Avainsana-arkisto: lippukunnanjohtaja

Pestikortti auttaa alkuun ja eteenpäin

Pestikortti on tehty työkaluksi lippukunnajohtajalle, pestijohtajalle ja ohjelmajohtajalle. Sen perimmäinen tarkoitus on vastata kysymykseen ”mitä minä tässä pestissä siis nyt teen?”

Samalla pestikortti auttaa pohtimaan lippukunnan kärkikolmikon yhteistyötä ja pestien rajapintoja. Niitä nimittäin on paljon. Kaikkea on mahdoton jakaa kovin suoraviivaisesti, ja lippukunta on kuitenkin kokonaisuus. Onkin tosi tärkeä muistaa, että kärkikolmikko johtaa yhdessä yhtä kokonaista lippukuntaa. Älkää antako työnjaon lipsahtaa yksin puurtamiseen, vaan pitäkää huoli siitä, että juttelette, keskustelette, sparraatte toisianne, ja katsotte toistenne perään.

Pestikortin löydät tästä.

Voit käyttää pestikorttia yksin, yhdessä lippukunnan kärkikolmikon kanssa tai valmentajasi kanssa pestisisältöjä pohtien. Kantsii huomata myös, että pestikorttikaan ei ole koko totuus juuri teidän lippukunnastanne. Sovella, tsekkaa ja ota käyttöön se, mikä sopii teille!

Pestikortin sisältönä:

  1. esittelyssä partion johtamismalli
  2. lippukunnanjohtajan tehtävät
  3. pestijohtajan tehtävät
  4. ohjelmajohtajan tehtävät
  5. yhteistyösuunnitelma
  6. ratkaisu kaikkeen -lista

Lisätietoa uudesta työnjaosta ja tukea käyttöönottoon sivulla parempilippukunta.fi/tyonjako

 

 

Päivitetty työnjako: pestit esittelyssä

Lippukunnanjohtamisen salkku on painava, ja liian moni lippukunnanjohtaja kantaa sen yksin. Pitäisi muistaa ajatella hallituksen kokousten sisältöjä, johtajiston pestikeskusteluja, seurakuntayhteistyötä, budjetointia, uusien somekanavien sisältöjä, järjestää retki, muonittaa leiri, setviä vihaisen vanhemman yhteydenotto, huolehtia ryhmät alkuun ja täyteen, päivittää Kuksa ja PRH ja nettisivut, pitää vanhempainilta, tiedottaa johtajistoa ja ymmärtää koko lippukuntaposti.

Ilolla toimivia johtajistoja näyttää yhdistävän yksi asia: hommia on jaettu useammalle ihmiselle. Perinteinen malli, jossa lpkj tekee, tietää ja hallitsee kaiken ja jakaa nakkeja kerran kuussa kokoontuvalle johtajistolleen johtaa yleensä lpkj:n burn outiin ja johtajiston turhautumiseen.

Lippukunnan johtamisen teemat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: lippukunnan, ihmisten ja partio-ohjelman toteutumisen johtamiseen. Jako on meille partiolaisille looginen:

  • Lippukunnan, organisaation, hallituksen, viestinnän, rahojen pitää liikkua ja pyöriä.
  • Lippukunnan tekijöillä pitää olla hyvä mieli, kiva paikka tehdä vapaaehtoistyötään ja tukea ja koulutusta tarjolla.
  • Partio-ohjelmaa pitäisi järjestää siten, että jokaisella olisi mahdollisuus osallistua oman ikäkautensa ohjelmaan mahdollisimman laajasti ja laadukkaasti.

Tämän Roihun Parempi Lippukunta -teltalta tutun kolmijaon mukaisesti uudistamme lippukuntapestejä seuraavasti vuoden 2017 aikana:


instagramcapture_927f65d9-0008-430b-b589-c5d82cd07f84

Lippukunnanjohtaja johtaa lippukuntaa

Lippukunnan johtajiston on helppo keskittyä olennaiseen, kun hallinto pyörii vaivattomasti, rahahanat pulppuavat, tekijöille on hommia, hommille on tekijöitä, uusia jäseniä tulee kaikkiin ikäkausiin, viestintä rullaa ja koko johtajisto tietää, missä mennään.

