasta ja jopa hieman ennustetta tulevaisuuteen. Ota erityiskatsaukseen lippukuntaviisarin jäsenrakennetta ja jäsenkehitystä kuvaavat käkkyrät

1. Klikkaa lukuohjeeseen:

2. Keskustelkaa lippukunnan johtajiston tai hallituksen kanssa siitä,

  • mitä voitte päätellä lippukuntaviisarin jäsenrakenteita ja sisäänottoa kuvaavista kuvaajista?
  • mikä menee hyvin?
  • mihin pitäisi kiinnittää huomiota? Onko tähän liittyviä toimenpiteitä jo tehty?
  • miten jatketaan?
  • miten varmistetaan uuden ryhmän perustaminen syksyllä?

Kuva Janne Seppänen, Johtajatulet 2015

Mitä lippukuntaviisari kertoo? – Vuosiselostevertailu

Lippukuntaviisarit ovat jälleen ilmestyneet. Niihin on koottu hyödyllistä tietoa kunkin (vuosiselosteen täyttäneen) lippukunnan tilasta. Lippukuntaviisarit lähetetään lippukunnille 11.5. ilmestyvän lippukuntapostin mukana, ja ne löytyvät myös Teltasta, jonne alueohjaajilla ja piirisi työntekijöillä on tunnarit, saat ne pyytämällä heiltä, jos missasit lippukuntapostilähetyksen.

Vuosiselostevertailu kertoo lippukunnan ikäkausitoiminnan tunnuslukuja eri vuosilta. Retket, päätösmerkit ja muut ikäkausikohtaiset mittarit kertovat siitä, miten laajasti partio-ohjelma lippukunnassa toteutuu. Mutta voi olla myös, että tilasto ei kerro totuutta. Kyseessä on vuosiselosteeseen täytettyjen tietojen vertailu ja luvut on sinne syötetyistä tiedoista. Vuosiselostevertailu on tarkoitettu työkaluksi helpottamaan lippukunnan toiminnan kehittämistä. Sen tehtävä ei ole arvostella tai osoitella huonouksia.

vuosiselostevertailu-esimerkki

Katsokaa ensin ikäkausia yleissilmäyksellä.

Näyttääkö jokin ikäkausi erityisesti punaista? Jos näin on, miettikää kuinka hyvin kyseinen ikäkausi toimii lippukunnassanne. Onko ikäkauden toiminta hyvää? Voitteko jollain tavalla erityisesti tukea ikäkautta? Jos jokin ikäkausi taas on hyvin vihreällä, onnitelkaa ikäkauden johtajia ja ryhmiä hyvästä toiminnasta. Miettikää myös, mikä kyseisen ikäkauden toiminnassa on erityisen hyvää, ja voidaanko joitain hyviä käytäntöjä siirtää myös toisiin ikäkausiin ja ryhmiin.

Kuvan esimerkkilippukunnassamme vanhimmat ikäkaudet näkyvät toimivan kaikkein parhaiten!  Sudenpentu- ja seikkailijaikäkausia voisi tarkastella hieman tarkemmin. Retkien määrä herättää kysymyksiä kaikissa ikäkausissa. Mikseivät retket houkuttele? Järjestetäänkö niitä? Miksi ei? Miten retkien järjestämistä voisi helpottaa? Onko kyse retkipaikkojen puuttesta, uskalluksesta vai siitä, että kisoissa käydään aivan älyttömän paljon (todellakin, vau!) ja viikonloput kuluvat siihen?

Katsokaa sitten jokaista kohtaa erikseen.

Katsokaa ensin partio-ohjelmasta tuleva tavoite, ja sen jälkeen viimeisimmän vuoden luku lippukuntanne kohdalta. Oletteko päässeet tavoitteeseen kyseisessä kohdassa? Jos ette, miettikää, mikä siihen voisi olla syynä. Keskustelkaa ikäkauden johtajien kanssa asiasta ja pohtikaa yhdessä, miten voisitte päästä tavoitteeseen. Tarvitseeko ryhmiä ja johtajia tukea erityisesti jossain aiheessa? Pitäisikö johonkin ikäkauteen saada lisää johtajia tai lapsia/nuoria, että tavoitteeseen päästäisiin helpommin? Onko joku muu kohta erityisen hyvä suhteessa tavoitteeseen ja joku toinen erityisen huono? Mistä tämä kertoo?

