Aihearkisto: Lippukunnan johtaminen

Lippukunnan johtaminen kategoria sisältää aiheet
– ihmisten johtamisen
– lippukunta yhdistyksenä
– toiminnan suunnittelu
– jäsenrekisteri
– turvallisuus
– yhteistyö

“Kasvu on kirosana. Nyt pitää laittaa laatu kuntoon!”

Partiotoiminnan laatu ja jäsenmäärä ovat saman asian kaksi erottamatonta puolta. Ilman määrää, eli uudistuvaa ja runsasta johtajistoa, on vaikea tuottaa laadukasta ja monipuolista partiota. Jos ikäkausiryhmillä ei ole riittävästi johtajia eikä ryhmissä jäseniä, laatu kärsii ja joudutaan supistamaan toimintaa. Ilman laadukkuutta (hyvin johdettu lippukunta, jossa kaikille ikäkausille on mielekästä ja innostavaa partio-ohjelmaa) partiosta erotaan: lpk alkaa kutistua. Kasvutoimenpiteitä pitää tehdä jatkuvasti ja ennakoiden, jotta lippukunnassa on huomennakin riittävästi johtajia toimintaa pyörittämässä. Laadukkaaseen toimintaan halutaan mukaan ja mukana pysytään ja siten jäsenmäärän kasvu on väistämätöntä.

“Eihän se ketään haittaa, että me ei perusteta uutta ryhmää tänä syksynä.”

Haittaapas! Jos lippukunta ei vuoden aikana ota uusia lapsia mukaan toimintaan, kokonainen ikäluokka jää alueella vaille mahdollisuutta partion aloittamiseen. Kahdeksan vuoden kuluttua sama lippukunta tuskailee, mistä löytää tarpojille samoajaikäisiä vartionjohtajia ja runsaan kymmenen vuoden kuluttua mietitään miksei lippukunnassa ole vaeltajaikäisiä lippukunnanjohtajaksi tai myöhemmin akeloiksi. Joka ikäkaudessa osa lopettaa partion. Kymmenestä sudarista ehkä yksi on aktiivisesti partiossa vielä vaeltajanakin. Tarvitaan siis noin 20 aloittavaa sudaria, jotta heillä vaeltajana olisi samanikäinen kaveri lippukunnassa. Lippukunnan elinvoimaisuus tulevaisuudessa on turvattu vain, kun riittävän kokoiset ikäluokat ovat kasvamassa huomisen johtajistoksi. Jokainen aloittava ryhmä voi sisältää tulevan lippukunnanjohtajan.

Uusien ryhmien perustamattomuus on ongelmien siirtämistä tuleville polville sen sijaan, että etsimme ratkaisuja ja ylittämme esteet, joiden vuoksi uusia ryhmiä ei saada käynnistettyä. Lippukunnan jäsenmäärän säilyttäminen ennallaan edellyttää peukalosääntönä vuosittain yhtä monen ryhmän perustamista kuin ikäkausiryhmiä poistuu ja yhtä monen uuden jäsenen rekrytoimista kuin jäseniä lopettaa. Lippukunnan kasvu edellyttää tämän poistuman korvaamisen lisäksi jotakin enemmän — uusia ikäkausiryhmiä, uusia aikuisia, uusia toimitiloja, uusia toimintamuotoja — ja siksi markkinointia ja rekrytointia on tehtävä jatkuvasti.

“Ei me voida kirjoittaa juttua lehteen, koska sitten tulee taas lisää lapsia ja me ei voida ottaa uusia, kun meillä ei ole aikuisia vetämään ryhmiä.”

Kun lippukunta näkyy positiivisena ja aktiivisena paikkakunnalla, on partio houkutteleva harrastusvaihtoehto: kiinnostava paikka tehdä vapaaehtoistyötä ja iloinen yhteisö, johon olisi kiva kuulua. Innostava viestintä ja ulospäin näkyvä avoimuus saa niin aikuiset kuin lapsetkin haluamaan partioon ja siten kynnys tulla mukaan on matalampi kuin niissä lippukunnissa, joissa toiminta on näkymätöntä ja vain omille jäsenille suuntautunutta, ikäänkuin piilossa tapahtuvaa.