Lippukunnanjohtaja pitää lippukunnan pyörät pyörimässä ja johtaa hallitusta. Lippukunnan koosta ja aktiivisuudesta riippuen lpkj:n kannattaa delegoida esimerkiksi viestintävastuu jollekin nohevalle tyypille, vaikkapa lpkja:lle tai sihteerille.

Tsekkaa tarkempi kuvaus lippukunnanjohtajan pestistä sekä pestikuvaus täältä.


instagramcapture_cb46416c-baa8-4539-afe2-dde5af81ee5f

Pestijohtaja huolehtii vapaaehtoisista lippukunnassa

Lippukunnan johtajisto voi hyvin, jokaisella on motivoiva pesti ja tieto siitä, mitä pestissä pitää osata. Vapaaehtoisilla on intoa, iloa ja kunnianhimoa, sekä ajatus siitä, mitä partiossa tekisi seuraavaksi mieli tehdä.

Pestijohtajan paikalla kannattaa olla jo aikuinen tyyppi, jolla on ehkä kokemusta myös työelämästä. Hän on lippukunnanjohtajan tärkeä työpari, ehkä jopa samalla lpkja.  Pestijohtaja tuntee lippukunnan aikuiset, johtajiston ja ikäkausivastaavat. Hän osaa auttaa jokaista johtamaan omia tyyppejään, löytämään motivaation, seuraavan pestin, pitämään hyvän pestikeskustelun ja oikean koulutuksen äärelle.

Pestijohtajan pesti on sisällöltään lähellä työelämän  HR:ää. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista human resources, suomeksi henkilöstöresurssit. HR sisältää rekrytointia, työsoppareita (eli partioksi pestikeskusteluja), hyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja työssäjaksamista.

Pestijohtaja korvaa nykyisen koulutusvastaavan. Tsekkaa tarkempi kuvaus pestijohtajan pestistä sekä pestikuvaus täältä.


instagramcapture_b67b88cf-31df-44a6-8400-f326292ade06

Ohjelmajohtaja johtaa partio-ohjelman toteutumista lippukunnassa

Kaikissa ikäkausissa on laadukasta, kivaa ja kasvatustavoitteiden mukaista toimintaa. Ohjelmatapahtumia tehdään yhdessä alueen muiden lippukuntien kanssa.

Ohjelmajohtaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä ikäkausivastaavien ja alueensa muiden ohjelmajohtajien kanssa. Monet ohjelmatapahtumat, kuten Sepeli, KITT, ROK ja U-projekti voi olla hyvinkin järkevää tehdä alueen yhteistyönä. Ohjelmajohtaja huolehtii siitä, että jokainen lippukunnassa toimiva 7-22 -vuotias pääsee osallistumaan oman ikäkautensa ohjelmaan ja myös toteuttaa sitä mahdollisimman laajasti.

Ohjelmajohtaja korvaa nykyisen kaikkien ikäkausien ikäkausivastaavan. Tsekkaa tarkempi kuvaus ohjelmajohtajan pestistä sekä pestikuvaus täältä.

 

Lippukunnan tärkeille tyypeille on tarjolla myös tukea

Lippukunnanjohtaja, pestijohtaja ja ohjelmajohtaja ovat  niin tärkeitä tyyppejä, että he saavat jatkossa tukea sekä piiristä että SP:stä sekä materiaalein että omalta valmentajaltaan. Klikkaa lippukuntien tukemisen uusiin tuuliin tästä.

