Aihearkisto: Uudet kohderyhmät

Uudet kohderyhmät kategoria sisältää aiheet
– monikulttuurisuus
– perhepartio
– erikielinen toiminta

Kuinka luontoharrastus voi tavoittaa uusia kohderyhmiä – vinkkejä naapurimaista

Göteborgissa järjestettiin 9.2. yhteispohjoismaisen ulkoiluhankkeen työpaja, jossa pohdittiin sitä kuinka tavoittaa mukaan toimintaan uusia kohderyhmiä. Osallistujia oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta.

Kuva: Hanna Suomi


Suurimpia ongelmia kaikkialla tuntuivat olevan pula toiminnan vapaaehtoisista vetäjistä, uusien kohderyhmien pitäminen mukana toiminnassa sekä ihmisten ennakkoasenteet uusia tulijoita kohtaan. Johtajaerekryyn emme tässä tekstissä paneudu, mutta kannattaa lukea esimerkiksi Tiinan ja Lotan teksti siitä, kuinka he innostuivat aikuisiällä mukaan partioon nimenomaan luontotoiminnan kautta.

Tässä hyvä harjoitus kaikille alkuun. Viiden kysymyksen avulla voi arvioida oman toiminnan avoimutta. (Scouternan sivuilta lisää tietoa ruotsiksi)

  1. Keitä me tavoitamme?
  2. Kuka tulee mukaan?
  3. Kuka organisoi toiminnan?
  4. Kuka päättää mitä tehdään?
  5. Kuka lopettaa missäkin vaiheessa?

Vinkki: Käykää kysymykset läpi omassa lippukunnassanne! Pääsevätkö kaikki vaikuttamaan siihen mitä tehdään? Ketkä lopettavat?


Tässä työpajasta esiin nousseita vinkkejä ja näkökulmia:

1. Anna uusille tulijoille myös mahdollisuus päättää mitä tehdään

On tärkeää antaa uusien tulijoiden kertoa suoraan, mitä he itse haluaisivat tehdä luonnossa. Toiminnassa on lähdettävä nuorista liikkeelle – ei yritetä pakottaa heitä tiettyyn tekemiseen, vaan kysytään ensin mitä he haluavat tehdä ja sen jälkeen viedään tämä tekeminen luontoon.  Joskus nuoret eivät osaa hahmottaa mitä kaikkea luonnossa voisi tehdä, jolloin voi antaa ideoita nuorille tai vaihtoehtoja joista valita.

2. Huolehdi siitä, että kaikki voivat olla sellaisia kuin ovat

Toiminnan pitää olla sellaista johon nuori voi tulla omana itsenään. Ei siis meille konkareille turhia oletuksia siitä, ketkä voivat käydä ja olla mukana. Ei haittaa jos ei esimerkiksi retkillä mukana ole tietynlaisia välineitä. Luontoon voi mennä pitkien kynsien, lenkkareiden ja lippisten kanssa.  Tärkeää on myös mennä sinne missä kohderyhmäkin on ja tutustua yhteisön mielipidevaikuttajiin. Tällä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita kohderyhmä kuuntelee ja joihin nuoret luottavat. Tämä voi olla esimerkiksi opettaja, imaami tai isoveli. 

Natruskyddsförening järjesti luontotoimintaa lähiönuorille, lisätietoa projektista täältä.

3. Toimitaan tässä ajassa

Ruotsalainen retkeilyjärjestö (Svenska Turistföreningen) puolestaan oli kehittänyt eräänlaista ”LuontoTinderiä”. Mobiiliapplikaation avulla retkeilystä kiinnostuneet ihmiset pystyivät löytämään toisensa ja näin lähteä yhdessä retkelle, tai löytää henkilön opettamaan hiihtämistä tai muuta vastaavaa. Internet, puhelinapplikaatiot ja muut uudet digitaaliset mahdollisuudet helpottavat ihmisten löytämistä, ja ne tarjoavat alustoja tekemisen markkinoinnille. Yleisesti tärkeää oli myös, että käytetään sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Ei puhuta oman järjestön salakielellä tai lyhenteillä, jotka vain esimerkiksi partiolainen ymmärtää.