Aikuisetkaan eivät löydä partiota, jos lippukunta ei näy. Jos toiminta vaikuttaa nuutuneelta ja puheissa korostuu “johtajapula” ja väsymys, on inhimillistä miettiä kahteen kertaan uskaltaako lähteä mukaan. Ulkoisen viestin tulee olla lämpimästi tervetuloa toivottava, innostava ja selkeä. Esimerkiksi tapahtumasta kertovaan lehtijuttuun kannattaa kirjoittaa aina myös, että tarvitsemme uusia aikuisia ja kuinka partioon voi tulla mukaan. Aikuisia kyllä löytyy ryhmien vetäjäksi, jos on lapsiakin. Eivät ne lapset yksikseen asu.

“Lähetin sähköpostia sinne lippukuntaan viime vuonna, mutta kukaan ei vastannut.”

On sydäntä särkevää kuulla ihan liian usein kuinka aikuinen on ottanut yhteyttä lippukuntaan, mutta syystä tai toisesta ei ole päässyt toimintaan mukaan. Samaan aikaan lapsia ja nuoria on jonossa haluamassa partioon, mutta eivät ole päässeet, koska “aikuisia ei ole”. Partio ei ole avointa kaikille, jos emme osaa ottaa kaikkia halukkaita mukaan. Partio ei ole vaikuttavaa, jos vain marginaalinen osa kuuluu partioon. Uudellamaalla partioprosentti on 4,2. Se tarkoittaa, että sadasta lapsesta ja nuoresta 96 ei kuulu partioon. Partio on monilla alueilla vain harvojen ja valittujen herkkua.

“Mä käyn vain satunnaisesti retkillä, niin mun ei tarvi maksaa jäsenmaksua.”

Jäsenmäärään lasketaan mukaan partiolaiset. Jäsenmaksu on lisenssimaksu sille, että voi sanoa olevansa partiolainen ja siksi jäsenmäärään huomioidaan vain jäsenmaksun maksaneet. Jäsenmaksuvaroilla kehitetään lippukuntiin päivittyvää ja korkeatasoista, kasvattavaa partio-ohjelmaa, tuotetaan vetäjille materiaaleja, laaditaan partion ulkopuolellakin arvostettuja koulutuksia ja lippukuntien toimintaa tukevia ohjelmatapahtumia, huolehditaan partion asujen, logojen yms. ajanmukaisuudesta ja edunvalvonnasta, eli esimerkiksi retkeilypaikkojen saatavuudesta, markkinoidaan partiota valtakunnallisesti ja piiritasoisesti sekä tuotetaan lippukunnille markkinointimateriaaleja ja kampanjoita eskarikamppiksista aikuisrekrysetteihin sekä autetaan ja palvellaan lippukuntia ja yksittäisiä partiolaisia suurella sydämellä esimerkiksi piiritoimiston ja aluetyön toimesta. Piiriltä saa tukea kun vaikkapa kolo on menossa alta, tai lippukunnassa tapahtuu muita ikäviä asioita.

Jos laitat huivin kaulaasi, olet partiolainen, ja silloin sinun kuuluu maksaa partion jäsenmaksu. Partiolaisuus ei ole vain mielentila. Jäsenmaksusta voi saada vapautuksen taloudellisin ja sosiaalisin perustein lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen piirin toiminnanjohtaja Tea Hurmeelle sähköpostilla.

“Mutkun meillä ei ole yhtään aikuisia. Ei tosin olla kysyttykään vanhaa jengiä mukaan.”

Aikuisia on, kun vain katsoo ympärilleen. Uudellamaalla jäsenmaksun maksaneiden aikuisten määrä on yhtä suuri kuin sudenpentujen (tai seikkailijoiden, tarpojien), joten kärjistettynä jokaiselle sudarille riittää olemassa olevistakin partioaikuisista henkilökohtainen akela. Saati kun muistamme lpk:ien vanhat jengit, joille partio on edelleen tärkeää. Keitä voisimme rekrytoida? Kuka lähtee ensi syksynä vetämään ryhmää kolmen parhaan kaverin kanssa kimpassa, jolloin vastuukertoja on vain yksi per kuukausi? Mennään ja laitetaan lippukunnat parempaan kuntoon kuin ne olivat tullessamme!

Kaikki ympärilläsi olevat ihmiset ovat hyviä rekrykohteita. Älä oleta muiden puolesta, vaan kysy laajasti, ole avoin mahdollisuuksille ja erilaisille tavoille. Rekrytointi edellyttää viestintää, näkymistä, kohtaamista ja keskustelua, mutta maksaa itsensä nopeasti takaisin.

“Emme halua vaarantaa laatua rekrytoimalla uusia ei-vielä-partiolaisaikuisia.”

