Aihearkisto: Yleinen

Miksi luotsi on olemassa?

Tässä blogitekstissä pohdimme asiaa luotsin ja lippukunnan näkökulmasta. Miksi luotsi on olemassa ja mitä hyötyä luotsina toimimisesta on niin luotsille kuin lippukunnalle?

Siinä missä akelat ja sampot vastaavat nuorempien ikäkausien ohjelman vetämisestä, luotsilla on vastuu kolmen vanhimman ikäkauden luotsaamisesta eli ohjaamisesta. Aikuisen tuen määrä on lapsella suurempi ja näkyy toiminnan johtamisena. Sen sijaan tarpojilla, samoajilla ja vaeltajilla on nousujohteisesti suureneva vastuu oman ohjelmansa toteuttamisesta ja tämä tuo aikuiselle tuen toteuttamiselle toisen elementin – ohjaamisen ja luotsaamisen. Luotsi kulkee nuoren elämän varrella, auttaa ja tukee elämän – ja partion – suurienkin kysymysten äärellä.

Mitä luotsi saa itse?

  • Luotsi saa paljon energiaa ja elämäniloa toimiessaan nuorten kanssa. Hän pysyy perillä maailman menosta, muutoksista ja nuorten elämästä ja täten pystyy katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta.
  • Luotsin tehtävä toimii paljon nuorten ohjaamisessa ja johtamisessa sekä kasvattamisessa. Luotsi ohjatessaan joutuu pohtimaan itsekin omaa johtajuuttaan ja elämäänsä. Nuori kaipaa tukea niin oman elämänsä kuin partiossa esimerkiksi ryhmänjohtajana toimiessaan.
  • Taitoja suunnitelmalliseen kasvattamiseen kohti annettua päämäärää. Partio-ohjelman kasvatustavoitteet kasvattavat kohti partion päämäärää – kohti aktiivista ja kunnon kansalaista. Luotsina pääsee tekemiseen sekä suunnitelmallisen kasvatuksen toteuttamisen, että suunnittelun kanssa.

Mitä nyt?

Kasvatustavoitteet ovat sidottuja aikaan ja kulttuuriin. Näin ollen kasvatustavoitteitakin on ollut tarpeen tarkastella ja päivittää. Löydät päivitetyt ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet täältä: https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/kasvatustavoitteet/

Mitä lippukunta hyötyy?

  • Luotsi sitouttaa nuorta toimimaan lippukunnan hyväksi ja edesauttaa pysyvyydessä. Oikeanlainen toiminta oikeaan aikaan, itsenäistymisen ja oman tilan antaminen sivusta tukien edesauttavat nuoren pysymistä lippukunnan toiminnassa. Erityisesti vaeltajaikäiselle luotsi voi olla tärkeä side kotilippukuntaan.
  • Luotsi vastaa toimillaan kasvatustavoitteiden toteutumisesta ja näin varmistaa toiminnan laatua. Luotsi on helposti tekemisissä välillisesti jokaisen ikäkauden kanssa ja pystyy merkittävästi vaikuttamaan toimintaan ja tekemiseen.

Mitä nyt?

Onko lippukunnassasi siirtymässä seikkailijoita tarpojaikäisiksi? Aloittakaa jo alkuvuoden aikana heille luotsin etsiminen – pystyykö mahdollisesti jo pestissään oleva tarpojaluotsi ottamaan uusia tarpojia luotsattavasi? Löytyykö innostuneita vanhempia, entä partioon palaavia? Entä mikä tilanne on lippukunnassa samoajien ja vaeltajien osalta? Löytyykö kaikilta oma luotsi? Tarpeeksi aikaisin tehty pestaus antaa aikaa kouluttautumiselle, nuoriin tutustumiselle sekä siirtymän suunnittelemiselle.

Missä mennään luotsauksen kanssa lippukunnassa?

Luotsivuosi onkin hyvä aloittaa kartoittamalla luotsauksen tilannetta lippukunnassa. Onko kaikilla tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäisillä luotsi? Onko luotsi koulutettu, onko hän motivoitunut toimimaan pestissään? Onko luotsit merkitty Kuksaan?

Mitä nyt?