Lippukuntien työnjaon uudistus liittyy kokonaisuuteen, jolla pyritään tukemaan lippukuntien toimintaa entistä paremmin. Kuulet siitä lisää piirisi viestinnässä. Tässä blogissa julkaistut materiaalit on tehty tukemaan piirien viestintää. Koska piirit kuitenkin viestivät asiasta lippukuntiin omien tapahtumiensa tahdissa, voi olla, että et ole kuulut vielä mitään. Pidä siis korvat auki ja osallistu aktiivisesti piirin isoihin tapahtumiin!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Lippukunnanjohtajan pesti uudessa työnjaossa

Lippukunnanjohtajan tärkein tehtävä on pitää lippukunnan pyörät pyörimässä, niin, että koko jengi voi keskittyä olennaiseen. Ja se olennainen, sehän on ikäkausiryhmissä tapahtuva partiokasvatus! Jotta tyypit voivat tehdä hommansa rauhassa ilman säätöä ja ärsyttävää seivaamista, pitää organisaation hommien kulkea kuin juna.

Lippukunnanjohtaja on onnistunut tehtävässään, kun:

Lippukunnan johtajiston on helppo keskittyä olennaiseen ja pestinsä sisältöön, kun hallinto pyörii vaivattomasti, rahahanat pulppuavat, tekijöille on hommia, hommille on tekijöitä, uusia jäseniä tulee kaikkiin ikäkausiin, viestintä rullaa ja koko johtajisto tietää, missä mennään.

Lippukunnan hallinnollinen johtaminen

Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta sitä se ei totisesti ole! Sujuva hallitustyöskentely tekee lippukunnan toiminnasta vaivatonta. Hallitukseen kuuluu yleensä lippukunnanjohtajan apulainen, sihteeri, pestijohtaja, ohjelmajohtaja ja taloudenhoitaja. Hallitus on sopivan kokoinen ryhmä johtamaan toimintaa yleisemmällä tasolla. He valmistelevat yhdessä käsiteltävät asiat, miettivät lippukunnan tulevaisuutta pidemmälläkin tähtäimellä ja huolehtivat siitä, että lippukunta toimii kokonaisuutena hyvin. Kun paperit on kunnossa, ei kulu aikaa säätämiseen. Siksi pöytäkirjat, budjetit, PRH ja järjellinen kansiorakenne atk:ssa ovat koko lippukunnan kallita aarteita.

Lippukunnanjohtaja

  • johtaa lippukunnan toiminnan kokonaisuutta
  • toimii yleensä hallituksen puheenjohtajana ja kutsuu koolle ja johtaa asioiden käsittelyä kokouksissa hyvän hallintotavan mukaisesti
  • varmistaa sujuvan hallitus- ja johtajistotyöskentelyn
  • edustaa lippukuntaa virallisissa tapahtumissa, toimii lippukunnan edustajana ja nimenkirjoittajana ja lausuu tarvittaessa lippukunnan virallisen kannan
  • delegoi isompien tapahtumien ja leirien järjestämiseen liittyvät tehtävät
    huolehtii tehtävien jakamisesta lippukunnanjohtajan apulaisen sekä sihteerin kanssa

 

Lippukunnan viestinnän johtaminen

Isossa lippukunnassa lippukunnanjohtajan kannattaa delegoida tämä ehkä jollekin muulle. Esimerkiksi lpkja tai nimenomaan viestintävastaavaksi nimetty henkilö voi vastata lippukunnan viestintäkanavien olemassaolosta ja siitä, että asioista kerrotaan ajallaan. Viestinnän sisällön, eli käytännössä tekstit pitää kuitenkin tuottaa aina sen henkilön, joka asiasta vastaa tai siitä parhaiten tietää. Siitä ei tule mitään, jos yksi ihminen alkaa arvailemaan kaikkea. Kun lippukunnan toiminnasta kerrotaan avoimesti ja raikkaasti sekä johtajiston kesken, vanhemmille, sidosryhmille, alueen asukkaille ja muille kohderyhmille varmistetaan, että partio näyttäytyy luotettavana hyvien tyyppien klubina, jossa kuka tahansa haluaisi olla mukana, ja tuntee olevansa osana porukkaa.
Lippukunnanjohtaja huolehtii siitä, että lippukunnan viestintä on toimivaa ja tarkoituksenmukaista kaikille tärkeimmille kohderyhmille (hallitus, johtajisto, vanhemmat, sidosryhmät, potentiaaliset jäsenet), ja kaikki ovat tietoisia niistä tapahtumista, jotka heitä koskevat

