Kirjoittajan arkistot: jaakkonippala

Yhdessä Metsään -metsäretkelle?

Tämän vuoden ohjelmapainotuksena on Yhdessä Metsään. Samalla se on myös partiolaisten Suomi 100 -juhlinnan teemana. Juhliin voi osallistua helposti järjestämällä metsäretkiä, tämähän meille partiolaisille onkin luonteva tapa. Alla muutama syy, miksi metsäretki ja metsäohjelmaa kannattaa järjestää?

Uudet kohderyhmät mukaan:

Metsä on  oivallinen paikka tutustua uusiin ihmisiin ja kohottaa ryhmähenkeä. Tämän vuoksi se sopiikin hyvin myös uusien kohderyhmien tavoittamiseen. Metsä tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön ja elämyksen kaikille. Metsäretkeä voi siis käyttää vaikkapa uusien jäsenten rekrytointiin tai ihan vaan uusiin tekijöihin tutustumiseen. Nuotiokahvit ja päivä luonnossa usein myös motivoi aikuisia mukaan toimintaan!

Kuva: Sari Passoja

Partiossa metsään voi tutusta monella eri tapaa: 

Metsästä on moneksi. Se tarjoaa toimeentuloa usealla eri tavalla. Metsä tuottaa puuta tai sieltä voi kerätä sieniä ja marjoja. Suomessa ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet mahdollistavatkin monia asioita. Metsässä voi harrastaa kaikenlaista: metsästää, patikoida tai vaikkapa hiihtää. Metsässä on aina uutta nähtävää ja koettavaa ja monimuotoiset metsät houkuttelevat tutkimusretkelle. Tasapainoinen metsäsuhde ottaa huomioon metsien erilaiset käyttötavat, joihin kuuluvat niin metsien virkistyskäyttö, talouskäyttö kuin myös metsien monimuotoisuuden huomioiminen. Partiossa onkin oiva tilaisuus tutustua metsiin eri näkökulmista.

Kuva: Harri Halmejärvi

Lataa täältä vihkonen, joka sisältää monenlaisia ohjelmavinkkejä metsäretkille! Lähdetään Yhdessä Metsään! Minkälainen on teidän lippukunnan unelmien metsäretki?

Partiossa metsään on mahdollista tutustua monelta eri kannalta.

Yrittäjät ja Partiolaiset: Nuku yö ulkona!

Luontoa löytyy mitä yllättävimmistä paikoista. Koillis-Helsingin Yrittäjien ja Malmin Tuulenkävijöiden Nuku yö ulkona –tapahtuma järjestettiin poikkeuksellisesti Malmin lentokentällä, jossa tutuksi tulivat niin kentän salat kuin myös ilmapartiotoiminta.

Tapahtuma sai alkunsa kun paikalliset Yrittäjät ottivat yhteyttä partiolaisiin, koska heitä kiinnosti tulla erityisesti Malmin kentän alueelle nukkumaan yöksi. Tuulenkävijät tarttuivat tilaisuuteen ja niinpä järkättiin iltaohjelmaksi Malmin lentoaseman ystävät ry:n järjestämä kenttäkierros.Tutuksi tulivat lentoasemarakennus, hangaari kuin myös kentällä olleita lentokoneita.

Illan ohjelmaan kuului myös vierailu yhden kentän lentokerhon, Kevytilmailu KILA ry:n luona. He esittelivät kerhonsa toimintaa ja halukkailla oli mahdollisuus osallistua lennolle lennonopettajan kanssa. Tämä tarkoitti, että halutessaan matkustaja saattoi ohjata konetta lähes koko lennon ajan. Kyydissä kävi niin yrittäjiä kuin partiolaisia. Huh!