  • Luotsaamisen syitä ja luotsaamisen tärkeyttä käsiteltiin myös Parempi lippukunta -verkkokoulutuksessa tammikuun puolessa välissä. Löydät koulutuksen täältä: https://youtu.be/4oi0cVuKPf4 Kesto: 56 minuuttia. Istukaa esimerkiksi lippukunnan johtokolmikon, hallituksen tai luotsien kanssa alas ja katsokaa oheinen verkkokoulutus. Millaisia ajatuksia se herättää? Miten voisitte edistää luotsausta lippukunnassanne? Voitte jakaa ajatuksia vaikka aluetapaamisissa tai luotsien facebook-ryhmässä ”Luotsaaminen – Partio” https://www.facebook.com/groups/1669322186666464/
  • Jos luotsikurssi on jo käyty tovi sitten ja/tai haluatte vahvistaa luotsaamista lippukunnassanne, on hakuaikaa vuoden 2018 Ko-Gi-kursseille vielä jäljellä tovi (31.1.2018 saakka).

Seuraavassa blogikirjoituksessa keskitymme täysin luotsin tehtävään – mitä luotsi tekee? Mistä luotsi vastaa? Mitä luotsin on toimiessaan hyvä huomioida? Samalla julkaisemme luotsin työtä helpottamaan kehitetyn pestikortin. Otathan siis http://www.partio.fi/luotsaus  seurantaan niin pysyt ajan tasalla menosta.

Laitathan myös kalenteriisi lauantain 6.10, jolloin järjestetään Luotsivuoden päätapahtuma – Luotsisateliitti kolmella paikkakunnalla samaan aikaan etäyhteyden päässä toisistaan.

Globaaleihin kysymyksiin on opettajankin vaikea vastata

Suomen Partiolaiset olivat mukana Educamessuilla 26.1.27.1. Educa-messut ovat Suomen suurin opetus- ja kasvatusalan tapahtuma. Partiolaiset olivat mukana kertomassa partion ja koulun monista yhteistyön mahdollisuuksista, kuten koulujen partioviikosta tai partiolukiosta Pihtiputaalla.

Partiolaiset tunnetaan aktiivisina kansalaisina ja kansainvälisyyden rakentajina, ja tätä kuvaa vahvistamassa Educa-messuilla oli viestintä- ja globaalikasvatustiimimme. Partio on monelle tuttu, mutta globaalikasvatuksen käsite on vieraampi. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sellaista toimintaa, joka on partionkin ytimessä: ymmärrystä maailmanlaajuisista ilmiöistä, kuten ilmastonmuutoksesta tai pakolaisuudesta, ja toimimista maailmankansalaisena ihmisoikeuksien hyväksi.

Viestintä- ja globaalikasvatus -hankeryhmä teki vuonna 2017 Yli rajojen -menetelmäoppaan, jonka avulla globaalikasvatusta voi toteuttaa toiminnallisesti. Opas sopii partion lisäksi hyvin koulun oppituntien materiaaliksi. Educa-messuilla olimme jakamassa oppaita, ja kysyimme samalla opettajilta, mitä he tietävät globaalikasvatuksesta ja partiosta.

Marika, erityisopettaja

1. Onko globaalikasvatus sinulle tuttua?
Ei ole. Työni laaja-alaisena erityisopettajana on pääsääntöisesti lukemisen ja kirjoittamisen opettamista. Olen pitänyt globaalikasvatuksen teemoja käsitteleviä tunteja sijaistaessani esimerkiksi biologian tuntia.

2. Onko partio sinulle tuttu?

Partio on tuttu, tiedän mistä on kyse, mutta en ole itse osallistunut. En ole myöskään tietoinen kouluni ja partion tekemästä yhteistyöstä, sillä työskentelen monella eri koululla.

3. Onko globaalikasvatus mielestäsi koulun tehtävä?
Globaalikasvatus on tärkeä osa koulun tehtävää. Sijaisena olen puhunut esimerkiksi ympäristöasioista. Kasvatus lähtee koulun arjesta: siitä miten koulussa opetetaan kierrättämään ja käyttämään materiaaleja.

Anna-Maija, erityisopettaja

1. Globaalikasvatus on minulle jonkun verran tuttua, toteutan sitä opetussuunnitelman mukaan monissa aineissa kotitaloudesta maantietoon. Se on myös osa ilmiöpohjaista opetusta, esimerkiksi erilaisina teemaviikkoina.

