Avainsana-arkisto: kasvu

Kasvavassa lippukunnassa on kivaa!

Olen saanut toimia suurimman osan niistä vuosista kun olen ollut partiossa lippukunnassa joka on kasvanut. Emme kasvaneet joka vuosi paljon, mutta joka vuoden päätteeksi totesimme, että jälleen olemme yhdessä tehneet enemmän kuin edellisenä vuotena. Monet parhaista partiomuistoistani liittyvät kasvuun ja siihen kun ollaan yhdessä tehty hulluna töitä ja saavutettu enemmän kuin aloittaessa osasimme vakavissamme haaveillakaan.

Kun puhun kasvusta en tarkoita vain jäsenmäärän kasvua, vaikkakin se on myös yksi kelpo mittari. Kasvu on sitä, että pystymme tekemään enemmän ja monipuolisempaa partiota. Kasvu on sitä, että jokainen voi keskittyä lippukunnassa tekemään juuri sitä mitä haluaa. Kasvu on toimintaa kaikille ikäkausille, ja että aina pääsee mukaan. Kasvu on sitä, että voi tuoda uuden aikuisen kaverin partioon tietäen, että hänelle on tarjolla laumanjohtamisen lisäksi oma yhteisö johon kuulua. Kasvu on sitä, että olen aina saanut pestejä ja haasteita joissa olen voinut kehittää itseäni partiolaisena. Kasvu on sitä, että kun meinaa luhistua omien pestien alle on lippukunnassa on kaveri joka tarjoaa apua. Kasvu on sitä, että jokaiseen lippukunnan pestiin löytyy innokas tekijä ja parhaista pesteistä jopa kisataan.

Kasvua haaveiden, ei numeroiden vuoksi

Kasvu voi olla lippukunnalle tavoite, mutta ennen kaikkea se on keino saavuttaa tavoitteet ja haaveet lippukunnassa. Jos lippukunnan tavoite on taittaa ’’johtajapula’’, on mahdollinen toimenpide perustaa uusi aikuisryhmä. Jos lippukunnan tavoitteena on oman talvileiriperinteen käynnistäminen, auttavat uudet aikuiset. Esimerkiksi lasten vanhemmat tulevat usein mielellään auttamaan jos heitä vain kysyy. Lisäksi lasten kaverit tulevat innoissaan mukaan partioon, kun ovat kuulleet jännittäviä tarinoita kipinämikkovuoroista yön pimeydessä.

Kasvavassa ja kehittyvässä lippukunnassa kaikilla on paikka ja jokainen vapaaehtoinen saa juuri hänelle sopivia pestejä ja haasteita. Lisäksi jokainen saa osallistua laadukkaaseen oman ikäkautensa mukaiseen partio-ohjelmaan. Kasvu ei kuitenkaan tapahdu itsestään, se pitää tehdä. Ja kun partiossa tehdään, tehdään yhdessä. Eli kasvu tehdään yhdessä.

Uudet aikuiset mukaan kesäleirille

Monen lippukunnan vuoden suurin tapahtuma on kesäleiri. Lippukunnan kesäleiri on myös oiva työkalu monien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmoittautumisohjeissa tai leirikirjeessä voi olla myös ohjeet, miten vanhemmat voivat osallistua leirille. Leirillä voidaan esimerkiksi myös keskittyä samoajien ja vaeltajien oman ohjelman tekemiseen – se lisää varmasti heidän sitoutumistansa partioon. Siksi me PäPassa aiomme koota ohjeet siitä, miten kesäleiriä voi hyödyntää lippukunnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tehdään kasvu yhdessä!

_____________________________________________________________________

Kirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten varajohtaja Elias Herva. Elias johtaa piirin uutta kasvuhanketta, jossa tähdätään kohti paremmin toimivia lippukuntia ja uutta jäsenmäärätuhatta.

Kuvaa Eliaksen lippukunnasta Kuksista ei löytynyt, joten kuvassa naapurilippukunnan kavereita. Kuva Mikko Jalo.