Oman ryhmän toimintaa pidetään yleensä parhaana, mutta harva on oikeasti miettinyt mitkä ovat laadukkaan toiminnan kriteerit. Laatu ei riipu aiemmasta partiokokemuksesta. Aikuisen huolellinen perehdyttäminen, lippukunnan yhteisöön mukaanottaminen ja pestinmukainen koulutus tasaavat kokemuseroja, luovat laadukkuutta ja myös parantavat aikuisen pysyvyyttä lippukunnassa. Mitä enemmän laatu kehittyy, sitä vähemmän partiota lopetetaan. Ryhmistä eroamiset, toiminnasta poisjäämiset ja siten jäsenmäärän lasku ovat selkeä oire laatuongelmista.

Laadun mittaaminen on vaikeampaa kuin määrän. Laadullistakin arviointia kannattaa silti tehdä: Miten hyvin lippukunnassa johdetaan yhdistystä, johtajistoa ja ikäkausiryhmien lapsia ja nuoria? Miten eri ryhmät toimivat? Ovatko kaikki ikäkaudet edustettuna? Miten hyvin kasvatustavoitteet, partiomenetelmä ja partio-ohjelma toteutuvat ryhmien toiminnassa? Miten huolehditaan johtajien jaksamisesta ja kiitetään? Onko rekrytointi, uusien ryhmien ja toimintamuotojen käynnistäminen suunnitelmallista? Kerätäänkö palautetta ja ideoidaanko uutta? Miten hyvin tieto tavoittaa lippukunnan jäsenet, sidosryhmät ja esim. lasten vanhemmat erilaisissa tilanteissa? Millainen on koko lippukunnan yhteishenki?

“Me olemme sopivan pieni lippukunta nykyisellään. Emme halua kasvaa.”

Kasvava lippukunta on onnellinen lippukunta. Kun lippukuntaan tulee mukaan uusia ihmisiä, niin samalla lippukunta saa uusia resursseja, uusia osaamisia, uusia ideoita ja uutta virtaa. Kasvua ja muutosta ei pidä pelätä vaan sitä pitää tavoitella.


Tekstin on kirjoittanut Uudenmaan Partiopiirin aluetyöstä vastaava hallituksen jäsen Mari Sundell, ja se on ilmestynyt alun perin täällä.

Partion uusi vuosilahjoittamiskonsepti starttaa syyskuussa

Tämä viesti on lähetetyy lippukuntiin jakelulla: Lippukunnanjohtajat, lippukunnanapulaisjohtajat ja taloudenhoitajat  (osoitelähde: partiorekisteri Kuksa)

Partion Ystävät on uudenlainen valtakunnallinen varainhankintakonsepti, jolla tavoitellaan vuosilahjoittajia. Pääkohderyhmänä ovat entiset partiolaiset ja muut partiolle läheiset henkilöt. Kampanjan valtakunnallisesta koordinoinnista vastaa Suomen Partiolaiset.

Minimilahjoitus on vähintään 40 euroa vuodessa ja sen lisäksi lahjoittajalla on mahdollista antaa vapaaehtoinen lisäsumma valitsemalleen lippukunnalle.

Lahjoitustuotot jaetaan tasan piirien ja Suomen Partiolaisten kesken. Lisäksi lippukunta saa sille mahdollisesti suunnatun summan lyhentämättömänä käyttöönsä.

Kuinka Partion Ystävät hyödyttää lippukuntaa?

Peruslahjoituksen lisäksi lahjoittaja voi kohdistaa haluamalleen lippukunnalle vapaaehtoisen lisälahjoituksen, joka tilitetään lyhentämättömänä lippukunnalle. Lippukunnat voivat käyttää lahjoitustuotot parhaaksi katsomallaan tavalla. Lahjoitustuotot tilitetään kerran vuodessa, ensimmäisen kerran syksyllä 2018. Lippukunnan on raportoitava saatujen Partion Ystävät -lahjoitusten käytöstä vuoden kuluessa tilityksestä erikseen annettavien ohjeiden mukaan.

Partion Ystävät -konsepti tarjoaa yhden lisätulovirran tukemaan lippukunnan taloutta. Onko teillä esimerkiksi ajatuksena lähteä maailmanjamboreelle vuonna 2019? Kaipaako kämppänne kunnostusta? Partion Ystävät on helppotöinen vaihtoehto kerätä rahaa etenkin niille lippukunnille, joilla ei ole esimerkiksi omaa tukiyhdistystä.

Kuulostaa hyvältä! Mitä meidän pitää tehdä?