Esimerkkilippukunnassa voisi kiinnittää huomiota ehkäpä seuraaviin:

  • Miten jokainen sudenpentu pääsisi retkelle?
  • Onko joku selkeä syy sille, että seikkailijat eivät käyneet viime vuonna kisoissa tai Sepelissä kuten aiempina vuosina?
  • Mitä tapahtui kesäleiririntamalla vuonna 2015?
  • Mitä lippukunnan vaeltajat itseasiassa tekevät?
  • Tarpojien, samoajien ja vaeltajien kisaosallistumiset ovat huikeita lukuja! Miten kisaintoa voisi siirtää muihin toimintoihin?

Tarkastelkaa myös aiempien vuosien lukuja sekä trendiä.

Jos ette ole päässeet tavoitteeseen, mutta toiminta on ollut nousujohteista, onnitelkaa itseänne ja ryhmien johtajia kehityksestä. Jos trendi on laskeva, miettikää, miten toiminta saataisiin nousujohteiseksi.

Esimerkkilippukunnan jäsenmäärä on kasvanut lähivuosina paljon ja mahtavasti. Mitä vaikutuksia näkyy partio-ohjelman toteutumisessa? Samoajien retkivuorokaudet kävivät jo isommissa lukemissa ja palasivat sitten taas alemmas. Mitä tapahtui hyvinä vuosina? Voisiko tästä oppia jotain?


Jokainen lippukunta on omassa tilanteessaan ainutkertainen. Tässä käytetään lippukuntien viisarikuvia yleistävinä esimerkkeinä, tarkoitus ei ole osoittaa oikeaa tai väärää.

Lippukuntaviisari on lippukunnille ja piireille tarkoitettu työkalu, josta saa apua
lippukunnan tilanteen tulkintaan. Lippukuntaviisarista löytyy tietoa lippukunnan
jäsenmäärätilanteesta ja sen muutoksista sekä lippukunnan toiminnasta.
Lippukuntaviisarin tiedot on kerätty jäsenrekisteri Polusta sekä vuosiselosteiden
vastauksista. Ohjeet Lippukuntaviisarin käyttöön löydät osoitteesta
www.partio.fi/lippukuntaviisari.

Mitä lippukuntaviisari kertoo? – jäsenrakenne

Lippukuntaviisarit ovat jälleen ilmestyneet. Niihin on koottu hyödyllistä tietoa kunkin (vuosiselosteen täyttäneen) lippukunnan tilasta. Lippukuntaviisarit lähetetään lippukunnille 11.5. ilmestyvän lippukuntapostin mukana, ja ne löytyvät myös Teltasta, jonne alueohjaajilla ja piirisi työntekijöillä on tunnarit, saat ne pyytämällä heiltä, jos missasit lippukuntapostilähetyksen.

Jäsenrakenne

Jäsenrakennetta kuvaa enemmän tai vähemmän pyramidin näköinen kuva, jossa näkyvät tyttöjen ja poikien määrät ikäluokittain. Tämä tärkeä kuva kertoo paljon lippukunnan johtajatilanteesta.

Kuva5 Kuva6

Vasemmalla kuvatun lippukunnan johtajatilanne ei ehkä ole kovin hyvä. Aikuisia ja johtajaikäisiä ei ole tällä hetkellä kovinkaan montaa pyörittämään lippukunnan arkea, eikä hetkeen tulekaan, ellei aikuisia rekrytä ulkopuolelta. Vasta nykyisiä vanhempia seikkailijaikäisiä on sen verran, että heistä saattaa olla vielä väkeä jäljellä, kun tullaan johtajaikään. Näin pääsee käymään, jos ei pidetä huolta jatkuvasta uusien ryhmien perustamisesta.

Oikealla olevan lippukunnan jäsenrakenne näyttää oikein hyvältä johtajaresurssien näkökulmasta! Aikuisia on paljon ja nuoriakin näkyy olevan kasvamassa mukavasti.

Tyyppilisiä jäsenrakenteita lippukunnissa

Tiimalasi:

Kuva7

Jos lippukuntasi jäsenrakenne näyttää tiimalasilta teillä on paljon aikuisia ja paljon lapsia, mutta vähän nuoria. Todennäköisesti lippukunta on a) aika nuori b) kasvanut tosi pienestä ansiokkaan aikuisrekryn ansiosta tai c) perustanut viimeisten vuosien ajan vain vähän uusia ryhmiä. (Tämä kaikki on tietty keskirankkaa yleistämistä, jokaisen lippukunnan tilanne on aina erilainen.) Tämänlaisen lippukunnan kannattaa kiinnittää huomio siihen, että

  1. ryhmiä perustetaan jatkossa paljon, jolloin aika korjaa tilannetta
  2. nuoria rekrytään toimintaan mukaan (paras tapa taitaa olla se, että jo toiminnassa mukana olevat nuoret pyytävät kavereita mukaan)
  3. pidetään isosti huoli siitä, että mukana olevat vapaaehtoiset jaksavat, viihtyvät ja ovat motivoituneita pesteissään! Ihan pian ei ole tulossa seuraajia ja jatkajia, ellei aikuisrekryyn todella panosteta.