Kuva: Hannu Tiitu, Malmin Tuulenkävijät

Tämän jälkeen grillattiin iltapala Tuulenkävijöiden kolon pihassa. Yrittäjät tarjosivat eineet. Majoittumiselle oli katsottu pari paikkaa. He jotka halusivat yöpyä lähellä vessaa olivat kolon pihassa. Kenttää reunustavilta kallioilta oli katsottu toinen telttapaikka näköalan kera, josta oli hyvät maisemat koko lentokentän alueelle. Lisäksi kolon piha-alueella olevassa metsikössä oli riippumatoissa yöpyjiä.

Kuva: Hannu Tiitu, Malmin tuulenkävijät ry

Tapahtumasta jäi hyvät fiilikset! Järjestäminen oli malko vaivatonta ja paikalla olleet olivat molemmin puolin tyytyväisiä niin iltaohjelmaan kuin itse yöpymiseenkin. Tapahtuman johdosta jäi varmasti hyvät suhteet puolin ja toisin, jonka päälle on hyvä rakentaa yhteistyötä myös jatkossa.

Yrittäjien artikkeli tempauksesta täältä.

Kuva: Teija Loponen, Koillis-Helsingin Yrittäjät


Retket ovat erinomainen tapa rakentaa yhteistyötä muiden alueen toimijoiden ja yritysten kanssa, josta on varmasti hyötyä myös jatkossakin. Katso lisää vinkkejä ohjelmaan ja yhteistyöhön Partio-Ohjelma.fi:stä ohjelmapainotuksen sivuilta.

Koloillan vierailu Bioaika-kiertueella

Niin, mikä ihmeen bioaika-kiertue?

Bioaika -kiertue on metsäalaa ja kestävää metsien käyttöä esittelevä kiertue syksyllä 2017. Partiolaisillekin tuttu Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke on Bioaika-kiertueen toteuttajana. Tapahtumakiertue kertoo metsistä ja näiden pohjalle rakentuvasta biotaloudesta.

Läpi Suomen ulottuvan tapahtumakiertueen ytimen muodostaa pyörillä kulkeva tiedekeskusnäyttely, Bioaika-rekka, jonka interaktiivinen sisältö soveltuukin hyvin esimerkiksi koloillan ohjelmaan, joko tarpojille tai samoajille.

Bioaika -kiertueen nettisivut: http://www.bioaika.fi

Kuvassa Bioaika-rekka Uudenmaan partiolaisten Säihkeellä heinäkuussa.

Päivisin bioaika-kiertue on varattu koululaisten tutustuttavaksi, mutta illalla se on avoin ihan kaikille. Katso kiertueen päivämäärät ja milloin se on paikkakunnalla täältä.

Kuvan jälkeen muutamia vinkkejä tarpoja- sekä samoajaryhmille kokouksen ohjelmaksi. Ennen vierailua kannattaa tutustua kestävän kehityksen ja biotalouden käsitteisiin, luonnontieteellisiin perusasioihin ja historiaan biotalouden näkökulmasta.

Tarpojat:

Uudistetussa tarpojaohjelmassa Bioaika-kiertue soveltuu hyvin esimerkiksi yhteiskunta-tarpon ”Vihreää kultaa” -aktiviteetin tai kaupunki-tarpon ”Tulevaisuus ja ammatti” -aktiviteetin toteutusvinkiksi. Tai sitten ihan vaan kolon ulkopuoliseksi vierailukohteeksi.

Bioaika -kiertueelle on toteutettu oppimistehtävä, jonka kautta erilaiset metsäalan tuotteet tulevat tutuiksi. Tämä soveltuu myös partiolaisille mukaan koloillan ohjelmaan. Made in metsä -oppimistehtävän ohjeet löydät täältä.

Bioaika-rekassa pääsee tutustumaan itse tekemällä ja tutkimalla metsäalan ammatteihin, tuotteisiin sekä metsien käyttöön.