Lippukunnan yhteistyötahojen kanssa toimiminen

Lippukunnalla on monenlaisia yhteistyötahoja. Monilla on taustayhteisö, useimmiten seurakunta, osalla lisäksi kannatusyhdistys, kaupunki tai kunta, ehkäpä paikallisia muita järjestöjä, kuten Lionsit, VPK tai asukasyhdistys, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Näihin tahoihin, eli suomeksi sanottuna tyyppeihin on luonnollisesti pidettävä yhteyttä! On hyvä tavata säännöllisesti muun muassa kirkkoherraa ja seppoa, kertoa lippukunnan kuulumisia ja suunnitelmista, ja miettiä tulevia yhteistyömuotoja. Mitä voisimme tehdä yhdessä? Mistä toiminnasta olisi hyötyä molemmille?

Lippukunnanjohtaja

  • pitää yhteyttä lippukunnan sidosryhmiin, kuten esimerkiksi seurakuntaan, piiriin, kaupunkiin/kuntaan, vanhempain- tai kannatusyhdistykseen tai muuhun taustayhteisöön ja muihin alueella toimiviin järjestöihin
  • pitää lippukunnan johtajiston tietoisena sidosryhmien tärkeistä tapahtumista ja muista lippukuntaa koskettavista toiminnoista

 

Lippukunnan toiminnan kehittäminen

Kehitys kehittyy ja niin muuttuu lippukuntakin. Toivottavasti parempaan! On tärkeää pysähtyä joskus katsomaan kauempaa. Miten meidän lippukunnalla oikeasti menee? Mitä juttua viilaamalla meillä olisi vieläkin kivempaa ja vaivattomampaa? Teemmekö oikeita asioita? Panostammeko siihen, mikä on oikeasti tärkeää? Onko kaikilla hyvä toimia? Saammeko hyvistä mahdollisuuksista kaiken ilon irti? Ovatko kokoukset tehokkaita? Tietävätkö kaikki missä mennään? Mitä teemme ensi vuonna ja miksi? Mistä saamme siihen rahaa?

Lippukunnanjohtajalla, hallituksella ja toivottavasti koko johtajistolla on yhteinen näkemys siitä, minkälainen lippukunta halutaan olla, mihin suuntaan aiotaan kehittyä, ja mitä tämä ihan käytännön tasolla tarkoittaa.

Lippukunnanjohtaja

  • johtaa lippukunnan toiminnan suunnittelua ja –arviointia
  • kehittää lippukunnan toimintatapoja yhdessä hallituksen ja johtajiston sekä alueen lippukuntavalmentajan kanssa
  • ylläpitää visiota siitä, minkälainen lippukunta voi parhaimmillaan olla ja innostaa muita toiminnan ja itsensä kehittämiseen

 

Toiminnan turvallisuus

Tärkeää! Hirmu tärkeää on se, että toiminta on tarpeeksi jännää ja silti turvallista. Tämä vaatii sitä, että turvallisuudesta puhutaan säännöllisesti, ja sitä nostetaan esille. Kuten elämässä, myös partiossa osuu joskus kura tuulettimeen. Jotain sattuu, joku tarvitsee apua. Silloin toimimme vastuullisesti. Lippukunnanjohtajan kannattaa aina olla yhteydessä piiritoimistolle silloin, kun tilanne on edes potentiaalisesti itseä isompi. Olennaista on varautua ja tarttua toimeen. Ettei yksikään onnettomuus tapahtuisi siksi, ettei jaksettu miettiä loppuun asti, eikä yksikään lapsi jäisi ilman apua siksi, että hässäkän keskellä ei jaksettu puuttua, kun piti saunaankin lisätä puita.Lippukunnanjohtaja tuntee partion turvallisuusohjeen sekä Turvallisesti yhdessä -kokonaisuuden, joka koostuu kaikille johtajaikäisille pakollisesti verkkokurssista, lippukuntaohjeesta ja jokaisen johtajan kanssa läpikäytävästä toimintaohjeesta.