4. Mennään sinne missä lapset ovat – eli kouluun!

Ruotsin partiolaiset Göteborgissa ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Mellunkylän lapset –toiminnassa keskittyvät yhden asuinalueen lasten ja nuorten mukaan ottamiseen. Aktiivinen yhteistyö koulun kanssa voi olla avain alueen lasten ja nuorten tavoittamiseen. Koululle voi myös tarjota opetussuunnitelmaan suoraan sujahtavia opetuspaketteja, joita järjestön edustaja tulee vetämään. Koululaisten kanssa voi esimerkiksi mennä lähimetsään rakentamaan majoja ja oppimaan kasveja. Projekteissa saatiin hyviä tuloksia siitä että toiminnan pyörittyä jonkin aikaa mukaan lasten vanhemmat, joille lapset opettivat vanhemmilleen ne asiat, jotka olivat itse oppineet. 

5. Tehdään asiat helpoksi. Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. 

Uusien kohderyhmien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa olla olettamatta että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Norjalainen ulkoilujärjestö, Norsk Friluftsliv, on tehnyt erittäin selkeitä materiaaleja joilla kerrotaan norjalaisesta ulkoilukulttuurista. Heillä on esimerkiksi pukeutumisjuliste, joka neuvoo siinä miten varustaudutaan. Toinen hauska julkaisu oli esite, jossa kerrottiin selkeästi kävelykulttuurista. Miksi kävelylle metsään mennään ja kuinka siellä esimerkiksi on tapana tervehtiä vastaantulijoita.

On myös hyvä pysähtyä miettimään mikä omassa toiminnassa voi olla vaikeaa. Monen nuoren on helpompaa osallistua päiväleirille, kuin yön yli kestävälle retkelle. Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset tytöt ovat päässeet mukaan päiväretkelle kun yön yli yöpyminen olisi ollut vaikeaa.

Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Cykelframjändet Ruotsissa opettaa nuoria ja aikuisia polkemaan polkupyörällä. Katso video toiminnasta täällä. Inspiroivaa!


Lopuksi kokosimme vielä tiivistelmänä listan vinkeistä ja asioista, jotka kannattaa huomioida kun mukaan partioon tavoitellaan uusia kohderyhmiä:

  • Kaikille kannattaa antaa mahdollisuus ensin kokeilla, onko harrastus oma juttu
  • Älä tee oletuksia siitä minkä näköinen nuori voi innostua luonnosta ja partiosta, partiossa voi käydä vaikkei pukeutuisi kuten muut
  • Älä muutenkaan oleta mitä kohderyhmä ajattelee, helpointa on kysyä suoraan ja pyytää mukaan päättämään ja tekemään
  • Miettikää, missä ja miten mainostatte toimintaa. Ketkä mainonnan näkevät ja kokevat?
  • Koulu on paras paikka tavoittaa lapset ja nuoret, etenkin ne joiden vanhemmat eivät partiosta välttämättä tiedä.
  • Anna lasten itse esitellä luontoa ja partiotoimintaa vanhemmilleen: mitä lapsi on oppinut ja oivaltanut
  • Tee yhteistyötä muiden kanssa
  • Common third: kaksi toisilleen vierasta ihmistä kun tekee kummallekin tuttua asiaa, voi yhdessä oleminen olla helpompaa erilaisista taustoista huolimatta. Tämä pätee myös toisin päin, on äärimmäisen ryhmäyttävää, kun itselleen vieraat ihmiset kokoavat vaikka trangiaa tai pystyttävät telttaa ensimmäistä kertaa. Tässä tietysti tärkeää, ettei ketään nolata.