Samoajat:

Samoajille Bioaika-kiertue soveltuu hyvin itsenäiseen vierailuun. ”Tekoja pallomme hyväksi” -taskun teemat toimivat hyvin kiertueen sisällön kanssa ja esimerkiksi ”Kuluttaminen” -aktiviteetin avulla voi Bioaika-rekassa miettiä omia kulutustottumuksiaan ja niiden suhdetta ympäristöön. Entäpä miten tulevaisuudessa tuotetaan erilaisia tuotteita kasvavan ihmiskunnan tarpeisiin kestävästi?

Vierailun aikana kannattaa aktiivisesti kysellä ja pohtia mitä biotalous ja metsien käyttö ylipäätään tulevaisuudessa tarkoittaa. Onko se kestävällä pohjallla vaiko ei? Miten käsitys metsien käytöstä vierailun jälkeen muuttui vai muuttuiko? Vierailun jälkeen voi sitten tutustua biotalouden tarjoamiin ammatteihin ja koulutusmahdollisuuksiin linkin takaa löytyvästä materiaalista.

Bioaika-rekassa erilaiset laskurit ja pelit havainnollistavat kuinka paljon energiaa ja erilaisia luonnonvaroja ihmiskunta päivittäin käyttää. Kuinka paljon liikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Entä kuinka paljon kasvava puu sitoo hiiltä?

Bioaika-rekan tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Kiertueen päärahoittajia ovat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö.


Tekstin on laatinut Suomen partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Ossi Hokkanen, Uudenmaan Partiopiiri. 

Metsämuseo Lustossa ikäkausiaktiviteetteja partiolaisille

Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Lusto sijaitsee Punkaharjun luonnonkauniissa harjumaisemissa, Savonlinnassa. Luston näyttelyt, kokoelmat ja tapahtumat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämään. Mutta tiesitkö, että Lustoon on kehitetty myös erityisesti partiolasille sopivaa ohjelmaa?

Lustossa on kivaa!

Metsämuseo Lustossa ja Punkaharjulla voi toteuttaa monenlaisia partio-ohjelman aktiviteetteja sekä tällä tavoin myös tutustua metsäiseen historiaamme ja kansallismaisemiin. Luston läheisyydestä löytyy myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä, jossa on helppo tutustua erilaisiin puulajeihin aina pääpuulajeistamme harvinaisuuksiin.

Luston aktiviteetit löydät täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/metsamuseo-lusto/ikakausiaktiviteetit-lustossa/

Valtion metsää!

Lappeenrantalaisen Parveilijat ry:n seikkailijat kävivät vierailulla Lustossa ja kokemus oli oikein mukava. Tiedätkö esimerkiksi mikä on metsän peitto? Entä ovatko erilaiset metsäiset tarinat ja niiden taustat tuttuja? Seikkailijat tutustuivat Lustossa Suomalaiseen kansanperinteeseen ja myös erilaisiin puumateriaaleihin sekä metsämytologiaan. Museossa olisi viihtynyt pidempäänkin ja yhtä mieltä oltiin siitä, että takaisin tullaan vielä.

Metsän peitossa!

Lusto sijaitsee Punkaharjulla, Savonlinnassa, Savonlinna-Parikkala-kantatien numero 14 sekä Savonlinna-Parikkala-radan varrella. Lähin bussipysäkki on noin 400 metrin päässä ja Luston junaseisake, jossa junat pysähtyvät, aivan Luston vieressä. Helsingistä Punkaharjulle on matkaa n. 340 km ja Punkaharjulta Savonlinnan keskustaan on n. 35 km.


Kuvat: Museoisäntä Eero Knaapi, Lusto. Teksti: SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala

Metsäteemaisesta tarpojien taitopäivästä vinkkejä toimintaan

Hämeen partiopiiri järjesti keväällä yhdessä Hämeen Ammattikorkeakoulun Evon metsäopetuksen kanssa Metsäteemaisen tarpojien taitopäivän, jossa metsä todella tuli tutuksi monelta eri kannalta. Päivän aikana tutustuttiin mm. metsästä saataviin tuotteisiin, opittiin kasvavan metsän harvennusta, harjoiteltiin relaskoopin (minkä?!?) käyttöä sekä maalattiin kuvaa omasta metsäsuhteesta.