Lippukunnanjohtaja

  • on mukana ratkomassa lippukunnan ongelmatilanteita. Vaikeisiin tilanteisiin saa aina apua lippukuntavalmentajalta ja piirin toimistolta.
  • tuntee piirinsä kriisiviestintäohjeen ja toimii sen mukaisesti
  • tuntee Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ty:n turvallisuusohjeet ja vastaa siitä, että niitä noudatetaan lippukunnan toiminnassa. Lippukunnanjohtaja vastaa myös siitä, että lippukunnan hallitus on hyväksynyt Turvallisesti yhdessä –ohjeen osaksi oman toimintansa ohjeistusta.
  • Lippukunnanjohtaja huolehtii siitä, että lippukuntaan on nimetty turva-aikuinen. Ellei lippukunnan hallitus erikseen nimeä lippukunnastaan turva-aikuista, kuuluvat turva-aikuisen tehtävät lippukunnan hallituksen puheenjohtajalle, joka useimmiten on lippukunnanjohtaja.
    tietää, kenelle piirissä soittaa, kun ikävä tilanne iskee

 

Pestissä kehittyminen

On niitä hetkiä, kun lippukunnanjohtaja on kovin kiireinen. Ja niitä, kun hän on kovin yksin. Silti lippukunnanjohtajalla on oikeus (ja melkein velvollisuus) kehittää myös itseään! Aika monta ihmistä on tässä järjestöhimmelissä vapaaehtoisena tai töissä juuri lippukunnanjohtajaa varten. Kannattaa käyttää hyväksi lippukunnanjohtajien alueelliset tapaamiset ja lippukuntavalmentajat työkaluineen ja keskusteluineen. Lippukunnanjohtajan kannattaa myös rekrytoida itselleen mentori. Mentori on henkilö, joka voi olla esimerkiksi joku aiemmista lippukunnanjohtajista, tai kuka vaan, joka tuntuu siltä, että hänellä voisi olla ajatuksia itseä askarruttaviin kysymyksiin. Mentorin kanssa sovitaan siitä, miten usein nähdään tai miten pidetään yhteyttä, ja hänen kanssaan voi pohtia just niitä asioita, jotka pohdituttavat.

Lippukunnanjohtaja

  • käy keskusteluja alueen lippukuntavalmentajan kanssa siitä, miten lippukunnan vapaaehtoiset voisivat yhä paremmin
  • osallistuu lippukunnanjohtajien tapaamisiin, jotka alueellinen lippukuntavalmentaja kutsuu koolle ja lippukunnanjohtajalle suunnattuihin koulutuksiin
  • osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja muihin pestiään tukeviin tapahtumiin

 

Lippukunnan avainjohtajille vertaistukea, valmennusta ja koulutusta

Lippukunnanjohtaja yhdessä pestijohtajan ja ohjelmajohtajan kanssa ovat lippukunnan avainjohtajat. Kun he onnistuvat pestissään, lippukunta porskuttaa vaivattomasti eteenpäin. Siksi tämä kolmikko on myös piirin ja keskusjärjestön lippukuntatuen erityisen huomion kohteena.

Lippukunnan avainkolmikkoa tukee oman alueen aluetiimi, joka koostuu kolmesta valmentajasta. Lippukuntavalmentaja korvaa alueohjaajan ja hänestä tulee lippukunnanjohtajan tuki ja turva. Uusina pesteinä aluetiimissä aloittavat ohjelma- ja pestausvalmentaja, jotka tukevat alueensa ohjelma- ja pestijohtajia. Aluetiimit ja valmentajat aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Näin:

lpk-tyypit-valmentajat-johtamisalueet

Valmentajat tukevat lippukunnan johtajia tutuilla menetelmillä: kahdenkeskisillä tai porukalle järjestettävillä valmennustapaamisilla ja alueellisilla vertaistukitapaamisilla. Tuttujen lippukunnanjohtajien aluetapaamisten rinnalle tulevat omat aluetapaamiset myös pestijohtajille ja ohjelmajohtajille. Aluetapaamisissa saadaan tukea ja ideoita omaan pestiin alueen toisilta johtajilta sekä suunnitellaan ja koordinoidaan alueella yhteisesti toteutettavia tapahtumia ja tempauksia.

