Kirjoittajan arkistot: annasen

Kuinka yksi fb-viesti toi lippukunnalle 20 uutta johtajaa

Vuonna 2010 Korven Koukkaajat oli tavallinen, noin sadan jäsenen lippukunta. Johtajat olivat tiivis, enimmäkseen 86-92 syntyneiden porukka, joka oli kasvanut sudareista saakka yhteen ja vietti paljon aikaa yhdessä. Mutta samat tyypit olivat pyörittäneet lippukunnan hallitusta ja suurinta osaa ryhmistä jo muutaman vuoden. Uusia johtajia ei ollutkaan kasvanut itsestään, kuka oli mistäkin syystä häippässyt. Kypsyminen uhkasi.

Yhtäkkiä, heinäkuussa, lippukunnan tulevaisuus muuttui yhdellä fb-viestillä. Otto kertoi statuksessaan olevansa lähdössä purjehtimaan lippukunnan vuotta aiemmin hankitulla veneellä, Merinorsulla. Oton opiskelututtu Tiina, ex-partiolainen Joensuusta, tykkäsi. Ja – tsädäm – Otto kekkasi laittaa Tiinalle viestin: lähe messiin!

koukkaajat-Sillat merellä Kuva Jukka Soininen

Tiina lähti viikonlopuksi merelle, solahti porukkaan välittömästi, ja innostui liittymään Koukkaajiin. Aluksi uusi aktiivi herätti joissain vähän epäluulojakin, mutta Tiina tunsi itsensä tervetulleeksi ja viihtyi. Hän päätti siksi pyytää mukaan myös siskonsa Jennin, ja myöhemmin vielä opiskelukaverinsa Helenan ja Emman, partiolaiset Kaarinasta ja Kangasalta. Jenni, joka rupesi suoraan taloudenhoitajaksi, kutsui entisen vartiolaisensa Lauran ja lopulta lämmitteli myös EVP-poikaystävänsä Juhon mukaan. Tiina kuuli vielä työkaveriltaan, että tällä olisi 14-vuotias tyttö joka haluaisi partioon, ja näin Elli päätyi suoraan samoajaksi.

Kuten edeltävästä voi arvata, muuttui lippukunnan koko asenne uusia kohtaan aika nopeasti. Nehän on kivoja ja hiffaa meiän jutut! Ja niin Sonja rohkaistui pyytämään kaverinsa Ainon ja Anni Tanjan. Samoajatkin tajusivat pyytää frendit mukaan: Aino Oonan, Julius ja Aatos Einon ja Aatun.

Eikä siinä vielä kaikki! Lippukunnan nettisivut oli myös tällä välin uudistettu. Nyt joka tapahtumasta julkaistiin uutinen ja kuva, ja yhteystiedot pidettiin ajan tasalla. Toiminta näytti kuvissa ja jutuissa niin hauskalta, että lippukuntaan ottivat suoraan yhteyttä niin Alli Seinäjoelta, Fiinu Jyväskylästä kuin Stina ja Hanna Oulustakin. Alli päätti houkutella mukaan vielä kaksi Helsinkiin muuttanutta lippukuntalaistaan, Suvin ja Sennin, ja Stina jamboreekaverinsa Annun. Suvi sai vielä poikaystävänsä Jarnonkin kiinnostumaan partiosta.

Kukin tulija on kutsuttu mukaan kaikkeen johtajien toimintaan. Retkillä, talkoissa ja johtajistoviikonlopuissa on panostettu koukkaajaperinteiden toteuttamiseen. Tutustuminen etenee pikku hiljaa, mutta aito koukkaajahenki on paljastunut itse kustakin, kun juttuja on tehty yhdessä. Ja uudet jäsenet ovat saaneet ja ottaneet myös vastuuta lippukunnasta: he johtavat ryhmiä, vastaavat ikäkausista, hoitavat taloutta, johtavat hallitusta. Samaa mitä kaikki muutkin koukkaajat.

Nyt meitä on 170, vene on vaihdettu isompaan ja kesällä oltiin leirimatkalla Georgiassa. Mitenköhän meillä menisi ilman näitä kahtakymmentä vahvistusta? Ja kenet sä voisit pyytää messiin?

Koukkaajat-Aivoriihi 2012 Kuva Mikko Pöri

Tämän jutun kirjoitti Leo Jäppinen, Korven Koukkaajien lippukunnanjohtaja. Toivotamme Tiinan, Jennin, Helenan, Emman, Lauran, Juhon, Ellin, Ainon, Tanjan, Oonan, Einon, Aatun, Allin, Fiinun, Stinan, Hannan, Suvin, Sennin, Annun ja Jarnon lämpimästi tervetulleiksi Koukkaajien toimintaan ja tähän yhteiseen, parhaaseen harrastukseemme!

