Aihearkisto: Uudet kohderyhmät

Uudet kohderyhmät kategoria sisältää aiheet
– monikulttuurisuus
– perhepartio
– erikielinen toiminta

Uusi Sisupartio-opas helpottaa sisupartion aloittamista

Partioharrastus on meille kaikille rakas harrastus. Se on harrastus, jonka parissa meistä jokainen on kokenut unohtumattomia hetkiä.

Sisupartiotoiminta on erityistä tukea tarvitseville partiolaisille kohdennettua toimintaa, jonka juuret ja perinteet ovat yhteisiä koko partiotoiminnalle. Sisupartiotoiminnan tavoitteena on tarjota samaa laadukasta partiotoimintaa myös niille, jotka tarvitsevat siihen erityisiä apuvälineitä, kommunikaation tukea tai muuten poikkeavia järjestelyitä.

Sisutoiminta ei kuitenkaan ole ”meiltä heille” –toimintaa. Parhaimmillaan se on yhdessä tekemistä ja yhdessä kokemista. Tunnetta siitä, että sinä ja minä – me – muodostamme parin, jossa molemmat antavat ja saavat.

Kaikkein tärkeintä on aito kiinnostus ja innostus sisupartiotoiminnan mahdollistamiseen. Jos pienikin kipinä on kytemässä yhdessä lippukunnan aikuisessa, kipinän vahvuutta kannattaa lähteä yhdessä testaamaan. Kannattaa ottaa yhteyttä sisupartiota toteuttavaan lippukuntaan tai kysyä partiotoimistosta, miten pääsisi tutustumaan sisupartiotoimintaan jossakin.

Koskaan ei voi korostaa liikaa sitä, että sisupartiotoiminnan järjestämisestä saa itselleen hyvän mielen ja hienoja elämyksiä sekä mahdollisuuden avartaa omaa maailmankatsomusta. Harkitkaa sitä, ei se partiotoimintaa kummempaa ole!

Sisupartio-opas on päivitetty Lounais-Suomen Partiopiirin Yhteiseen partioon -hankkeessa (Kiitokset Leena Aula, Leena Hongell ja Katri Lahti), joka on osa Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla toteutettavaa 100 uutta tapaa -projektia.

Sisuoppaan löydät lippukunta-sivustolta.


Kuva: Markus Perko

Miten otan ryhmään erityistä tukea tarvitsevan?

Parempi lippukunta –verkkokoulutukset ovat lyhyitä yhden illan koulutuksia. Ne on suunnattu erityisesti lippukunnanjohtajalle, ohjelmajohtajalle ja pestijohtajalle, mutta kaikki muutkin aiheista kiinnostuneet lippukunnan johtajat ovat lämpimästi tervetulleita!

Miten toimia kun ryhmään tulee erityistä tukea tarvitseva lapsi? Miten pitkälle partio-ohjelmaa saa soveltaa? Mitä osaamista johtajalta vaaditaan? Katri Vappula ja Nina Harjulehto kertovat käytännön esimerkkien avulla miten toimia kun ryhmään olisi tulossa erityistä tukea tarvitsevia lapsia tai nuoria.

Viisi vinkkiä kouluttajilta

  1. Kolon ovi rohkeasti auki ja toivotetaan tervetulleiksi erityistä tukea tarvitsevat ja sisupartiolaiset
  2. Uskaltakaa kysyä apua ja neuvoa vanhemmilta ja muilta johtajilta
  3. Hankkikaa riittävästi resursseja ja apukäsiä
  4. Kokeilkaa olisiko partiokamu-pestistä apua teidän lippukunnassanne
  5. Kaikkein tärkeintä on kohtaaminen, kuunteleminen ja toisten kunnioittaminen

Tukea uudesta sisupartio-oppaasta

Uusi sisupartio-opas on vihdoin täällä! Oppasta löydät mm. Uuden johtajan check-listin, käytännön vinkkejä sisupartioryhmän käynnistämiseen ja oman paikkakunnan sisupartiotarpeen kartoittamiseen,

Sisupartio-oppaan pääset lukemaan täältä.

Linkkivinkkejä

  • Partiokamu on lisäkädet ryhmässä jossa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, lisätietoa löydät täältä
  • Oma Reppu on selkokielinen opas retkeilyyn
  • Monessa ryhmässä voi olla apua kuvakorteista, joiden avulla esimerkiksi kertoa koloillan ohjelmasta

Parempi lippukunta -verkkokoulutukset

Pääset seuraamaan koulutuksia osoitteessa https://www.youtube.com/user/partiolive

Kuinka kertoa partiosta ymmärrettävästi? Leealaura Leskelä, Selkokeskus
Kolo, akela, sudenpentu ja kuksa, partiossa vilisee paljon erityissanoja. Kuinka viestiä partiosta selkeästi ja ymmärrettävästi heille, joille partio ei ole tuttu lapsuudesta tai jotka vasta opettelevat suomen kieltä? Verkkokoulutuksessa käymme läpi minkälainen on selkeäkielinen retkikirje ja kuinka pitää oma puheensa mahdollisimman ymmärrettävänä kun kertoo partiosta vaikkapa esittelytapahtumassa.