  • Markkinoikaa syyskuun alusta lähtien Partion Ystäviä omissa verkostoissanne ja muistakaan mainita vapaaehtoisesta lippukuntalahjoituksen mahdollisuudesta! Valmiita markkinointimateriaaleja, kuten liittymislomakkeita, julisteita ja Facebook-kuvia löytyy elokuussa partion materiaalipankista.
  • Jotta lippukunnalle on mahdollista kohdistaa lahjoituksia, täytyy seuraavat tiedot olla määriteltyinä Kuksassa 30.6.2017 mennessä: lippukunnan nimi, y-tunnus, taloudenhoitajan nimi ja tilinumero (kampanjan tuotemyynnin tilinumero riittää). Ellei tietoja ole määriteltynä Kuksassa, ei lahjoittaja voi tehdä kohdistusta eikä lippukunta näy lahjoituskohdelistauksissa.
    HUOM! Mikäli lippukuntanne ei halua olla mukana Partion Ystävät -kohdelistauksessa, ilmoitattehan siitä sähköpostitse kaasalainen@partio.fi yhteyskoordinaattorille 30.6.2017 mennessä.

Kuinka ryhtyä Partion Ystäväksi?

Lahjoittaja voi ryhtyä Partion Ystäväksi partio.fi-nettisivujen kautta tai paperilomakkeella. Nettisivulomake avataan elo-syyskuun vaihteessa. Kiitokseksi lahjoittaja saa Partion Ystävät -pinssin ja ajankohtaista tietoa partion tapahtumista sähköpostitse muutaman kerran vuodessa.

Okei! Yksi kysymys olisi vielä…

Kaikissa Partion Ystäviin liittyvissä kysymyksissä otathan yhteyttä yhteyskoordinaattoriin heini.kaasalainen@partio.fi tai 040 7535109. Heinin loman aikana 5.-14.5. välillä kysymyksiin vastaa yhteiskuntasuhde- ja varainhankintajohtaja Kaisa Koistinen, kaisa.koistinen@partio.fi, p. p. 050 530 3969.

Lisätietoja kampanjasta löytyy myös osoitteesta www.partio.fi/partionystavat.

Hyvä johtaminen on kasvun edellytys

Haaveileeko teidänkin lippukuntanne retkistä, joille aina riittää tulijoita? Oikeasta samoajaohjelmasta? Harrastuksen tarjoamisesta alueen nuorille? Mahdollisuudesta tehdä muutakin kuin vain perusviikkotoimintaa?

Haaveenne on siis kasvaa. Mutta kasvua on vaikeaa tehdä kestävästi, jos lippukunnassanne ei johdeta kovin hyvin. Vaikka teidän lippukunnassanne asiat olisivatkin ihan kunnossa, voi jokainen kehittyä paremmaksi johtajaksi ja siten mahdollistaa lippukunnan haaveiden toteutumisen parhaalla mahdollisella tavalla.

Elokuussa järjestetään toista kertaa kaikille yli 18-vuotiaille partiolaisille tarkoitetut omat johtajuuden metsäfestarit – Johtajatulet. Tapahtuma on monipuolinen kokonaisuus, joka lupaa inspiroivaa ohjelmaa ja rakennuspalikoita oman johtajuutensa kehittämiseksi ikään sekä ura- tai koulutustaustaan katsomatta.

Johtajatulet on mieletön mahdollisuus just sulle ja kaikille teidän lippukunnan johtajille oppia lisää omasta johtajuudestanne ja parantaa siten johtamista lippukunnassanne. Johtajatulilla kuulette inspiroivia puheenvuoroja, mutta pääsette myös työpajoihin, jossa käytännönläheisesti ja erilaisten menetelmien kautta opitaan johtajuudesta.

Vaikka et näe itseäsi johtajauralla, johdat lippukunta-arjessa muita. Sillä on iso vaikutus, miten lippukuntanne johtajat viihtyvät pesteissään, saavat tukea, tulevat kuulluksi ja oppivat. Hyvä johtajuus tukee näitä kaikkia. Hyvän johtajuuden vaikutus kasvuun syntyy pidemmän ajan kuluessa. Tekijät jaksavat pidempään ja heidät ohjataan sulavasti uusiin, juuri heitä kiinnostaviin tehtäviin. Peruspartiokin on laadukkaampaa, kun ryhmänjohtajat tietävät mitä heidän kuuluu pestissään tehdä, saavat tukea ja ovat motivoituneita tehtävään.