Tekstin ovat laatineet Metsäkoordinaattori Jaakko sekä 100 tapaa projektipäällikkö Saara SP:n toimistolta, Riikka Päpan Mellunkylän lapset -projektista ja Riikka Kasari SP:n moninaisuusryhmästä. 

Monikulttuurisen rekrytoinnin tärkein sana on tervetuloa

Tämä teksti on Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille -hankkeen materiaaleista ja löytyy printattavana PDF:nä täältä. Printtaa ja kiinnitä vaikka ilmoitustaululle!


 

Monikulttuuriseen rekrytointiin pätevät suurelta osin ihan samat lainalaisuudet kuin noh, rekrytointiin. Käykääpä johtajiston tai hallituksen kesken lista läpi, ja tsekatkaa kuinka monen kohdan eteen saatte merkittyä asian olevan kunnossa.

Väestöstämme noin viisi prosenttia on vieraskielisiä maahan muuttaneita, mikä tarkoittaa paljon potentiaalisia vapaaehtoisia. Yhdessä toimiminen monipuolistaa osaamista niin järjestön sisällä kuin koko yhteiskunnassa. Maahan muuttaneet henkilöt tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa
koko yhteisön käyttöön.

nimetön

TAVOITTELEMME moninaista vapaaehtoisjoukkoa, jossa on eri maista, kulttuureista ja taustoista tulevia ihmisiä. Kirjaamme tämän tavoitteemme auki ja tiedotamme siitä.

TOIMINNASSAMME jo mukana olevat vapaaehtoiset tuntevat tavoitteemme ja ovat avoimia sekä myönteisiä eri taustaisten vapaaehtoisten mukaantuloon. Tarjoamme kaikille toimijoillemme yhdenvertaisuuskoulutusta.

VERKOSTOIDUMME paikkakunnallamme niiden tahojen kanssa, joiden toiminnassa on mukana maahan muuttaneita ja teemme heille
tutuksi vapaaehtoistoimintaamme. Suunnittelemme heidän kanssaan yhteisiä toimintoja ja tilaisuuksia.

ESITTELEMME toimintaamme maahanmuuttajayhdistysten avainhenkilöille, jotta he voivat kertoa meistä ja vapaaehtoismahdollisuuksistamme eteenpäin tai kutsua meidät omiin tilaisuuksiinsa kertomaan lisää.

MAINOSTAMME vapaaehtoistoimintaamme ja viemme esitteitämme mm. kulttuurikeskuksiin, monikulttuurisuuskeskuksiin, kansainvälisiin kohtauspaikkoihin, nuorisotaloille, kirjastoihin, etnisiin kauppoihin ja oppilaitoksiin, joissa
tarjotaan suomen kielen kursseja, sekä virastoihin, joissa asioi maahan muuttaneita, kuten työvoimatoimistoihin, kaupungin/kunnan ulkomaalaistoimistoon, maahanmuuttajapalveluihin tai poliisilaitokselle.

KERROMME järjestömme toiminnasta ja vapaaehtoismahdollisuuksista tilaisuuksissa, joissa on läsnä maahan muuttaneita. Pyydämme esittelyyn mukaan toiminnassamme jo mukana olevan maahanmuuttajataustaisen henkilön kertomaan omista kokemuksistaan.

TUOMME esittelytilaisuuksissa ja esitteissä selvästi esille, että vapaaehtoistoiminnassa pärjää, vaikka ei osaisi suomea sujuvasti. Korostamme, että vapaaehtoistoiminta auttaa kielen kehittymisessä.

VAPAAEHTOISTEHTÄVÄMME on selkeästi paketoitu. Meillä on tarjolla tehtäviä laidasta laitaan: valmiita, helppoja ja kiireisellekin sopivia tehtäväkokonaisuuksia sekä sellaisia, missä vapaaehtoinen voi itse vaikuttaa toiminnan
sisältöön. Olemme eritelleet vapaaehtoistehtävät niiden vaatiman kielitaidon mukaan, ja tuemme tilanteissa, joissa vapaaehtoisen kielitaito ei ole sujuvaa.