Kuinka luontoharrastus voi tavoittaa uusia kohderyhmiä – vinkkejä naapurimaista

Göteborgissa järjestettiin 9.2. yhteispohjoismaisen ulkoiluhankkeen työpaja, jossa pohdittiin sitä kuinka tavoittaa mukaan toimintaan uusia kohderyhmiä. Osallistujia oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta.

Kuva: Hanna Suomi


Suurimpia ongelmia kaikkialla tuntuivat olevan pula toiminnan vapaaehtoisista vetäjistä, uusien kohderyhmien pitäminen mukana toiminnassa sekä ihmisten ennakkoasenteet uusia tulijoita kohtaan. Johtajaerekryyn emme tässä tekstissä paneudu, mutta kannattaa lukea esimerkiksi Tiinan ja Lotan teksti siitä, kuinka he innostuivat aikuisiällä mukaan partioon nimenomaan luontotoiminnan kautta.

Tässä hyvä harjoitus kaikille alkuun. Viiden kysymyksen avulla voi arvioida oman toiminnan avoimutta. (Scouternan sivuilta lisää tietoa ruotsiksi)

  1. Keitä me tavoitamme?
  2. Kuka tulee mukaan?
  3. Kuka organisoi toiminnan?
  4. Kuka päättää mitä tehdään?
  5. Kuka lopettaa missäkin vaiheessa?

Vinkki: Käykää kysymykset läpi omassa lippukunnassanne! Pääsevätkö kaikki vaikuttamaan siihen mitä tehdään? Ketkä lopettavat?


Tässä työpajasta esiin nousseita vinkkejä ja näkökulmia:

1. Anna uusille tulijoille myös mahdollisuus päättää mitä tehdään

On tärkeää antaa uusien tulijoiden kertoa suoraan, mitä he itse haluaisivat tehdä luonnossa. Toiminnassa on lähdettävä nuorista liikkeelle – ei yritetä pakottaa heitä tiettyyn tekemiseen, vaan kysytään ensin mitä he haluavat tehdä ja sen jälkeen viedään tämä tekeminen luontoon.  Joskus nuoret eivät osaa hahmottaa mitä kaikkea luonnossa voisi tehdä, jolloin voi antaa ideoita nuorille tai vaihtoehtoja joista valita.

2. Huolehdi siitä, että kaikki voivat olla sellaisia kuin ovat

Toiminnan pitää olla sellaista johon nuori voi tulla omana itsenään. Ei siis meille konkareille turhia oletuksia siitä, ketkä voivat käydä ja olla mukana. Ei haittaa jos ei esimerkiksi retkillä mukana ole tietynlaisia välineitä. Luontoon voi mennä pitkien kynsien, lenkkareiden ja lippisten kanssa.  Tärkeää on myös mennä sinne missä kohderyhmäkin on ja tutustua yhteisön mielipidevaikuttajiin. Tällä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita kohderyhmä kuuntelee ja joihin nuoret luottavat. Tämä voi olla esimerkiksi opettaja, imaami tai isoveli. 

Natruskyddsförening järjesti luontotoimintaa lähiönuorille, lisätietoa projektista täältä.

3. Toimitaan tässä ajassa

Ruotsalainen retkeilyjärjestö (Svenska Turistföreningen) puolestaan oli kehittänyt eräänlaista ”LuontoTinderiä”. Mobiiliapplikaation avulla retkeilystä kiinnostuneet ihmiset pystyivät löytämään toisensa ja näin lähteä yhdessä retkelle, tai löytää henkilön opettamaan hiihtämistä tai muuta vastaavaa. Internet, puhelinapplikaatiot ja muut uudet digitaaliset mahdollisuudet helpottavat ihmisten löytämistä, ja ne tarjoavat alustoja tekemisen markkinoinnille. Yleisesti tärkeää oli myös, että käytetään sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Ei puhuta oman järjestön salakielellä tai lyhenteillä, jotka vain esimerkiksi partiolainen ymmärtää.

