Kirjoittajan arkistot: jaakkonippala

Metsämuseo Lustossa ikäkausiaktiviteetteja partiolaisille

Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Lusto sijaitsee Punkaharjun luonnonkauniissa harjumaisemissa, Savonlinnassa. Luston näyttelyt, kokoelmat ja tapahtumat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämään. Mutta tiesitkö, että Lustoon on kehitetty myös erityisesti partiolasille sopivaa ohjelmaa?

Lustossa on kivaa!

Metsämuseo Lustossa ja Punkaharjulla voi toteuttaa monenlaisia partio-ohjelman aktiviteetteja sekä tällä tavoin myös tutustua metsäiseen historiaamme ja kansallismaisemiin. Luston läheisyydestä löytyy myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä, jossa on helppo tutustua erilaisiin puulajeihin aina pääpuulajeistamme harvinaisuuksiin.

Luston aktiviteetit löydät täältä: http://partio-ohjelma.fi/ohjelmapainotus/muita-vinkkeja-toimintaan/metsamuseo-lusto/ikakausiaktiviteetit-lustossa/

Valtion metsää!

Lappeenrantalaisen Parveilijat ry:n seikkailijat kävivät vierailulla Lustossa ja kokemus oli oikein mukava. Tiedätkö esimerkiksi mikä on metsän peitto? Entä ovatko erilaiset metsäiset tarinat ja niiden taustat tuttuja? Seikkailijat tutustuivat Lustossa Suomalaiseen kansanperinteeseen ja myös erilaisiin puumateriaaleihin sekä metsämytologiaan. Museossa olisi viihtynyt pidempäänkin ja yhtä mieltä oltiin siitä, että takaisin tullaan vielä.

Metsän peitossa!

Lusto sijaitsee Punkaharjulla, Savonlinnassa, Savonlinna-Parikkala-kantatien numero 14 sekä Savonlinna-Parikkala-radan varrella. Lähin bussipysäkki on noin 400 metrin päässä ja Luston junaseisake, jossa junat pysähtyvät, aivan Luston vieressä. Helsingistä Punkaharjulle on matkaa n. 340 km ja Punkaharjulta Savonlinnan keskustaan on n. 35 km.


Kuvat: Museoisäntä Eero Knaapi, Lusto. Teksti: SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala

Metsäteemaisesta tarpojien taitopäivästä vinkkejä toimintaan

Hämeen partiopiiri järjesti keväällä yhdessä Hämeen Ammattikorkeakoulun Evon metsäopetuksen kanssa Metsäteemaisen tarpojien taitopäivän, jossa metsä todella tuli tutuksi monelta eri kannalta. Päivän aikana tutustuttiin mm. metsästä saataviin tuotteisiin, opittiin kasvavan metsän harvennusta, harjoiteltiin relaskoopin (minkä?!?) käyttöä sekä maalattiin kuvaa omasta metsäsuhteesta.

Tarpojien taitopäivässä isossa roolissa oli tietenkin Evolla sijaitseva Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetus. Monet rasteista ovat kuitenkin toteutettavissa ihan lippukunnan omin voimin ja muuhun voi apuja kysellä vaikkapa paikalliselta Yrittäjäyhdistykseltä tai Metsänhoitoyhdistyksestä.

Seuraavassa vielä muutama rasti ohjelmavinkiksi lippukuntaretkelle tai piirin ohjelmatapahtumaan.


Tuotteita metsästä

Tarpojat tutustuvat erilaisiin metsästä saataviin tuotteisiin ja miettivät niiden ominaisuuksia. Tarvikkeina käytetään biotaloussalkua, joita saa piiritoimistolta tai SP:n toimistolta tilaamalla metsäkoordinaattorilta. Rastin kuvaus ja toteutusohjeet löytyvät linkin takaa.