Koulutusta tarjolla ensi vuoden puolella

Ensi vuoden aikana starttaavat myös piirien järjestämät ohjelmajohtajien ja pestijohtajien uudet koulutukset. Nämä koulutukset on räätälöity ohjelma- ja pestijohtajien tarpeisiin ja ne antavat tukea muun muassa partio-ohjelman toteuttamiseen ja kasvatustavoitteiden saavuttamiseen sekä aikuisten johtamiseen ja pestaamiseen. Lippukunnanjohtajan koulutusta on myös päivitetty vastaamaan uudistuksen myötä päivittynyttä lippukunnan vastuunjakoa

Parempi lippukunta!

Valmentajat auttavat lippukuntia kehittymään kohti tavoitteita, joista sovitaan yhdessä lippukunnan johtajien kanssa. Ne liittyvät sekä partion yhteisten päämärien saavuttamiseen eli partion strategiaan että siihen, mikä on yhteinen ajatuksemme  hyvästä lippukuntatoiminnasta. Vaikka jokainen lippukunta on, ja sen pitääkin olla, omanlaisensa, yhdistää kaikkia pyrkimys tehdä partiota laadukkaasti ja kivasti ja kehittyä toiminnan järjestämisessä, ihmisten johtamisessa ja lippukunnan toiminnan sujuvuudessa.

hyvassa-lippukunnassa-jengikuva

Lippukuntaa johdetaan

  • lippukunnassa on toimiva hallitus, joka suunnittelee, kehittää ja arvioi toimintaa
  • Viestintä toimii ja siihen on välineitä. Viestintä tavoittaa tarkoituksenmukaisesti lippukunnan johtajiston, lapset ja nuoret sekä näiden vanhemmat.
  • Lippukunta osaa markkinoida toimintaansa, ja on esillä alueellaan
  • Lippukunnalla on yhteistyötä muidenkin kanssa (alue, piiri, kaupunki, srk, muut järjestöt) ja halua vaikuttaa toimintaympäristöönsä.
  • Lippukunnalla on riittävät taloudelliset ja materiaaliset resurssit ja hyvä taloudenpito > kunnossa oleva kirjanpito.
  • Lippukunnassa on tarpeeksi eri ikäisiä  jäseniä, jotta toiminta voidaan toteuttaa kaikille mukavasti. (Usein tämä tarkoittaa sitä, että lippukunnassa on vähintään 70 jäsentä)

Ihmisiä johdetaan

  • Toiminnassa on riittävästi eri-ikäisiä johtajia ja aikuisia, johtajia kasvaa ja he saavat tukea. Jokaisella ryhmänjohtajalla on nimetty tukeva aikuinen (luotsi, ikäkausivastaava). Kaikkien on hyvä toimia lippukunnassa.
  • Lippukunta käyttää partiopestiä ja johtajat saavat pestinmukaisen koulutuksen
  • Toimintaan tulee vuosittain eri-ikäisiä ja eri taustaisia uusia jäseniä.

Partio-ohjelman toteutumista johdetaan

  • Partio-ohjelman mukaista toimintaa kaikissa ikäkausissa, ja sitä järjestetään partiomenetelmän mukaisesti. (Ikäkausissa paikallinen väestörakenne huomioiden)
  • Jokaiselle 7­­-22–vuotiaalle on tarjolla oman ikäkautensa mukaista ohjelmaa

Rekrytointi valmentajapesteihin on tällä hetkellä käynnissä. Kenet teidän alueelta haluaisit valmentamaan juuri sinua kohti pestissä onnistumista, tai olisitko itse kiinnostunut auttamaan lippukuntien tärkeimpiä johtajia pääsemään parhaimpaansa ja kehittymään. Ole yhteydessä piirisi alueryhmään!