MEILLÄ on toimintaa myös niillä asuinalueilla, joissa asuu paljon maahan muuttaneita.

KERROMME uudelle vapaaehtoiselle järjestömme taustoista ja periaatteista ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä.

KUN toimintaamme tulee mukaan uusi vapaaehtoinen, nimeämme hänelle kummin, joka auttaa häntä ymmärtämään käytyä keskustelua
ja keskustelun taustoja. Kummilla on takanaan koulutus, joka on valmistanut hänet tehtäväänsä ja hän ottaa uuden vapaaehtoisen vastaan henkilökohtaisesti.

YLLÄPIDÄMME uuden vapaaehtoisen syntynyttä kiinnostusta: soitamme uudelle vapaaehtoiselle ensimmäisen tapaamisen jälkeen ja
varmistamme, että hän on ymmärtänyt käydyt keskustelut ja tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Tarvittaessa laadimme henkilökohtaisen vapaaehtoissuunnitelman, johon listataan toimintamahdollisuudet ja tavoitteet.

ESITTELEMME vapaaehtoisille järjestömme vakuutusasiat sekä kulukorvausperiaatteet esim. matka- tai puhelinkulujen osalta ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä.

ESITTELEMME vapaaehtoisille järjestömme koulutusmahdollisuudet sekä niiden sisällön että mahdollisten kustannusten osalta ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä.

ESITTEEMME ja nettisivumme on kirjoitettu selkokielellä ja/tai usealla eri kielellä. Huomioimme ainakin toiminta-alueemme puhutuimmat vieraat kielet (mm. venäjä, viro, somali, englanti, arabia). Esitteemme ja nettisivumme ovat visuaalisia,
kuvissa näkyy monenlaisia, eri taustaisia ihmisiä. Olemme nettisivuillamme haastatelleet toiminnassamme mukana olevaa maahan muuttanutta henkilöä ja jutussa hän kertoo, mitä hän on saanut järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalta.

JÄRJESTÄMME koulutusta vapaaehtoistehtäviin esimerkiksi selkokielellä tai englanniksi. Tämän huomioimme erityisesti peruskursseilla.

KOROSTAMME toimintamme esittelyssä, että järjestöissä tehty vapaaehtoistoiminta kasvattaa verkostoja uusien ystävien tai työpaikan etsimisessä, kerryttää kokemusta järjestötoiminnasta esimerkiksi kokouskäytännöistä tai toiminnan organisoinnista, antaa osallistujalle lisäarvoa ansioluettelossa, parantaa oman arvon tunnetta, kehittää suomen/ruotsin kieltä jne.


Katso myös http://rasisminvastainenviikko.partio.fi/  , sisältää muun muassa ikäkausikohtaiset aktiviteettivinkit kokouksissa käytettäväksi

 

 

Näin käynnistetään sisuryhmä: Virkkalan Tulentekijöiden vinkit

”Ensimmäinen kokous vähän jänskätti, mutta ihan turhaan. Meillä on ollut mukavaa yhdessä.” Virkkalan Tulentekijöissä startattiin vuoden alussa uusi sisuryhmä, Sudet.

Viime vuosina sisupartiolaiset ovat olleet paljon esillä ja Uudellamaallakin on aktiivisesti kannustettu uusien ryhmien perustamiseen.

”Puheen tasolla sisuryhmää oli mietitty jo pidempään, mutta nyt elokuussa tuli korviimme erään tytön toive päästä partioon. Hän oli seurannut vierestä, mitä kaikkea kivaa serkkupojat puuhasivat sudenpennuissa. Kun vielä tytön äiti (VTT:läinen vuosien takaa) lupautui ryhmän toiseksi vetäjäksi, oli päätös sisupartion aloittamisesta helppo tehdä. Ensimmäinen suunnittelupalaveri kolmen hengen voimin pidettiin marraskuun alkupuolella”, ryhmän toinen johtaja Marjatta ”Jatta” Luhtasela kertoo.