Kuvassa Biotaloussalkku, jonka avulla voi tutustua erilaisiin metsäalan tuotteisiin. Kuva: Olli Laurikainen / Hämeen partiopiiri


Metsän käsittely

Kyseessä oli pienimuotoinen käytännön rasti, jossa tarpojat pääsivät itse kokeilemaan harvennusta käytännössä. Rastin toteuttamiseen tarvitaan maanomistajan lupa ja täytyy etsiä paikka, joka kaipaa harvennusta. Rastin toteuttaja rajaa alueelta tarvittavan määrän 3×3 metrin alueita merkkausnauhalla. Tarpojat valitsevat alueelta säästettävät puut ja tämän jälkeen merkkaamattomat raivataan pois paikalta vesurilla. Rastin voi toteuttaa vaikkapa yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa! Tarvikkeiksi ei tarvita muuta kuin vesureita ja merkkausnauhaa. 

Kuvassa taimikon tiheyden mittaukseen käytettävä ”onkivapa”. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsien suojelu ja oma metsäsuhde

Tarpojat maalaavat itse oman näkemyksensä ja ajatuksensa maailman metsistä. Mitä asioita metsistä tulee mieleen ja mikä on tärkeää? Tarvikkeina valkoista lakanaa ja maalia.

Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Metsätalous ja yhteiskunta

Mitä tehdään relaskoopilla ja miten sitä käytetään? Kuinka paljon puuta on metsässä ja minkä arvoista se on? Tehtävän avulla tutustutaan metsän taloudelliseen arvoon ja selvitetään kuinka paljon puuta metsästä löytyy. Tähän tehtävään kannattaa kysyä vetäjäksi tuttua metsänomistajaa. Suomalaisista joka kolmas on metsänomistaja jossain vaiheessa elämäänsä, joten sellainen saattaa lippukunnasta löytyä lähempää kuin arvaatkaan 🙂 Rastin toteutusohjeet täältä.

Kuvassa käytettävä mittaväline on nimeltään relaskooppi. Relaskooppia käytetään metsän runkoluvun määrittämiseen. Kuva: Harri Halmejärvi / Hämeen partiopiiri


Lisäksi esiteltiin metsurin varusteita, tutustuttiin metsäkoneeseen, tunnistettiin lintuja ja eri metsätyyppejä sekä nikkaroitiin käppyräisistä oksista koukkuja ja ovenkahvoja. Päivän kohokohta oli kuitenkin luonnollisesti ruokarasti, jossa partiolaisen tulentekotaidot ja trangian käyttö pääsivät oikeuksiinsa.


Tarpojien taitopäivän johtajana toimi Mikko Paukkila Hämeen partiopiiristä. Tekstin laati SP:n toimistolla metsäkoordinaattori Jaakko Nippala, jolta voit myös kysellä lisätietoja toteutuksesta.

Yhdessä Metsään: Haagan Sirkkujen avoin metsäretki

Haagan Sirkut päättivät järjestää ohjelmapainotuksen mukaisesti kaikille avoimen metsäretken. Apuna retken järjestelyissä käytettiin metsäretkille laadittua aktiviteetti -vihkosta. Järjestäminen ja ennen kaikkea projektin aloittaminen olikin superhelppoa ja kynnys matala kun ohjelma oli tarjoiltu valmiiksi. Ohjeista napattiin myös muitakin vinkkejä, kuten esimerkiksi tapahtuman tavoitteet:

  1. Teemme yhteistyötä jonkun paikallisen yrityksen kanssa
  2. Mukaan tekemään tulee muitakin kuin omat johtajat
  3. Mukaan retkelle tulee ainakin yksi EVP

Ja arvatkaapa mitä? Kaikki tavoitteet täyttyivät!

K-Market Kasari on Haagan Sirkkujen koloa lähinnä oleva pikkukauppa, jossa asioidaan viikoittain. Kauppiaalta käytiinkin kysymässä diiliä, että tarjoaisiko hän päivän sapuskat ja tämän kautta alueen asukkaille muodostuisi hyvä mielikuva kaupasta. Kauppias innostuikin aiheesta ja lahjoitti Haagan Sirkuille nakkikeittotarvikkeet kolmellekymmenelle henkilölle ja päälle vielä leivät, juustot, välipalamehut sekä keksit. Ruuan jakelupisteelle Haagan Sirkut olivatkin askarrelleet itsetehdyn kyltin kaupasta ja moni kysyikin, että ”missäs kauppa oikein sijatsee?”