Pyramidi:

Kuva8

Tälläisessa lippukunnassa on todennäköisesti aika väsynyttä johtajaporukkaa. He tsemppaavat kuitenkin hyvin, sudariryhmiä perustetaan säännöllisesti! Tämän lisäksi tarvittaisiin kuitenkin todennäköisesti lisäkäsiä, eli vaeltajaikäisten ja aikuisten rekryä, ettei käy huonosti.

Aukkoja:

Kuva9

Lippukunta, jonka jäsenrakenteessa näkyy kokonaan puuttuvia ikäkausia voi olla vaarallisilla vesillä. Tässä lippukunnassa johtajia on. Ainakin vielä. Uusia ei kuitenkaan ole kasvamassa. Lippukunnassa toimivat johtajat tietävät varmasti aika tuskallisenkin hyvin, että lippukunnalle käy huonosti, jos he eivät jaksa pesteissään ja lippukunnan perustoimintojen ylläpidossa. Jälleen kerran: on supertärkeää perustaa ryhmiä säännöllisesti joka ikinen vuosi, vaikka kahdesti!

Tulevaisuutta voidaan ennustaa, ihan tilastotieteenkin valossa.

Tähän blogiin on nyt luonnollisesti jouduttu hieman yksinkertaistamaan monipuolista asiaa, mutta pähkinänkuoressa: uusien jäsenten määrä vuosittain kertoo lippukunnan elinvoimaisuudesta tulevaisuudessa. Keskimääräinen poistuma ikäkausittain on 20% sudenpennuista, 30% seikkailijoista, 20% tarpojista, 20% samoajista, 20% vaeltajista ja 7% aikuisista.

Eli numeroina: 100 sudaria otetaan lippukuntaan sisään yhtenä vuonna, eikä tämän jälkeen täydennetä ryhmiä enää. Seikkailijoiksi päätyy 80. Tarpojiksi 57. Vaeltajaohjelmaa lähtee tekemään 46 innokasta. Aikuisiksi asti päätyy 29 henkilöä.


Jokainen lippukunta on omassa tilanteessaan ainutkertainen. Tässä käytetään lippukuntien viisarikuvia yleistävinä esimerkkeinä, tarkoitus ei ole osoittaa oikeaa tai väärää.

Lippukuntaviisari on lippukunnille ja piireille tarkoitettu työkalu, josta saa apua
lippukunnan tilanteen tulkintaan. Lippukuntaviisarista löytyy tietoa lippukunnan
jäsenmäärätilanteesta ja sen muutoksista sekä lippukunnan toiminnasta.
Lippukuntaviisarin tiedot on kerätty jäsenrekisteri Polusta sekä vuosiselosteiden
vastauksista. Ohjeet Lippukuntaviisarin käyttöön löydät osoitteesta
www.partio.fi/lippukuntaviisari.

Mitä lippukuntaviisari kertoo? – jäsenkehitys

Lippukuntaviisarit ovat jälleen ilmestyneet. Niihin on koottu hyödyllistä tietoa kunkin (vuosiselosteen täyttäneen) lippukunnan tilasta. Lippukuntaviisarit lähetetään lippukunnille 11.5.2016 ilmestyvän lippukuntapostin mukana, ja ne löytyvät myös Teltasta, jonne alueohjaajilla ja piirisi työntekijöillä on tunnarit, saat ne pyytämällä heiltä, jos missasit lippukuntapostilähetyksen.

Nämä kaksi kuvaa kertovat molemmat siitä, kuinka paljon lippukunnassa on jäseniä.