Hyvää Vapaaehtoisten päivää juuri sinulle!

kiitos kun teet hyvää

Tänään 4.12.2013 vietetään vapaaehtoisten päivää. Koko Suomen Vapaaehtoisten päivä haluaa tuoda esiin ja kiittää suurta vapaaehtoisten joukkoamme. Myös me haluamme kiittää jokaista vapaaehtoista, joka antaa vapaa-aikaansa pääkaupunkiseutulaiselle partiotyölle. Äärettömän suuret kiitokset! Jokaisella tunnilla ja hetkellä, jonka annat partiolle ja mahdollistat partiotoimintaa tai sen tukemista on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Pysähdy hetkeksi. Mieti mitä kaikkea olet tehnyt tänä vuonna partiossa. Näetkö onnistumisia? Iloisia kasvoja? Tilanteita, joista on selvitty vaikeuksien kautta voittoon? Muistatko milloin olet saanut kiitosta tai muistanut jakaa sitä itse? Tänään voit vastaanottaa tämän kiitoksen ylpein mielin. Voit myös tehdä päivän hyvän työn ja kertoa partiokaverillesi kiitoksen retkestä, hyvin sujuneesta projektista tai vaikka väsymättömästä sudareiden johtamisesta!

Välillä voi tuntua, että resurssimme ovat rajalliset, mutta kun katsomme kaikkia vapaaehtoisia, jotka ovat toiminnassamme mukana, voimme sanoa, että joukossa on voimaa. Tiesitkö, että sinulla on lähes 4 000 samoaja-, vaeltaja- ja aikuisikäistä kollegaa pääkaupunkiseudulla? Aika mahtavaa! Ensi vuonna toivottavasti meillä on vielä enemmän kavereita, joita kiittää ja kumartaa.

Välitä sinäkin omat kiitoksesi vapaaehtoistyön tekijälle klikkaamalla tästä.
Kiitokset julkaistaan Aina Valmiina -Facebook-sivulla.

Oikein hyvää Vapaaehtoisten päivää toivottaa kiitollisin mielin Dingovartio, Piirihallituksenne (kuvassa)

piirihallitus-dingovartio 2013

Lapsen oikeuksien päivänä suitsutamme sisupartiota!

Vuoden 2013 lapsen oikeuksien päivän teemana koko Suomessa on vammaisten lasten oikeudet. Aiemmin tällä viikolla Suomen Unicef palkitsi sisupartiotoiminnan Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella.

”Mielekäs vapaa-aika ja kaveruussuhteet ovat tärkeitä kaikille lapsille. Siksi tarvitaan sellaista vapaa-ajan toimintaa, johon kaikki voivat osallistua. Sisupartio on esimerkki juuri tällaisesta toiminnasta”, Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Mirella Huttunen sanoo.

“Partio on kaikille avoin harrastus, joten kannustamme myös erityistukea tarvitsevia lapsia mukaan partiotoimintaan. Tänään palkittu sisupartiotoimintamme mahdollistaa partioharrastamisen myös aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille. Kun sisupartiolaiset toimivat yhdessä muiden partiolaisten kanssa omassa ikäryhmässään, erilaisuuden kohtaaminen rikastuttaa myös lippukuntien toimintaa”, Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Timo Sinivuori kertoo.

Sisupartion hienous on nostettu tänään esiin myös Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa “Sisupartiolaisista on syytä ottaa mallia” ja Lastensuojelun keskusliiton blogissa.

Hurraahuuto sispupartiolle myös täältä! Ja kiitokset kaikille sisujohtajille, joiden ansiosta niin moni sisupartiolainen pääsee osaksi partiota, maailman parasta harrastusta!

Eduskuntatalollakin nähtiin tänään sisupartiolaisten suorittama juhlava lipunnosto. Kuva Riina Aspila
sisupartiolaiset lipunnosto lapsen oikeuksien päivä riina aspila

Tavoite, mittari, toimintasuunnitelma ja mitä näitä nyt on

LPK2030-tapahtumassa lippukunnanjohtajat työskentelivät laatusuunnitelmiensa, ja niiden tiimoilta muun muassa toiminnan arvioinnin parissa. Paljon on puhuttu paremmin tekemisestä, toiminnan kehittämisesta ja laadun tärkeydestä. Vaan mistäpä sitä tietää onnistuneensa? Onnistumisen mittaamista varten tarvitaan muutama sinänsä simppeli asia: tavoitteet, toimintasuunnitelma, mittarit ja arviointia. Koska hyvin johdettu on hauskempi tehdä ja hyvin suunniteltu jo puoliksi valmis, kannattaa jokaisessa lippukunnassa käyttää vähän aivonystyrää tämän teeman äärellä.

toiminnan arviointi ja -suunnittelu

Ensin pitää tietää missä ollaan ja mitä halutaan muuttaa.

Missä mennään? Mikä toimii ja mikä mättää? Kuinka arvioida kriittisesti oman lippukuntansa toimintaa? Apuja on monenlaisia ja mukaan voi pyytää vaikka alueohjaajaa, joka osaa kysellä sopivasti kinkkisiä kysymyksiä.