Miten teemme lippukunnasta paikan, jossa jokainen saa olla oma itsensä? Robert Sundman
”Kaikkihan ovat käyneet huussissa. Kyllähän sitä nyt yhteen rinkkaan on aina varaa. No pojat nyt on poikia.” Normit ovat ajan myötä muodostuneita oletuksia siitä, minkälaisia ihmiset ovat tai minkälaisia heidän tulisi olla. Emme usein näe tai tunnista ympärillemme muodostuneita normeja, mutta ne vaikuttavat meihin päivittäin ohjaten ajatteluamme, sanomisiamme ja tekemiämme valintoja. Verkkokoulutuksessa perehdytään normeihin ja siihen, miten lippukunnasta voi tehdä paikan, jossa jokainen saa olla oma itsensä.

Sisupartio-oppaasta tukea ja vinkkejä toimintaan

Uusi sisupartio-opas on vihdoin täällä! Oppasta löydät mm. Uuden johtajan check-listin, käytännön vinkkejä sisupartioryhmän käynnistämiseen ja oman paikkakunnan sisupartiotarpeen kartoittamiseen,

Sisupartio-oppaan pääset lukemaan täältä.

Kuva: Markus Perko

 

Kuinka kertoa partiosta ymmärrettävästi?

Parempi lippukunta –verkkokoulutukset ovat lyhyitä yhden illan koulutuksia. Ne on suunnattu erityisesti lippukunnanjohtajalle, ohjelmajohtajalle ja pestijohtajalle, mutta kaikki muutkin aiheista kiinnostuneet lippukunnan johtajat ovat lämpimästi tervetulleita!

Parempi lippukunta -verkkokoulutusten sarja starttasi aiheenaan selkokieli ja se kuinka partiosta voisi viestiä ymmärrettävästi. Selkokieli on suomen kielen muoto, jota on pelkistetty sanastoltaan, sisällöltään ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämmäksi. 

Yli puoli miljoonaa henkilöä Suomessa tarvitsee selkokieltä. Lapsista ja nuorista n. 8-12% tarvitsee selkokieltä. Selkokieltä voivat tarvita esimerkiksi suomen kieltä vielä opiskelevat ja henkilöt joilla on kielellinen erityisvaikeus tai oppimisen vaikeus.

Selkokeskuksen kouluttaja Leealaura Leskelä opasti mm. selkeän retkikirjeen laatimiseen. Koulutuksen voit kuunnella Partio Live -youtubekanavalta:

Viisi vinkkiä selkeään viestintään:

  • Kun neuvot ja opastat, käytä lyhyitä lauseita. Varo kasaamasta yhteen lauseeseen liikaa tietoa.
  • Mieti, mikä on todella tärkeää, ja aloita siitä.
  • Karsi kaikki tiedot, jotka eivät ole tärkeitä.
  • Muotoile teksti siten, että siitä saa silmäilemällä jo selville pääasiat.
  • Puhetilanteessa varaudu toistamaan asia.

Millainen on selkeä retkikirje?

Käytä tavallisia, konkreettisia sanoja (retki, yö, lämmin) ja vältä erikoissanastoa jos et selitä sitä lukijalle (laavu, kuksa, suotava). Lyhyet lauseet helpottavat lukijaa, hyvä mitta on 7-10 sanaa lauseessa. Pidä verbit lauseen alussa ja vältä vaikeita taivutusmuotoja, esimerkiksi passiivimuoto (”nukutaan”) ja sijapäätteet (”kimppakyydein”) voivat olla haastavia.

Esimerkkinä käytettiin retkikirjeen tekstiä.

Selkokielistetyssä tekstissä yksittäinen lause on lyhyempi ja sisältää vähemmän tietoa. Koulutuksessa pohdittiin että ”vanhemmat partiolaiset” saattaa sekoittua lasten vanhempiin, joten lausetta voisi vielä selkiyttää esim. muotoon ”Seikkailijat, tarpojat ja samoajat lähtevät retkelle…”

Yhdyssanoja ja puhekielisiä ilmauksia voi selventää lukijalle, kuten tässä on tehty kimppakyyti-sanan kanssa.