”Ryhmä on vielä pieni, mutta koko ajan haemme uusia väyliä kertoa sisuryhmästämme. Tavoitteena on tämän kevään aikana löytää vielä muutama uusi partiolainen ja vakiinnuttaa ryhmän toiminta.”

Sisuryhmän perustamiseen löytyy paljon yhteistyötahoja ja toiminnan myötä lippukuntaan löytävät aikuiset, jotka eivät muuten tulisi partioon. ”Olemme toivoneet, että jokaisella sisupartiolaisella on huoltaja tai tukihenkilö mukana kokouksissa ainakin aluksi.” Myös muihin lippukuntiin, joissa sisupartiota on aloitettu, on tullut avustajia ja vanhempia sisujen mukana.

Mitä kaikkea Sudet ovat ehtineet jo puuhailla? ”Olemme aloittaneet Palvelumerkin tekemisen Ympäristö-nuolesta. Kokoonnumme kololla joka toinen viikko ja kevään suunnitelmissa on retki kahtena kokousiltana sekä muun muassa siivoustalkoot jossakin sopivassa kohteessa Virkkalassa. Olemme tehneet Susien viiriä ja julisteen, johon merkitsemme säätilan ja kokousten välillä tehtyjä luontohavaintoja. Susien lempileikki tähän mennessä on ollut Huojuva torni -peli.”

Virkkalan Tulentekijöissä kannustetaan myös muita lippukuntia perustamaan sisuryhmiä.

”Me ainakin saimme useampia kannustavia sähköpostiviestejä heti, kun piirissä kuultiin suunnitelmistamme perustaa sisuryhmä. Partion nettisivuilta ja vuosituhannen alussa tehdystä Sisupartio-oppaasta löytyi esim. Palvelumerkki, joka meidän ryhmälle tuntui sopivalta ohjelman rungolta. Ja merkitkin on jo valmiiksi tilattu, kun niitä vielä nettikaupasta löytyi.”

”Parasta sisupartiossa ovat innokkaat sisupartiolaiset! Ensimmäinen kokous vähän jänskätti, mutta ihan turhaan. Meillä on ollut mukavaa yhdessä”, Jatta hehkuttaa.


Juttu on alun perin julkaistu Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla.

Partiota iltapäiväkerhona ja kansainvälisesti

Olarin Eräkotkat aloittaa Espoo International Schoolilla koulun vanhempainyhdistyksen ja rehtorin vinkkaamana yhden sudenpentulauman ja yhden seikkailijavartion kanssa. Pyyntö ja idea syntyi kesällä ja lyhyen selvittelyn jälkeen saimme sovituksi koulun kanssa englanninkielisten ryhmien perustamisesta koululle. Sudarit kokoontuvat iltapäivällä koulun jälkeen kolmesta neljään ja seikkailijat heti perään.

Koulu tarjosi meille tilat toiminnalle ja ryhmien tavaroille. Onnistuimme rekryämään ryhmiin aikuisia ja lippukunnan omia vaeltajia. Kellonaika on haastava, mutta sovittelemalla ja kalenterirumballa on saatu kokousajat miehitettyä riittävällä määrällä aikuisia.

Kansallisuuksien kirjo on kohtuullisen suuri, uskontoja tuntui olevan lähes kaikki valtauskonnot ja yhteinen kieli tulee olemaan englanti. Hankkeemme päävastuullinen OEK:ssa on pyörittänyt partiota Englannissa ja Sveitsissä. Ja mitä parasta, hän on lippukunnan entisiä laumanjohtajia eli OEK on tuttu. Toiminta alkaa 15.9.

Koko lippukuntamme muuntautuu tämän myötä kaksikieliseksi ja nimemme muuttuu Olarin Eräkotkat – Wild Eagles muotoon. Muutos on iso, sitä on turha vähätellä. Viestintä, materiaalit ja puhe muuttuu kahdelle kielelle. Suomi toki säilyy virallisena kielenä, mutta varustaudumme puhumaan ja toimimaan kahdella kielellä. Periaate tulee olemaan, että omaa kieltään saa aina puhua, mutta me suomenkieliset yritämme parhaamme mukaan puhua englantia. Uskon, että opimme toisiltamme tulevaisuudessa paljon.