4. Mennään sinne missä lapset ovat – eli kouluun!

Ruotsin partiolaiset Göteborgissa ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Mellunkylän lapset –toiminnassa keskittyvät yhden asuinalueen lasten ja nuorten mukaan ottamiseen. Aktiivinen yhteistyö koulun kanssa voi olla avain alueen lasten ja nuorten tavoittamiseen. Koululle voi myös tarjota opetussuunnitelmaan suoraan sujahtavia opetuspaketteja, joita järjestön edustaja tulee vetämään. Koululaisten kanssa voi esimerkiksi mennä lähimetsään rakentamaan majoja ja oppimaan kasveja. Projekteissa saatiin hyviä tuloksia siitä että toiminnan pyörittyä jonkin aikaa mukaan lasten vanhemmat, joille lapset opettivat vanhemmilleen ne asiat, jotka olivat itse oppineet. 

5. Tehdään asiat helpoksi. Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. 

Uusien kohderyhmien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa olla olettamatta että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Norjalainen ulkoilujärjestö, Norsk Friluftsliv, on tehnyt erittäin selkeitä materiaaleja joilla kerrotaan norjalaisesta ulkoilukulttuurista. Heillä on esimerkiksi pukeutumisjuliste, joka neuvoo siinä miten varustaudutaan. Toinen hauska julkaisu oli esite, jossa kerrottiin selkeästi kävelykulttuurista. Miksi kävelylle metsään mennään ja kuinka siellä esimerkiksi on tapana tervehtiä vastaantulijoita.

On myös hyvä pysähtyä miettimään mikä omassa toiminnassa voi olla vaikeaa. Monen nuoren on helpompaa osallistua päiväleirille, kuin yön yli kestävälle retkelle. Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset tytöt ovat päässeet mukaan päiväretkelle kun yön yli yöpyminen olisi ollut vaikeaa.

Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Cykelframjändet Ruotsissa opettaa nuoria ja aikuisia polkemaan polkupyörällä. Katso video toiminnasta täällä. Inspiroivaa!


Lopuksi kokosimme vielä tiivistelmänä listan vinkeistä ja asioista, jotka kannattaa huomioida kun mukaan partioon tavoitellaan uusia kohderyhmiä:

  • Kaikille kannattaa antaa mahdollisuus ensin kokeilla, onko harrastus oma juttu
  • Älä tee oletuksia siitä minkä näköinen nuori voi innostua luonnosta ja partiosta, partiossa voi käydä vaikkei pukeutuisi kuten muut
  • Älä muutenkaan oleta mitä kohderyhmä ajattelee, helpointa on kysyä suoraan ja pyytää mukaan päättämään ja tekemään
  • Miettikää, missä ja miten mainostatte toimintaa. Ketkä mainonnan näkevät ja kokevat?
  • Koulu on paras paikka tavoittaa lapset ja nuoret, etenkin ne joiden vanhemmat eivät partiosta välttämättä tiedä.
  • Anna lasten itse esitellä luontoa ja partiotoimintaa vanhemmilleen: mitä lapsi on oppinut ja oivaltanut
  • Tee yhteistyötä muiden kanssa
  • Common third: kaksi toisilleen vierasta ihmistä kun tekee kummallekin tuttua asiaa, voi yhdessä oleminen olla helpompaa erilaisista taustoista huolimatta. Tämä pätee myös toisin päin, on äärimmäisen ryhmäyttävää, kun itselleen vieraat ihmiset kokoavat vaikka trangiaa tai pystyttävät telttaa ensimmäistä kertaa. Tässä tietysti tärkeää, ettei ketään nolata.

Tekstin ovat laatineet Metsäkoordinaattori Jaakko sekä 100 tapaa projektipäällikkö Saara SP:n toimistolta, Riikka Päpan Mellunkylän lapset -projektista ja Riikka Kasari SP:n moninaisuusryhmästä. 

Lippukunnan treenivinkki nro 38 – alku- ja loppukesä ovat markkinointitapahtumien kulta-aikaa!

Kylien ja kaupunginosien kesätapahtumat ovat muhevinta partion markkinointimultaa, johon kannattaa upottaa kädet kyynärpäitä myöten! Tapahtumissa kohtaavat naapurit ja kylänmiehet, ollaan sosiaalisia ja yhteisöllisiä ja asuinalueen hyvät puolet pääsevät esiin. Niihin lukeutuu tietysti myös paikallinen partiotoiminta, jota ehdottomasti kannattaa omalla alueella esitellä niissä tapahtumissa, joissa ihmiset käyvät. Hyvän markkinointitapahtuman tekevät yksinkertaiset ja helposti toteutettavat asiat.