Kuvat kuvaavat kahta samaa esimerkkilippukuntaa (ylemmät kuvat yhtä, alemmat kuvat toista)

jäsenmäärän kehitys 2

Ensimmäisestä kuvasta näkyy koko jäsenistön määrä eri vuosina sekä ennuste, joka kuvaa jäsenmäärää JOS sen kehitys jatkuisi lineaarisesti samanlaisena kuin se on tällä hetkellä. Ennuste on siis pelkkää tilastomatikkaa, jäsenmäärä muuttuu sen mukaan, mitä lippukunnassa tehdään. Tai jätetään tekemättä.

jäsenmäärän kehitys 1

Toisesta kuvasta näkyy jäsenmäärä ikäkausittain. Tässä kuvassa kannattaa huomioida, että esimerkiksi sudenpennut vanhenevat kolmessa vuodessa, ja siirtyvät tällöin punaiselle seikkailija-alueelle. Tästä kuvasta näkee selvästi vaikutukset lauman perustamiselle tai aikuisrekrylle.

Salapoliisihommissa selviää

Ylemmässä lippukunnassa on selvästi ryhdytty rekryhommiin vuoden 2011 aikana. Rekrytointi on tehty perustamalla ekstralauma. Nyt lippukunnassa näkyy nousua myös tarpojaikäkauden jäsenten määrässä, kun aiemmat runsaina pidetyt sudenpentujoukot ovat kasvaneet tarpojaikään. Uusia aikuisia ei ole todennäköisesti tähän lippukuntaan rekrytty, toivottavasti olemassa oleville riittää puhti! Hienolta näyttää joka tapauksessa tämä kasvukäyrä!

Alempi lippukunta ei ryhtynyt rekryhommiin. Näyttää myös siltä, että vuoden 2010 jälkeen ei ole perustettu yhtään uutta laumaa. Aikaa myöten tämä näkyy myös seikkailijaikäkauden määrän laskuna. Samalla jäsenmäärä on lähtenyt surkuisan jyrkkään laskukulmaan. Ennuste kertoo, että jos he jatkavat näin, jäsenmäärä laskee hitaasti mutta varmasti. Tähän tilanteeseen on yksinkertainen resepti: perusta lauma ja vielä toinen! Alemman lippukunnan ikäkausikuvassa näkyy hienosti vuonna 2006 perustettu lauma, jonka volyymi näky noin vuonna 2009 seikkailija- ja vuonna 2011 tarpojaikäkauden määrissä.

Jäsenmäärän muutos -kuva kertoo samaa tarinaa

jäsenmäärän kehitys 3

Jäsenmäärän muutos kuvaa liittyneiden ja lopettaneiden jäsenten määrää ikäkausittain. Siitä ei kannata ottaa stressiä, että lopettavia on. Aina on, sellaista harrastusta ei olekaan, jossa kukaan ei koskaan lopeta. Lopettamista ja lopettamisen syitä kannattaa kuitenkin seurata. Joihinkin syihin on mahdollista vaikuttaa. Jos vaikka ryhmän kokouspäivä vaihtuu, saattaa se olla pulma monelle täyden harrastuskalenterin kanssa painivalle perheelle. Löytyisikö tällöin vaikkapa naapurilippukunnasta ikäkausiryhmä, jossa partioharrastus voisi jatkua. Hyvä tapa voi olla lopettaneiden läpikäynti hallituksen kokouksessa.

Enemmän huomiota kannattaa kiinnittää liittyneisiin. Liittyykö porukkaa mukaan kaiken ikäisenä? Täydennetäänkö ryhmiä säännöllisesti? Tuleeko aikuisia mukaan? Nämä tässä ovatkin niitä kysymyksiä, joita pohtimalla lippukunta menestyy tulevaisuudessa.

Tässäpä vielä inspiraatioksi ikäkausikäyrää sellaisesta lippukunnasta, jossa on taidettu ottaa aika mojova niskalenkki kasvusta, aikuisrekrystä ja säännöllisestä laumojen perustamisesta. Tsädäm:

jäsenmäärän kehitys 4


Jokainen lippukunta on omassa tilanteessaan ainutkertainen. Tässä käytetään lippukuntien viisarikuvia yleistävinä esimerkkeinä, tarkoitus ei ole osoittaa oikeaa tai väärää.

Lippukuntaviisari on lippukunnille ja piireille tarkoitettu työkalu, josta saa apua
lippukunnan tilanteen tulkintaan. Lippukuntaviisarista löytyy tietoa lippukunnan
jäsenmäärätilanteesta ja sen muutoksista sekä lippukunnan toiminnasta.
Lippukuntaviisarin tiedot on kerätty jäsenrekisteri Polusta sekä vuosiselosteiden
vastauksista. Ohjeet Lippukuntaviisarin käyttöön löydät osoitteesta
www.partio.fi/lippukuntaviisari.