Juttu ja kuvat: Timo Muttonen. Jos haluat kuulla lisää toiminnasta tai tulla siihen mukaan, niin ole yhteydessä: timo.muttonen(a)erakotkat.fi Lisää löydät myös OEK:n nettisivuilta ja facebookista.   

Perhepartiota kuukausittain Lempäälässä

Lempäälän Erä-Pirkkojen ja Kanavan Vartijoiden kuukausittainen perhepartio sai alkunsa, kun kevään 2013 toimintasuunnitelmaa tehtäessä pohdittiin, kuinka avata sitä mitä partiossa tehdään ei partiossa oleville. Samaan aikaan todettiin, että uusia aikuisia tarvittaisiin mukaan apukäsiksi niin leireille, retkille kuin kolo-iltoihin. Usein kynnys lähteä oman lapsen harrastukseen mukaan on kylmiltään  korkea. Tästä syntyi ajatus kuukausitapahtumista.

Vuonna 2013 Erpi ja Kava lanseerasi kuukausittaiset koko lippukunnan tapahtumat. Näitä suunniteltaessa huomattiin, että oikeastaan lähes joka kuukausi meillä oli jo tällainen. Tarvittiin siis vain muutamia uusia tapahtumia ja perinteisten jo kalenterissa olevien tapahtumien kohderyhmän laventamista.  Tapahtumia markkinoitiin hyvissä ajoin ja ryhmien toimintasuunnitelmiin merkittiin tapahtumat jo kauden alussa.

Kun vuosi saatiin päätökseen, nousi idea, voisiko tapahtumia markkinoida enemmänkin perhepartio-malilla? Markkinoitaisiin tapahtumiamme koko perheelle sopivaksi ja mukaan saisi ottaa myös kaverit tai vaikka isovanhemmat.

Perhepartiomalli on saanut hyvän vastaanoton lippukunnissa. Kuukausittainen tapahtuma keventää viikkotoimintaa, kun kerran kuussa pidetään isompi tapahtuma, joka suunnitellaan ja toteutetaan isommalla porukalla. Perhepartiomalli tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä erilaisia asioita, kuin mitä kolo-illoissa on aikaa tehdä muutaman aikuisen johtajan kanssa.

Myös palaute partiolaisten vanhemmilta ovat olleet rohkaisevia, kun on ollut aikaa jututtaa oman lapsen ryhmänjohtajaa tai tutustua muihin johtajiin. Usein kun tällainen aika on tiukilla arki-iltoina kololla. Partio on tullut monelle myös paljon tutummaksi ja on ollut helpompi lähteä mukaan retkille ja leireille.

Vuonna 2014 pidettiin seuraavanlaisia perhepartio-tapahtumia:

  • talvileiriviikonloppu
  • rusettiluistelua ystävänpäivän merkeissä
  • lautapeli-ilta
  • kaupunki-kisa
  • kauden päätösretki
  • suurjuhla
  • partion aloitustapahtuma
  • suunnistus-ilta
  • syysleiriviikonloppu
  • sauna- ja nuotioilta
  • Kavan perinteiset syysmaastomestaruuskisat
  • Itsenäisyyspäivän kirkko ja lupauksenanto-tilaisuus

Kuva lokakuun perhepartiotapaamisesta sauna-illasta Tervajärven leirikeskuksesta Lempäälästä, johon osallistui kaikenkaikkian noin 50 henkeä

Kirjoittajina Riina Aspila Erä-Pirkoista sekä Markus Perko ja Jarno Siltanen Kanavan Vartijoista. 

Lisää lippukunnista: http://www.lempaalapartio.info ja Facebookissa.