Hyvä markkinointitapahtumaa näkyy ja näyttää hauskalta.

Levittäkää banderollit, pystyttäkää teltat ja kaivakaa koloilta esiin hauskimmat härpäkkeet!

Hyvässä markkinointitapahtumassa esittelijät ovat aitoja ja hymyileviä ja ottavat kontaktia

Me kaikki olemme partion asiantuntijoita. Osaamme kyllä kertoa siitä, mikä partiossa on parasta, mitä siellä tehdään, mihin homma perustuu ja miten pääsee mukaan. Jokainen edustaa partiossa itseään, eikä meidän tarvitse olla kivikovia myyntimiehiä ja -naisia, jotta kiinnostuneet saataisiin mukaan. Tärkeintä on ottaa rohkeasti kontaktia, hymyillä ja toivottaa tulija tervetulleeksi.

Ennen tapahtumaa voi vielä tsekata kuinka partiosta kannattikaan kertoa.

Hyvä markkinointitapahtuma on esittelijänsä näköinen

Mikä on sun lippukunnan juttu? Mikä on teidän alueen juttu? Onko se purjehdus, glitter, isot määrät sudareita vai kitaran soittoa nuotiolla. Näytä se muillekin!

Hyvässä markkinointitapahtumassa tapahtuu

Partiossa tehdään ja opitaan tekemällä. Miksei siis sitä esitellessäkin?! Paistetaanko lettuja? Kävelläänkö puujaloilla? Valmistetaanko betoniporsaita? Ramborata?

Hyviä, toiminnalisia tekemisen vinkkejä kannattaa ilmiantaa ja idistellä kommenttikentässä!

Hyvästä markkinointitapahtumasta pääsee eteenpäin

On tärkeää, että tapahtumasta partiokipinän tai -kiinnostuksen saanut tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Vähintään tarvitaan siis yhteystieto oikealle ihmiselle. Ja mieluummin vielä sen lisäksi vaikka ekan kokouksen ajankohta! Tai kutsukortti kolon avoimien ovien päivään, perehdytyspäivään tai muuhun lippukunnan tapahtumaan.

Miettikää jo etukäteen konkreettisia tehtäviä, joita mahdollisille (vaikka vain vähänkin) kiinnostuneille voi tarjota. Erityisesti aikuiset kannattaa pitää erikseen mielessä! Paketoikaa nakit, pestit ja tehtävät ytimekkäästi, ja kertokaa, mitä apua tarvitaan. Kuvat toimivat hyvin kertomaan, että aikuinen voi toimia partiossa vaikka vain vähänkin.

Kuunnelkaa ihmisten toiveita, sitä, mitä he kertovat osaavansa ja haluavansa. Joustakaa. Ottakaa mukaan. Tehkää yhdessä jokaiselle oma paikka lippukuntaan.

Se onkin tärkein oppi kaikista: Pyytäkää ja ottakaa mukaan.

”Miten te kasvoitte?” Muuttolinnut kertoo

Dia1

* * * * * * * *

Monet lippukunnat olivat lisänneet syksyn aikana jäsenrekisteri Kuksaan yli 20 jäsentä, jotkut jopa 60 yhden syksyn aikana! Muutamien viikkojen ajan kuulimme aina tiistaisin ilmestyvistä blogipostauksista, mitä pääkaupunkiseutulaiset lippukunnanjohtajat vastasivat, kun heiltä kysyttiin, mitä he ovat tehneet. Jos haluat nähdä muutkin, hae tägillä onnistumistarinat!

Ja hei sä, jonka lippukunta on kasvanut, ja jolta ei vielä kysytty, nyt kysytään! Kerro oma onnistumistarinasi ja lähetä se meille tällä lomakkeella.

Siksi kasvu on tärkeää.

Miksi-kasvu-on-tärkeää-Valkonen


Teksti on alun perin julkaistu Uudenmaan piirilehti Pärskeessä. Sen on kirjoittanut Petra Valkonen.