Tarpojien taitopäivässä isossa roolissa oli tietenkin Evolla sijaitseva Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetus. Monet rasteista ovat kuitenkin toteutettavissa ihan lippukunnan omin voimin ja muuhun voi apuja kysellä vaikkapa paikalliselta Yrittäjäyhdistykseltä tai Metsänhoitoyhdistyksestä.

Seuraavassa vielä muutama rasti ohjelmavinkiksi lippukuntaretkelle tai piirin ohjelmatapahtumaan.


Tuotteita metsästä

Tarpojat tutustuvat erilaisiin metsästä saataviin tuotteisiin ja miettivät niiden ominaisuuksia. Tarvikkeina käytetään biotaloussalkua, joita saa piiritoimistolta tai SP:n toimistolta tilaamalla metsäkoordinaattorilta. Rastin kuvaus ja toteutusohjeet löytyvät linkin takaa.

Kuvassa Biotaloussalkku, jonka avulla voi tutustua erilaisiin metsäalan tuotteisiin. Kuva: Olli Laurikainen / Hämeen partiopiiri


Metsän käsittely

Kyseessä oli pienimuotoinen käytännön rasti, jossa tarpojat pääsivät itse kokeilemaan harvennusta käytännössä. Rastin toteuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa ja täytyy etsiä paikka, joka kaipaa harvennusta. Rastin toteuttaja rajaa alueelta tarvittavan määrän 3×3 metrin alueita merkkausnauhalla. Tarpojat valitsevat alueelta säästettävät puut ja tämän jälkeen merkkaamattomat raivataan pois paikalta vesurilla. Rastin voi toteuttaa vaikkapa yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa! Tarvikkeiksi ei tarvita muuta kuin vesureita ja merkkausnauhaa. 

Kuvassa taimikon tiheyden mittaukseen käytettävä ”onkivapa”. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsien suojelu ja oma metsäsuhde

Tarpojat maalaavat itse oman näkemyksensä ja ajatuksensa maailman metsistä. Mitä asioita metsistä tulee mieleen ja mikä on tärkeää? Tarvikkeina valkoista lakanaa ja maalia.

Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsätalous ja yhteiskunta

Mitä tehdään relaskoopilla ja miten sitä käytetään? Kuinka paljon puuta on metsässä ja minkä arvoista se on? Tehtävän avulla tutustutaan metsän taloudelliseen arvoon ja selvitetään kuinka paljon puuta metsästä löytyy. Tähän tehtävään kannattaa kysyä vetäjäksi tuttua metsänomistajaa. Suomalaisista joka kolmas on metsänomistaja jossain vaiheessa elämäänsä, joten sellainen saattaa lippukunnasta löytyä lähempää kuin arvaatkaan 🙂 Rastin toteutusohjeet täältä.

Kuvassa käytettävä mittaväline on nimeltään relaskooppi. Relaskooppia käytetään metsän runkoluvun määrittämiseen. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Lisäksi esiteltiin metsurin varusteita, tutustuttiin metsäkoneeseen, tunnistettiin lintuja ja eri metsätyyppejä sekä nikkaroitiin käppyräisistä oksista koukkuja ja ovenkahvoja. Päivän kohokohta oli kuitenkin luonnollisesti ruokarasti, jossa partiolaisen tulentekotaidot ja trangian käyttö pääsivät oikeuksiinsa.


Tarpojien taitopäivän johtajana toimi Mikko Paukkila Hämeen partiopiiristä. Tekstin laati SP:n toimistolla metsäkoordinaattori Jaakko Nippala, jolta voit myös kysellä lisätietoja toteutuksesta.