Työkalujakin on. Lippukuntaviisari on selkein apuväline, se on SP:n tietotuote, joka lähetetään vuosittain lippukunnille, jotka ovat täyttäneet vuosiselosteen. Voitte myös piirtää lippukunnan nykytilaa fläpille tai tehdä unelmointia siitä, minkälaista lippukuntaa haluaisitte johtaa. Niille, jotka haluavat tarkastella lippukunnan tilaa varsin kokonaisvaltaisesti kannattaa pyytää alueohjaajalta muutama ilta Kehittyvä lippukunta” -työkalun parissa.

Useimmista lippukunnista löytyy melko selkeästi joku paikka, joka vaatisi kehittämistä. Vaeltajat eivät ehdi toteuttaa omaa ohjelmaansa, johtajiston välinen viesti kulkee takkuillen, johtajaneuvostoon ei huvita tulla, eikä kukaan tahdo yhtään nakkia lisää, hommat jakautuvat epätasaisesti tai uusia aikuisia ei osata pyytää mukaan.

Kun tiedetään missä mennään, on helppoa asettaa tavoite.

Hyvä tavoite on sellainen, johon kaikki voivat sitoutua. Se on myös sopivasti nälkäinen. Keskustelemalla löytyy varmasti sopiva tavoite jostain tarpeeksi hyvän ja aivan järjettömän suorituksen välimaastoista. Isoja tavoitteita ei kannata olla liian montaa. Aika usein sopivaksi tavoitteiden määräksi ehdotellaan kolmea.

asetettiin tavoite

Toimintasuunnitelma kertoo, miten tavoite saavutetaan

Kun tavoite on asetettu, on päätettävä miten sinne mennään. Kannattaa muistaa, että toiminnan on palveltava tavoitteita. Jos tavoitteeksi on asetettu tähtiä ja kuita, mutta toiminnassa ei muuteta mitään, saa tulokseksi sitä, mitä on aina saanutkin. Muutosta tahtovan on oltava valmis tekemään muutoksia.

Hyvä tavoite ei mene hukkaan, kun sitä mitataan oikeanlaisilla mittareilla

Hyvä mittari on fiksu elikäs SMART:

Specific – Tarkka
Measurable – Mitattava
Achievable – Saavutettavissa
Realistic – Realistinen
Time bound – Aikaan sidottu (eli olennainen juuri tällä hetkellä)

Kunnianhimoisimmat voivat tehdä vieläkin fiksumman (SMARTER) ja lisätä pötköön Ethical – Eettinen sekä Responsible -Vastuullinen. Mittareiden asettamiseen kannattaa käyttää aikaa ja keskustelua. Usein käy nimittäin niin, että sitä saa, mitä mittaa. Mittarit voivat olla numeroilla mitattavia (osallistujien määrä) tai laadullisesti mitattavia (osallistujilla hyvä mieli). Aika harvaa asiaa on mahdotonta mitata, mutta joidenkin juttujen saattaminen mitattavaan muotoon voi olla kinkkisenpää.

ACTION!

Kädet mutaan, saappaat saveen, tämä on tärkein vaihe!

Aika arvioida ja makustella

Palautelomakkeet maailmaan, mittarit esiin, kissat pöydälle. Käytetään hetki ja katsotaan tuloksia. Nääditään ja ihmetellään. Ja tehdään päätöksiä. Jatketaanko valitulla tiellä ja valituilla menetelmillä vai onko aika muuttaa toimintasuunnitelmaa? Mitä halutaan muuttaa ensi kertaan?

Ja aloitetaan alusta taas

Kehittyvässä, hyvinvoivassa lippukunnassa toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin rinkula pyörii mutkattomasti, jatkuvasti ja ilman älytöntä vaivannäköä ja suunnattoman pitkiä blogitekstejä. Aika moni lippukunta suunnittelee ja arvioi toimintaansa esi-isien jalanjäljissä copy paste -menetelmällä. Suosittelen lämpimästi asioiden ottamista omiin käsiin!

lpkjt hommissa lpk2030

Tämän tekstin pohjalla alueohjaaja Annen muistiinpanot LPK2030:n keskustelusta, ohjeet LPK2030:n settien pitäjille, välipaloja Annan käymän Quality -evaluation and monitoring -setistä ja vähän maalaisjärkeä.

Ratkaisu lippukuntasi ongelmaan

Usein yksinkertainen on kaunista. Tämä pätee usein myös ongelmien ratkaisemiseen. Mikä on sun lippukunnan tän hetken pulma? Hyvin todennäköisesti se ratkeaa jollain näistä:

Ratkaisu ole hyvä

Nämä ratkaisut on kirjaillut Leea, PäPa:n alueministeri, joka vastaa lippukuntien saamasta tuesta.