2. Partio on minulle tuttua. Minä ja poikani olemme harrastaneet partiota. En tiennyt, että partio tekee globaalikasvatusta, eikä kouluni ole tehnyt tietojeni mukaan yhteistyötä partion kanssa. Yli rajojen menetelmäopas kiinnostaa.

3. Koen, että globaalikasvatus on erittäin tärkeä koulun tehtävä. Oppilaiden parissa herää paljon keskustelua pakolaisuudesta, erityisesti empatiaa ja surua ihmiskohtaloita kohtaan. Kriisitilanteet aiheuttavat myös pelkoa ja kysymyksiä siitä, miksi tällaista tapahtuu. Aikuisen tulee kuunnella ja kohdata nuoren huoli parhaansa mukaan. Kysymyksiin on aikuisenkin vaikea vastata.

Tero, rehtori

1. Termi on minulle uusi, mutta asiat vanhoja ja tuttuja. Globaalikasvatusta toteutetaan koulussamme opettajasta riippuen.

2. Partio on minulle tuttua vain partiolaisoppilaiden kautta. Koulumme ei ole tehnyt tietojeni mukaan yhteistyötä partion kanssa, muuta kuin että oppilaat ovat esitelleet harrastustaan.

3. Globaalikasvatus on tärkeää ja muuttuu yhä tärkeämmäksi. Globaalikasvatuksen teemat ovat yhä näkyvämpiä oppilaiden arjessa. Tietojen lisäksi tarvitaan taitoja toimia globaalissa maailmassa. Hyvin nuortenkin oppilaiden kanssa voi puhua esimerkiksi kestävästä kehityksestä.


Kuva ja teksti Helmi Partanen, Suomen Partiolaisten Globaalikasvatusryhmästä.

#Partiolainenvaikuttaa seurakuntavaaleissa

Vaalivuodet seuraavat toisiaan ja kuluvan vuoden 2018 aikana ollaan käymässä poikkeuksellisen useat vaalit. Erityisesti marraskuun seurakuntavaalit ovat partiolaisille merkitykselliset, koska seurakunnissa päätetään asioista, joilla on suoria vaikutuksia paikallisten partiolippukuntien toimintaedellytyksiin. Hieman yli 80 % lippukunnista on taustayhteisönään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Seurakunnat tukevat lippukuntien toimintaa hyvin eri tavoin, esimerkiksi tarjoamalla lippukunnille tiloja ja työntekijäresurssia, sekä myöntämällä suoraa taloudellista tukea. Kyse on siis partiolaisten kannalta erittäin merkittävästä vaalista, koska nyt valitaan luottamushenkilöitä kirkkovaltuustoihin, seurakunta- ja kirkkoneuvostoihin sekä muihin toimielimiin, joissa näitä päätöksiä tehdään.

Partiolaisten näkökulmasta tärkeintä on paikallisen lippukunnan toimintaedellytysten säilyminen. Näitä toimintaedellytyksiä ovat esimerkiksi kolot, leirikeskukset ja muut seurakunnan tarjoamat tilat tai tarvikkeet. Tämän lisäksi voimme pitää vaaleissa ja päätöksenteossa esillä  partiolaisille tärkeitä asioita, esimerkiksi yhdenvertaisuutta päätöksenteossa, vaikkapa avustusten kohdentamisessa, kiinnittää päätöksentekijöiden ja työntekijöiden huomiota Seppo-toiminnan (seurakuntien partiotyöntekijät) laatuun, ja edellyttää seurakunnilta vastuullisuutta metsänomistajana.

Parhaiten toimintaedellytysten säilymiseen ja muihin edellä mainittuihin asioihin voi vaikuttaa osallistumalla luottamushenkilönä seurakunnan päätöksentekoon. Näin ollen lippukunnan kannattaa olla aktiivinen ja kannustaa asiasta kiinnostuneita jäseniään ehdolle tulevissa seurakuntavaaleissa. Ehdolle voi asettua jokainen 18 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen. Ehdokkaiden etsimisen ja mahdollisten omien vaalilistojen perustamisen lisäksi kannattaa haastaa nykyisiä päättäjiä keskustelemaan juuri teidän lippukunnan kannalta tärkeistä asioista. Keskustelua lippukunnan ja seurakunnan päätöksentekijöiden välillä kannattaa jatkaa myös vaalien välillä.