Linkkivinkkejä ymmärrettävään viestintään

  • FiSScin tuottama partioaiheinen kuvakommunikaatiomateriaali on apuna tianteissa joissa yhteinen kieli tarvitsee tukea
  • www.papunet.net -sivuille on koottu tietoa selkokielestä ja erilaisia selkokielisiä materiaaleja

Tulevat verkkokoulutukset

Pääset seuraamaan koulutuksia osoitteessa https://www.youtube.com/user/partiolive

Miten otan ryhmään mukaan sisupartiolaisen tai muuten tukea tarvitsevan lapsen? Katri Vappula ja Nina Harjulehto
Mistä lähteä liikkeelle, kun lippukuntaan on tulossa erityistä tukea tarvitseva lapsi? Miten hyödyntää lapsen vanhempien osaamista, kuinka soveltaa partio-ohjelmaa ja mistä saat tukea? Verkkokoulutuksesta saat käytännön vinkkejä toimintaan, sisulapsen vanhemman näkökulman partioon ja samalla esittelemme uutta sisujohtajaopasta.

Miten teemme lippukunnasta paikan, jossa jokainen saa olla oma itsensä? Robert Sundman
”Kaikkihan ovat käyneet huussissa. Kyllähän sitä nyt yhteen rinkkaan on aina varaa. No pojat nyt on poikia.” Normit ovat ajan myötä muodostuneita oletuksia siitä, minkälaisia ihmiset ovat tai minkälaisia heidän tulisi olla. Emme usein näe tai tunnista ympärillemme muodostuneita normeja, mutta ne vaikuttavat meihin päivittäin ohjaten ajatteluamme, sanomisiamme ja tekemiämme valintoja. Verkkokoulutuksessa perehdytään normeihin ja siihen, miten lippukunnasta voi tehdä paikan, jossa jokainen saa olla oma itsensä.

Kuinka luontoharrastus voi tavoittaa uusia kohderyhmiä – vinkkejä naapurimaista

Göteborgissa järjestettiin 9.2. yhteispohjoismaisen ulkoiluhankkeen työpaja, jossa pohdittiin sitä kuinka tavoittaa mukaan toimintaan uusia kohderyhmiä. Osallistujia oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta.

Kuva: Hanna Suomi


Suurimpia ongelmia kaikkialla tuntuivat olevan pula toiminnan vapaaehtoisista vetäjistä, uusien kohderyhmien pitäminen mukana toiminnassa sekä ihmisten ennakkoasenteet uusia tulijoita kohtaan. Johtajaerekryyn emme tässä tekstissä paneudu, mutta kannattaa lukea esimerkiksi Tiinan ja Lotan teksti siitä, kuinka he innostuivat aikuisiällä mukaan partioon nimenomaan luontotoiminnan kautta.

Tässä hyvä harjoitus kaikille alkuun. Viiden kysymyksen avulla voi arvioida oman toiminnan avoimutta. (Scouternan sivuilta lisää tietoa ruotsiksi)

  1. Keitä me tavoitamme?
  2. Kuka tulee mukaan?
  3. Kuka organisoi toiminnan?
  4. Kuka päättää mitä tehdään?
  5. Kuka lopettaa missäkin vaiheessa?

Vinkki: Käykää kysymykset läpi omassa lippukunnassanne! Pääsevätkö kaikki vaikuttamaan siihen mitä tehdään? Ketkä lopettavat?


Tässä työpajasta esiin nousseita vinkkejä ja näkökulmia:

1. Anna uusille tulijoille myös mahdollisuus päättää mitä tehdään

On tärkeää antaa uusien tulijoiden kertoa suoraan, mitä he itse haluaisivat tehdä luonnossa. Toiminnassa on lähdettävä nuorista liikkeelle – ei yritetä pakottaa heitä tiettyyn tekemiseen, vaan kysytään ensin mitä he haluavat tehdä ja sen jälkeen viedään tämä tekeminen luontoon.  Joskus nuoret eivät osaa hahmottaa mitä kaikkea luonnossa voisi tehdä, jolloin voi antaa ideoita nuorille tai vaihtoehtoja joista valita.

2. Huolehdi siitä, että kaikki voivat olla sellaisia kuin ovat

Toiminnan pitää olla sellaista johon nuori voi tulla omana itsenään. Ei siis meille konkareille turhia oletuksia siitä, ketkä voivat käydä ja olla mukana. Ei haittaa jos ei esimerkiksi retkillä mukana ole tietynlaisia välineitä. Luontoon voi mennä pitkien kynsien, lenkkareiden ja lippisten kanssa.  Tärkeää on myös mennä sinne missä kohderyhmäkin on ja tutustua yhteisön mielipidevaikuttajiin. Tällä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita kohderyhmä kuuntelee ja joihin nuoret luottavat. Tämä voi olla esimerkiksi opettaja, imaami tai isoveli. 

Natruskyddsförening järjesti luontotoimintaa lähiönuorille, lisätietoa projektista täältä.