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ko-Gi – avain lippukunnan kehitykseen

”Parhaimmillaan se tuntuu palkinnolta, missä toimintaa kehitetään määrätietoisesti, oikeilla työkaluilla ja ohjatusti. Pään hakkaaminen seinään vähenee.”

Kolmiapila-Gilwell -koulutus pitää olla jokaisen lippukunnan työkalupakkiin kuuluva vakiovarustse. PJ-PK-koulutus on jo tässä asemassa ja huomattavan suuri osa ikäkaudesta käy kyseisen koulutuksen läpi. PJ-PK on kuitenkin vain peruskoulutus, eikä se riitä vielä lippukunnan toiminnan kehittämiseen, ellei kurssilaisella ole poikkeuksellisen kova henkilökohtainen motivaatio.

Oman mutu-tuntuman perusteella uskon, että Ko-Gille osallistuvat usein ne, joilla on suuri sisäinen motivaatio partiota kohtaan. Se on hyvä asia. Olisi kuitenkin parempi, jos Ko-Gista tulisi lippukunnissa yhtä arkinen osa johtajakoulutusta kuin PJ-PK-koulutuksesta: Ko-Gi-tietoutta tulee antaa kaikille kohderyhmään kuuluville. Yhdenkin johtajan Ko-Gi-kouluttautuminen on mahdollisuus koko lippukunnalle.

Lippukunnissa Ko-Gi-koulutuksen tulisi käydä kaikkien ikäkausivastaavien, luotsien ja lippukunnanjohtajan. Toisin sanoen kaikki aikuiset, jotka toimivat vastuullisissa pesteissä, tulisi olla koulutettuja Ko-Gi-tasoisesti. Tämä helpottaa erityisesti lippukunnanjohtajan työtaakkaa. Ilman Ko-Giakin pärjää, mutta oma näkemykseni ja kokemukseni pohjalta koulutus antaa vankan pohjan erityisesti nuorille aikuisille toiminnan kehittämiseen. Tehdään niin kuin aina ennenkin -mentaliteetti joutaa romukoppaan. Ei sillä tavalla saa jäsenmäärää nousuun ja johtajiston hyvinvointia paremmaksi. Jos lippukunnassa on tiedostettu ongelma, mutta ongelmaa ei ole korjattu tietotaitoon liittyvien seikkojen takia, Ko-Gi on väylä saada koko lippukuntaan kunnollinen korjaussarja. Koulutus antaa näkemyksiä, motivaatiota, toimintatapaideoita, työkaluja toiminnan kehtittämiseen, ystäviä sekä vertaistukea.

Yksi työkalu toiminnan kehittämiseen on ymmärrys toiminnan tavoitteellisuudesta ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä mittareista.

Annan esimerkin: lippukunnassamme meripartiotoiminta on tavoittanut aikaisempia vuosia enemmän ihmisiä. Mailejakin on tullut normaalia enemmän. Miksi? Vanhat lokikirjat käytiin läpi ja niistä havaittiin muun muassa, että mitä pidempi purjehduskausi on, sitä enemmän purjehtijoita on. Samalla kipparistossa on ollut aktiiveja, jotka ovat esimerkillisesti mahdollistaneet pitkän purjehduskauden. Nykyään laitamme yhä tarkemmin veneen lasku- ja nostoajat toimintasuunnitelmaamme ja toimimme sen mukaisesti. Samalla vene on pyritty ottamaan osaksi kevään toimintaa siten, että jokaiselle tarjotaan purjehdusmahdollisuus ennen viikkotoiminnan päättymistä. Olemme onnistuneet ottamaan askelen parempaan meripartiotoimintaan.

Kirjoittajana Axu. Kuva Lasse Roiha.

Tietoa tämän vuoden Ko-Gi-kursseista. HUOM! Ilmoittautuminen päättyy jo 31.1.!