Jokainen partiolainen voi omalta kohdaltaan miettiä, että kiinnostaako ehdokkuus ja mitä annettavaa juuri minulla on? Ehdokkaaksi asettumisen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on äänioikeuden käyttäminen. Muistathan, että näissä vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet! Seurakuntavaalit on yksi parhaita demokratiaharjoituksia 16 vuotta täyttäneille samoajille, jotka eivät muissa vaaleissa saa vielä äänestää.

Yhdessä voimme tehdä näistä vaaleista sellaiset, joissa on runsaasti partiotaustaisia ehdokkaita ja tietysti kannustettua heitä läpi vaikuttamisen paikoille. Tuetaan erityisesti nuoria ehdokkaiksi, sillä vain 6 % seurakuntien luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita. Ollaan Suomen suurimpana nuorisojärjestönä edesauttamassa sitä, että kirkon päätöksentekijöissä olisi myös nuorten sukupolvien edustajia!

Faktoja seurakuntavaaleista

  • Seurakuntavaalit järjestetään 18.11.2018. Ennakkoäänestys 6.-10.11.
  • Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu ev.lut.kirkon jäsen. Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet ev.lut.kirkon jäsenet
  • Ehdokasasettelu alkaa keväällä ja päättyy 13.9.2018
  • Suomen Partiolaiset tekee yhteiskampanjaa Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n, Suomen Nuorisovaltuustojen liiton, Suomen NNKY-liiton, Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIn, Nuori kirkko ry:n sekä Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiat -yksikön kanssa (tiedote tästä linkistä)
  • Yhteiskampanjassa tuotetaan materiaalia, joka kannustaa nuoria ehdolle ja äänestämään. Tulossa on mm. videoita, oppaita ja koulutusmateriaalia
  • Yhteiskampanjan lisäksi partiolaisilla on omaa vaalimateriaalia
  • Partiolaisten vaaliportaali on partioehdokkaat.fi/seurakuntavaalit. Sivulle kootaan info- ja aktiviteettipaketit, sekä listat partiotaustaisista ehdokkaista

Kirjoittanut: Jari Nieminen, puheenjohtaja, SP Yhteiskuntasuhdevaliokunta

Entistäkin parempaa ohjelmaa

Partio-ohjelma ei ole mitään kiveen hakattua tai lukkoon ikuisiksi ajoiksi lyötyä. Jotta ikäkausiohjelmamme eläisi ajassa, tarvitsee se säännöllistä viilausta. Ohjelman aktiviteetteja käydään jatkuvasti läpi ja niihin kehitetään entistä toimivampia toteutustapoja. Reilun vuoden ajan jokainen halukas on voinut lisätä partio-ohjelma.fi-sivustolle oman ohjelman toteutusvinkkinsä. Hyviä vinkkejä on tullut paljon, mutta lisää mahtuu aina.

Nettisivuille tulleiden vinkkien sekä säännöllisen luottisvoimin tehdyn päivittämisen lisäksi järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa ohjelmankehityspäivä. Ohjelmankehityspäivään ovat tervetulleita kaikki ohjelman kehittämisestä kiinnostuneet, ikään, kokemukseen tai muuhunkaan taustaan katsomatta. Tärkeintä on, että innostusta ja kiinnostusta ohjelman muokkaamiselle riittää.

Ohjelmankehityspäivässä työn alle otetaan tiettyyn aihepiirin liittyvät aktiviteetit. Työskentely on hyvin konkreettista: aktiviteetteja tarkastellaan sekä kokonaisuutena että yksittäin tavoitteena kehittää niihin entistä parempia sisältöjä. Ohjelmankehityspäivän saldona syntyykin usein joukko uusia toteutusvinkkejä eri ikäkausien aktiviteetteihin.

Seuraava ohjelmankehityspäivä on la 9.12 kello 10-18. Tämän vuoden toisessa ohjelmankehityspäivässä otetaan käsittelyyn vaikuttamiseen liittyvät aktiviteetit. Tarkoituksena on tuottaa partio-ohjelmaan lisää konkreettisia ideoita siitä, miten partiolaiset jo sudenpennuista alkaen voivat vaikuttaa niin omassa ympäristössään kuin kansainvälisestikin.