Kuka vain voi rekrytoida sata uutta sudaria, mutta tarvitaan hyvää johtamista, jotta sudarit kasvavat partiossa vaeltajiksi. Siksi sinunkin kannattaa lähteä Johtajatulille.

Tekstin takana Siiri Kihlström, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten puheenjohtaja

Lue loppuun

Rohkeasti kokeilemaan lippukunnan uutta työnjakoa!

 

Hyvinkään Metsätytöissä on otettu lippukunnan uusi työnjako käyttöön ensimmäisten lippukuntien joukossa. Uusissa pesteissä nähdään valtavasti mahdollisuuksia ja niihin oli myös aiempaa helpompaa löytää ihmiset.

Kun lippukunnassa kuultiin ensimmäistä kertaa lippukunnanjohtajan tehtävien jakamisesta kolmelle henkilölle, tunnelma oli varovaisen innostunut. ”Kyllä siinä mielenkiinto heräsi! Ja tietysti halu päästä kokeilemaan, kuinka uudet pestit ja tehtävien jakautuminen toimisi käytännössä lippukunnan arjessa”, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen kertoo. ”Jotain tällaista meillä juuri kaivattiin, joten päivitys tuli oikeaan aikaan”, lippukunnan ohjelmajohtaja Sanni Nurmi nyökyttelee.

Suurista saappaista sopivankokoisiin kenkiin

Lippukunnanjohtajan tehtävä oli jo pitkään koettu vaativaksi, mutta uusiin pesteihin löytyi mukavasti kiinnostuneita. ”Minulle siirtyminen lippukunnanjohtajaksi oli luontevaa, mutta epäröin kuitenkin omaa mahdollisuuttani sitoutua pestiin. Uudet pestit sekä hyvä tiimi saivat lopulta minut puolelleen ja hyvä niin”, Maija iloitsee. ”Luulen, että vastuiden jakautuminen uudella tavalla alensi jokaiselle kynnystä astua johtoon”, Sanni pohtii.

Vastavalittu timanttinen trio: pestijohtaja Satu Vehviläinen, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen ja ohjelmajohtaja Sanni Nurmi.

Hyvinkään Metsätytöissä uudelta työnjaolta odotetaan muutosta totuttuihin toimintatapoihin. ”Itseäni kiinnostaa erityisesti se, miten pestijohtajan ja ohjelmajohtajan pestit kohtaavat. Ohjelma näyttää aina tekijöiltään, joten se kuka pestataan mihinkin, vaikuttaa myös siihen millaista ohjelmaa on mahdollista tehdä. Ihmisresurssit ja lippukunnan päämäärät pitää pystyä sovittamaan yhteen ja varsinkin nyt alussa yhteistyötä pitää miettiä tarkasti”, Sanni toteaa. ”Oletan että tehtävät jakautuvat ainakin aluksi uuden mallin mukaisesti, mutta joustovaraa on. Hyvä kommunikointi on tehtäviä jakaessa tärkeää. Me olemme tunteneet pitkään ja yhteinen kommunikaatiomme toimii sujuvasti. Edessä on varmasti haasteita, joita emme ole vielä edes tajunneet, mutta uskon selkeiden tehtävien ja vastuun jakamisen lisäävän pestissä viihtymistä”, Maija hymyilee.

Tehtävät ei lisäänny, ne vain jaetaan uudella tavalla

Uudesta työnjaosta puhuttaessa joku saattaisi ihmetellä, mistä löytyy johtajia uusiin tehtäviin. Sanni ja Maija kokevat asian täysin päinvastoin. ”Lippukunnassamme on ollut haasteena löytää ”pestinjatkajia” etenkin hallitukseen. Jos saamme kolmen henkilön muodostaman lippukunnanjohtajuuden toimivaksi sekä kiinnostavaksi, se madaltaa kynnystä tulla mukaan jatkossakin”, Maija miettii. ”Meillä on tosiaan tehty aiemmin tosi pitkiä pestejä. Johtajuuden jakaantuminen auttaa siirtämään pestejä eteenpäin, kun on sen aika”, Sanni lisää.

Sanni ja Maija suosittelevat uutta työnjakoa muillekin. ”Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia johtamiskuvioita, varsinkin jos tuntuu että vanhat pestit eivät vastaa lippukunnan todellista johtajavarantoa!” Sanni kannustaa. ”Suosittelen kokeilemaan tai ainakin harkitsemaan päivitettyä työnjakoa. Uuden työnjaon tavoitteena on toimiva ”paperipartio”, tyytyväiset johtajat sekä laadukas partio-ohjelma”, Maijakin suosittelee.