Ennen retkeä laitettiin vielä viestiä vanhalle kannatusyhdistyksen puheenjohtajalle ja kysyttiin, lähtisikö hän mukaan muonittamaan tapahtumaa? Lauantaina aamulla paikalle pölähtikin yhden sijasta kolme vanhaa Sirkkua keittiöhommiin ja siitäpä vallan riemastuttiinkin. Yhteistyölle saatiin myös sovittua jatkoa ja seuraavaksi hommaksi sovittiin jo kahvitusvastaavan tehtävä tupareissa.

Tapahtumapäivän sää oli harmillisesti aivan kamala: vettä ja lunta tuli vaakatasossa, mikä tietenkin hieman laski osallistujamäärää. Tämä ei kuitenkaan hidastanut menoa tai ohjelman toteutumista! Partiolainen tulee ulkona toimeen säällä, kuin säällä! Kuuma keitto lämmitikin monen sudarin mieltä.


Tekstin laati SP:n toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala sekä Haagan Sirkkujen Noora Nisula. Kuvat: Haagan Sirkut

Yhdessä Metsään: vierailu metsätyömaalla

Koneyrittäjät ovat mukana Suomen Yrittäjien ja Suomen Partiolaisten kanssa ”Yhdessä Metsään” -teemavuodessa. Suomen 100 -vuotisjuhlien kunniaksi tehdään erilaisia retkiä metsään ja tutustutaan metsään monenlaisin eri tavoin. Kiinnostaisiko teidän lippukuntaa esimerkiksi vierailu metsäkonetyömaalla?

Seuraavaksi esimerkki Kaskipartion seikkailijoiden vierailuista metsätyömaalla Vantaan Pitkäkoskella.


Keskiviikkona 15.3. Puistometsäpalvelu Janne Oldenburg kutsui Kaskipartion seikkailijavartiot Vantaan Pitkäkoskelle tutustumaan metsänhoitokohteeseen. Lisämausteen vierailulle toi hieman poikkeava kalusto: puiden ajo tehtiin vanhan ajan tyyliin Åfeltin työhevosilla.

Koloillan aikana toteutettiin hieman erilainen rastirata. Ensin tutustuttiin metsäkohteeseen ja sen ominaispiirteisiin yhdessä Vantaan kaupunginmetsänhoitajan kanssa. Metsässä kulkien tutustuttiin metsän rakenteisiin sekä puulajeihin. Hakkuun kohteena oli istutuskuusikko ja tarkoitus oli hakkuilla ennallistaa luonnonsuojelualuetta. Istutuskuusikkoon tehtiin aukkoja ja harvennettiin aukkojen reunamia. Näin saatiin lisää valoa metsäpohjaan, mikä antaa lehtipuille mahdollisuuden levitä kuusikon sekaan ja sitä kautta monipuolistetaan istutusalueen metsäluontoa.

Hetken kuljettuamme metsässsä tuli vastaamme Ponssen metsäkone täydessä työn tohinassa. Pimeän metsän keskellä oli mielenkiintoista katsella metsäkonetta työssään ja lähes kaikilla osallistujilla kännykkäkamerat ilmestyivät käteen.

Hetken seurattuamme konetta työn touhussa pysäytti kuski toiminnan ja kaikki pääsivät vuorollaan myös tutustumaan koneeseen sisältä päin. Koneen kuljettaja vastaili seikkailijoiden ja samoajaikäisten johtajien kysymyksiin ammatistaan (aktiviteettivinkki).

Metsäkonerastin jälkeen matka jatkui kohti työhevosten urakointikohdetta, jossa tapasimme Miika Åfeltin sekä työhevoset Limppu ja Pläsi. Samalla pidimme myös evästaukoa ja siinä täytyikin olla varovainen, etteivät hevoset nappaa banaania kädestä. Miika viihdytti seikkailijoita kertomalla tarinoita hevosista ja totta kai myös hevosten silittely oli kaikista mukavaa puuhaa.

Lopuksi partiomaiseen tapaan huudettiin kiitoshuuto Jannelle ja lähdettiin kotia kohti väsyneenä, mutta yhtä elämystä rikkaampana.

Vierailun järjestelyt hoituivat sujuvasti ja yrittäjän kanssa sovittiin ennakkoon käytännön toteutuksesta sekä aikataulusta. Mikäli haluatte toteuttaa samanlaisen vierailun, on myös hyvä jutella ennakkoon, mitä illan aikana haluttaisiin nähdä ja kuka vetää illan aktiviteetit.