3. Toimitaan tässä ajassa

Ruotsalainen retkeilyjärjestö (Svenska Turistföreningen) puolestaan oli kehittänyt eräänlaista ”LuontoTinderiä”. Mobiiliapplikaation avulla retkeilystä kiinnostuneet ihmiset pystyivät löytämään toisensa ja näin lähteä yhdessä retkelle, tai löytää henkilön opettamaan hiihtämistä tai muuta vastaavaa. Internet, puhelinapplikaatiot ja muut uudet digitaaliset mahdollisuudet helpottavat ihmisten löytämistä, ja ne tarjoavat alustoja tekemisen markkinoinnille. Yleisesti tärkeää oli myös, että käytetään sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Ei puhuta oman järjestön salakielellä tai lyhenteillä, jotka vain esimerkiksi partiolainen ymmärtää.

4. Mennään sinne missä lapset ovat – eli kouluun!

Ruotsin partiolaiset Göteborgissa ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Mellunkylän lapset –toiminnassa keskittyvät yhden asuinalueen lasten ja nuorten mukaan ottamiseen. Aktiivinen yhteistyö koulun kanssa voi olla avain alueen lasten ja nuorten tavoittamiseen. Koululle voi myös tarjota opetussuunnitelmaan suoraan sujahtavia opetuspaketteja, joita järjestön edustaja tulee vetämään. Koululaisten kanssa voi esimerkiksi mennä lähimetsään rakentamaan majoja ja oppimaan kasveja. Projekteissa saatiin hyviä tuloksia siitä että toiminnan pyörittyä jonkin aikaa mukaan lasten vanhemmat, joille lapset opettivat vanhemmilleen ne asiat, jotka olivat itse oppineet. 

5. Tehdään asiat helpoksi. Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. 

Uusien kohderyhmien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa olla olettamatta että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Norjalainen ulkoilujärjestö, Norsk Friluftsliv, on tehnyt erittäin selkeitä materiaaleja joilla kerrotaan norjalaisesta ulkoilukulttuurista. Heillä on esimerkiksi pukeutumisjuliste, joka neuvoo siinä miten varustaudutaan. Toinen hauska julkaisu oli esite, jossa kerrottiin selkeästi kävelykulttuurista. Miksi kävelylle metsään mennään ja kuinka siellä esimerkiksi on tapana tervehtiä vastaantulijoita.

On myös hyvä pysähtyä miettimään mikä omassa toiminnassa voi olla vaikeaa. Monen nuoren on helpompaa osallistua päiväleirille, kuin yön yli kestävälle retkelle. Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset tytöt ovat päässeet mukaan päiväretkelle kun yön yli yöpyminen olisi ollut vaikeaa.

Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Cykelframjändet Ruotsissa opettaa nuoria ja aikuisia polkemaan polkupyörällä. Katso video toiminnasta täällä. Inspiroivaa!


Lopuksi kokosimme vielä tiivistelmänä listan vinkeistä ja asioista, jotka kannattaa huomioida kun mukaan partioon tavoitellaan uusia kohderyhmiä:

  • Kaikille kannattaa antaa mahdollisuus ensin kokeilla, onko harrastus oma juttu
  • Älä tee oletuksia siitä minkä näköinen nuori voi innostua luonnosta ja partiosta, partiossa voi käydä vaikkei pukeutuisi kuten muut
  • Älä muutenkaan oleta mitä kohderyhmä ajattelee, helpointa on kysyä suoraan ja pyytää mukaan päättämään ja tekemään
  • Miettikää, missä ja miten mainostatte toimintaa. Ketkä mainonnan näkevät ja kokevat?
  • Koulu on paras paikka tavoittaa lapset ja nuoret, etenkin ne joiden vanhemmat eivät partiosta välttämättä tiedä.
  • Anna lasten itse esitellä luontoa ja partiotoimintaa vanhemmilleen: mitä lapsi on oppinut ja oivaltanut
  • Tee yhteistyötä muiden kanssa
  • Common third: kaksi toisilleen vierasta ihmistä kun tekee kummallekin tuttua asiaa, voi yhdessä oleminen olla helpompaa erilaisista taustoista huolimatta. Tämä pätee myös toisin päin, on äärimmäisen ryhmäyttävää, kun itselleen vieraat ihmiset kokoavat vaikka trangiaa tai pystyttävät telttaa ensimmäistä kertaa. Tässä tietysti tärkeää, ettei ketään nolata.

Tekstin ovat laatineet Metsäkoordinaattori Jaakko sekä 100 tapaa projektipäällikkö Saara SP:n toimistolta, Riikka Päpan Mellunkylän lapset -projektista ja Riikka Kasari SP:n moninaisuusryhmästä.