Ohjelmankehityspäivä järjestetään Partioasemalla Helsingissä ja tapahtuma on tarkoitettu ihan jokaiselle partio-ohjelman kehittämisestä kiinnostuneelle. Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa www.kuksaan.fi/17891. Ilmoittautuneille on tarjolla ruokaa, matkakuluista jokainen joutuu huolehtimaan itse. Ideoita, ajatuksia ja kehitysvinkkejä otetaan koko ajan vastaan myös osoitteessa ohjelmapalaute@partio.fi sekä jokaisen aktiviteetin kohdalla partio-ohjelma.fi-sivustolla.

Explo samoajan silmin

Kirjoittaja on Jenni Janhunen Mäntsälän Metsäkävyistä. Hän on 9. luokkalainen partiolainen, joka on TET:ssä Partioasemalla.

20-22.10. järjestettiin Salossa samoajatapahtuma samoajaEXPLO. Tapahtuma alkoi perjantaina, kun samoajat ympäri Suomea saapuivat Saloon ja majoittauduttiin kouluille. Kun tavarat oli saatu purettua oli aika suunnata iltapalalle, jonka jälkeen oli ensimmäisen ohjelman vuoro.

Aluksi sai valita mitä haluaa tehdä, vaihtoehtoina oli mm. keilausta, biljardin peluuta ja allasbileet. Itse ystävieni kanssa valitsimme allasbileet, joten otimme suunnan kohti Salon uimahallia. Perillä meitä odotti allas täynnä juhlivaa väkeä, musiikkia ja valotehosteita. Tunnelma oli korkealla ja kaikilla oli hauskaa, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja pian olikin aika lähteä.

Kaikilla majoituskouluilla oli omat teemat ja meidän koulumme teema oli salapoliisi, joten palattuamme saimmekin tutustua kouluun ja sen asukkeihin, kiertelemällä ympäriinsä salapoliiseina suorittaen erilaisia tehtäviä. Koulullamme pyöri myös koko viikonlopun ajan Bond-maratoni, jota pystyi mennä milloin vain seuraamaan auditorioon. Ilta jatkui uusien ja vanhojen kavereiden kanssa jutellen ja pian olikin jo aika mennä nukkumaan.

Lauantai alkoi koululla aamupalalla, jonka jälkeen oli aika lähteä kävelemään kohti päivän ohjelmaa. Ohjelmassa oli polut, eli vapaavalintaiset ohjelmat, joista mieleisen oli jokainen saanut valita ilmoittautumisen yhteydessä. Polkuja oli monen laisia, joista itselläni oli polku nimeltä ”Made by samoaja”, jonka teemana oli kädentaidot. Paikalle päästyämme pääsimme mm. valmistamaan tikkareita, punomaan paracord-rannekkeita, kaivertamaan kurpitsoja ja rakentamaan neulansilmäkameroita. Parhainta pistettä on hankala valita sillä kaikki olivat kivoja, vaikka paracordit muistuttivat enemmänkin umpisolmuja ja neulanreikäkameran käyttö ei ihan tahtonut sujua. Iltapäivästä oli aika palata koululle ja alkaa valmistautua illan UV-bileisiin.

Valmistautuminen oli täydessä vauhdissa ja koulun aula täyttyi nopeasti glitteristä ja valkoisiin pukeutuneesta väestä. Pian kello oli jo sen verran, että oli aika lähteä kävelemään kohti Salo-hallia. Kylmä sää ei haitannut, sillä perille päästyä fiilis nousi kattoon. Oli valoja, musiikkia, keilausta, kammokujaa, kavereita ja tietenkin tanssimista. Kaikille löytyi tekemistä ja nälän tultua tarjolla oli iltapalaksi pitsaa ja kioskin herkkuja. Tanssilattia oli täynnä, mutta kello lähestyi puoli-yötä ja oli aika palata kouluille. Väsynyt mutta iloinen väki siirtyi bussiin, joka ajoi meidät takaisin koululle ja nukkumaan.

Sunnuntaina alkoi pieni väsymys näkyä, mutta aamupalan ja tavaroiden pakkaamisen jälkeen oli ohjelmassa viellä viimeinen ohjelma eli messut. Siellä esiteltiin eri polkujen tuotoksia, tulevia tapahtumia, järjestöjä ja vaikka mitä. Yksi parhaimmista messujen pisteistä oli ilmaiset ämpärit, jotka saivat väen rynnimään hulluna tavoitteena oma ämpäri. Kaiken tämän jälkeen oli aika lähteä takaisin kotiin väsyneenä, mutta iloisena, odottamaan seuraavaa EXPLO:a.

Kuva: Miska Loimaala