Kiinnostuitteko metsäkonevierailusta? Jaakko Suomen Partiolaisten toimistolta auttaa mielellään tai voitte myös olla suoraan yhteydessä paikalliseen Koneyrittäjien paikallisjärjestöön.


Tekstin kirjoitti Suomen partiolaisten toimistolta metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Janne Oldenburg, Sirpa Heiskanen, Jaakko Nippala.

Kuinka luontoharrastus voi tavoittaa uusia kohderyhmiä – vinkkejä naapurimaista

Göteborgissa järjestettiin 9.2. yhteispohjoismaisen ulkoiluhankkeen työpaja, jossa pohdittiin sitä kuinka tavoittaa mukaan toimintaan uusia kohderyhmiä. Osallistujia oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta.

Kuva: Hanna Suomi


Suurimpia ongelmia kaikkialla tuntuivat olevan pula toiminnan vapaaehtoisista vetäjistä, uusien kohderyhmien pitäminen mukana toiminnassa sekä ihmisten ennakkoasenteet uusia tulijoita kohtaan. Johtajaerekryyn emme tässä tekstissä paneudu, mutta kannattaa lukea esimerkiksi Tiinan ja Lotan teksti siitä, kuinka he innostuivat aikuisiällä mukaan partioon nimenomaan luontotoiminnan kautta.

Tässä hyvä harjoitus kaikille alkuun. Viiden kysymyksen avulla voi arvioida oman toiminnan avoimutta. (Scouternan sivuilta lisää tietoa ruotsiksi)

  1. Keitä me tavoitamme?
  2. Kuka tulee mukaan?
  3. Kuka organisoi toiminnan?
  4. Kuka päättää mitä tehdään?
  5. Kuka lopettaa missäkin vaiheessa?

Vinkki: Käykää kysymykset läpi omassa lippukunnassanne! Pääsevätkö kaikki vaikuttamaan siihen mitä tehdään? Ketkä lopettavat?


Tässä työpajasta esiin nousseita vinkkejä ja näkökulmia:

1. Anna uusille tulijoille myös mahdollisuus päättää mitä tehdään

On tärkeää antaa uusien tulijoiden kertoa suoraan, mitä he itse haluaisivat tehdä luonnossa. Toiminnassa on lähdettävä nuorista liikkeelle – ei yritetä pakottaa heitä tiettyyn tekemiseen, vaan kysytään ensin mitä he haluavat tehdä ja sen jälkeen viedään tämä tekeminen luontoon.  Joskus nuoret eivät osaa hahmottaa mitä kaikkea luonnossa voisi tehdä, jolloin voi antaa ideoita nuorille tai vaihtoehtoja joista valita.

2. Huolehdi siitä, että kaikki voivat olla sellaisia kuin ovat

Toiminnan pitää olla sellaista johon nuori voi tulla omana itsenään. Ei siis meille konkareille turhia oletuksia siitä, ketkä voivat käydä ja olla mukana. Ei haittaa jos ei esimerkiksi retkillä mukana ole tietynlaisia välineitä. Luontoon voi mennä pitkien kynsien, lenkkareiden ja lippisten kanssa.  Tärkeää on myös mennä sinne missä kohderyhmäkin on ja tutustua yhteisön mielipidevaikuttajiin. Tällä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita kohderyhmä kuuntelee ja joihin nuoret luottavat. Tämä voi olla esimerkiksi opettaja, imaami tai isoveli. 

Natruskyddsförening järjesti luontotoimintaa lähiönuorille, lisätietoa projektista täältä.

3. Toimitaan tässä ajassa

Ruotsalainen retkeilyjärjestö (Svenska Turistföreningen) puolestaan oli kehittänyt eräänlaista ”LuontoTinderiä”. Mobiiliapplikaation avulla retkeilystä kiinnostuneet ihmiset pystyivät löytämään toisensa ja näin lähteä yhdessä retkelle, tai löytää henkilön opettamaan hiihtämistä tai muuta vastaavaa. Internet, puhelinapplikaatiot ja muut uudet digitaaliset mahdollisuudet helpottavat ihmisten löytämistä, ja ne tarjoavat alustoja tekemisen markkinoinnille. Yleisesti tärkeää oli myös, että käytetään sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Ei puhuta oman järjestön salakielellä tai lyhenteillä, jotka vain esimerkiksi partiolainen ymmärtää.