Lisätietoa päivitetystä työnjaosta: parempilippukunta.fi/tyonjako.

_______________________________________________________________________

Tämä teksti on alunperin ilmestynyt Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla ja sen on kirjoittanut Petra Valkonen. Lämpimät kiitoset Uudellemaalle tästäkin!

Artikkelikuvassa vasemmalta: ohjelmajohtaja Sanni Nurmi, Kohtaamisen tunnelmaa ja lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen. Kuvat piirin ja Hyvinkään Metsätyttöjen arkistoista.

Kasvavassa lippukunnassa on kivaa!

Olen saanut toimia suurimman osan niistä vuosista kun olen ollut partiossa lippukunnassa joka on kasvanut. Emme kasvaneet joka vuosi paljon, mutta joka vuoden päätteeksi totesimme, että jälleen olemme yhdessä tehneet enemmän kuin edellisenä vuotena. Monet parhaista partiomuistoistani liittyvät kasvuun ja siihen kun ollaan yhdessä tehty hulluna töitä ja saavutettu enemmän kuin aloittaessa osasimme vakavissamme haaveillakaan.

Kun puhun kasvusta en tarkoita vain jäsenmäärän kasvua, vaikkakin se on myös yksi kelpo mittari. Kasvu on sitä, että pystymme tekemään enemmän ja monipuolisempaa partiota. Kasvu on sitä, että jokainen voi keskittyä lippukunnassa tekemään juuri sitä mitä haluaa. Kasvu on toimintaa kaikille ikäkausille, ja että aina pääsee mukaan. Kasvu on sitä, että voi tuoda uuden aikuisen kaverin partioon tietäen, että hänelle on tarjolla laumanjohtamisen lisäksi oma yhteisö johon kuulua. Kasvu on sitä, että olen aina saanut pestejä ja haasteita joissa olen voinut kehittää itseäni partiolaisena. Kasvu on sitä, että kun meinaa luhistua omien pestien alle on lippukunnassa on kaveri joka tarjoaa apua. Kasvu on sitä, että jokaiseen lippukunnan pestiin löytyy innokas tekijä ja parhaista pesteistä jopa kisataan.

Kasvua haaveiden, ei numeroiden vuoksi

Kasvu voi olla lippukunnalle tavoite, mutta ennen kaikkea se on keino saavuttaa tavoitteet ja haaveet lippukunnassa. Jos lippukunnan tavoite on taittaa ’’johtajapula’’, on mahdollinen toimenpide perustaa uusi aikuisryhmä. Jos lippukunnan tavoitteena on oman talvileiriperinteen käynnistäminen, auttavat uudet aikuiset. Esimerkiksi lasten vanhemmat tulevat usein mielellään auttamaan jos heitä vain kysyy. Lisäksi lasten kaverit tulevat innoissaan mukaan partioon, kun ovat kuulleet jännittäviä tarinoita kipinämikkovuoroista yön pimeydessä.

Kasvavassa ja kehittyvässä lippukunnassa kaikilla on paikka ja jokainen vapaaehtoinen saa juuri hänelle sopivia pestejä ja haasteita. Lisäksi jokainen saa osallistua laadukkaaseen oman ikäkautensa mukaiseen partio-ohjelmaan. Kasvu ei kuitenkaan tapahdu itsestään, se pitää tehdä. Ja kun partiossa tehdään, tehdään yhdessä. Eli kasvu tehdään yhdessä.

Uudet aikuiset mukaan kesäleirille

Monen lippukunnan vuoden suurin tapahtuma on kesäleiri. Lippukunnan kesäleiri on myös oiva työkalu monien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmoittautumisohjeissa tai leirikirjeessä voi olla myös ohjeet, miten vanhemmat voivat osallistua leirille. Leirillä voidaan esimerkiksi myös keskittyä samoajien ja vaeltajien oman ohjelman tekemiseen – se lisää varmasti heidän sitoutumistansa partioon. Siksi me PäPassa aiomme koota ohjeet siitä, miten kesäleiriä voi hyödyntää lippukunnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tehdään kasvu yhdessä!

_____________________________________________________________________

Kirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten varajohtaja Elias Herva. Elias johtaa piirin uutta kasvuhanketta, jossa tähdätään kohti paremmin toimivia lippukuntia ja uutta jäsenmäärätuhatta.

Kuvaa Eliaksen lippukunnasta Kuksista ei löytynyt, joten kuvassa naapurilippukunnan kavereita. Kuva Mikko Jalo.