4. Mennään sinne missä lapset ovat – eli kouluun!

Ruotsin partiolaiset Göteborgissa ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Mellunkylän lapset –toiminnassa keskittyvät yhden asuinalueen lasten ja nuorten mukaan ottamiseen. Aktiivinen yhteistyö koulun kanssa voi olla avain alueen lasten ja nuorten tavoittamiseen. Koululle voi myös tarjota opetussuunnitelmaan suoraan sujahtavia opetuspaketteja, joita järjestön edustaja tulee vetämään. Koululaisten kanssa voi esimerkiksi mennä lähimetsään rakentamaan majoja ja oppimaan kasveja. Projekteissa saatiin hyviä tuloksia siitä että toiminnan pyörittyä jonkin aikaa mukaan lasten vanhemmat, joille lapset opettivat vanhemmilleen ne asiat, jotka olivat itse oppineet. 

5. Tehdään asiat helpoksi. Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. 

Uusien kohderyhmien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa olla olettamatta että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Norjalainen ulkoilujärjestö, Norsk Friluftsliv, on tehnyt erittäin selkeitä materiaaleja joilla kerrotaan norjalaisesta ulkoilukulttuurista. Heillä on esimerkiksi pukeutumisjuliste, joka neuvoo siinä miten varustaudutaan. Toinen hauska julkaisu oli esite, jossa kerrottiin selkeästi kävelykulttuurista. Miksi kävelylle metsään mennään ja kuinka siellä esimerkiksi on tapana tervehtiä vastaantulijoita.

On myös hyvä pysähtyä miettimään mikä omassa toiminnassa voi olla vaikeaa. Monen nuoren on helpompaa osallistua päiväleirille, kuin yön yli kestävälle retkelle. Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset tytöt ovat päässeet mukaan päiväretkelle kun yön yli yöpyminen olisi ollut vaikeaa.

Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Cykelframjändet Ruotsissa opettaa nuoria ja aikuisia polkemaan polkupyörällä. Katso video toiminnasta täällä. Inspiroivaa!


Lopuksi kokosimme vielä tiivistelmänä listan vinkeistä ja asioista, jotka kannattaa huomioida kun mukaan partioon tavoitellaan uusia kohderyhmiä:

  • Kaikille kannattaa antaa mahdollisuus ensin kokeilla, onko harrastus oma juttu
  • Älä tee oletuksia siitä minkä näköinen nuori voi innostua luonnosta ja partiosta, partiossa voi käydä vaikkei pukeutuisi kuten muut
  • Älä muutenkaan oleta mitä kohderyhmä ajattelee, helpointa on kysyä suoraan ja pyytää mukaan päättämään ja tekemään
  • Miettikää, missä ja miten mainostatte toimintaa. Ketkä mainonnan näkevät ja kokevat?
  • Koulu on paras paikka tavoittaa lapset ja nuoret, etenkin ne joiden vanhemmat eivät partiosta välttämättä tiedä.
  • Anna lasten itse esitellä luontoa ja partiotoimintaa vanhemmilleen: mitä lapsi on oppinut ja oivaltanut
  • Tee yhteistyötä muiden kanssa
  • Common third: kaksi toisilleen vierasta ihmistä kun tekee kummallekin tuttua asiaa, voi yhdessä oleminen olla helpompaa erilaisista taustoista huolimatta. Tämä pätee myös toisin päin, on äärimmäisen ryhmäyttävää, kun itselleen vieraat ihmiset kokoavat vaikka trangiaa tai pystyttävät telttaa ensimmäistä kertaa. Tässä tietysti tärkeää, ettei ketään nolata.

Tekstin ovat laatineet Metsäkoordinaattori Jaakko sekä 100 tapaa projektipäällikkö Saara SP:n toimistolta, Riikka Päpan Mellunkylän lapset -projektista ja Riikka Kasari SP:n moninaisuusryhmästä.