Aihearkisto: Lippukunnan johtaminen

Lippukunnan johtaminen kategoria sisältää aiheet
– ihmisten johtamisen
– lippukunta yhdistyksenä
– toiminnan suunnittelu
– jäsenrekisteri
– turvallisuus
– yhteistyö

Rohkeasti kokeilemaan lippukunnan uutta työnjakoa!

 

Hyvinkään Metsätytöissä on otettu lippukunnan uusi työnjako käyttöön ensimmäisten lippukuntien joukossa. Uusissa pesteissä nähdään valtavasti mahdollisuuksia ja niihin oli myös aiempaa helpompaa löytää ihmiset.

Kun lippukunnassa kuultiin ensimmäistä kertaa lippukunnanjohtajan tehtävien jakamisesta kolmelle henkilölle, tunnelma oli varovaisen innostunut. ”Kyllä siinä mielenkiinto heräsi! Ja tietysti halu päästä kokeilemaan, kuinka uudet pestit ja tehtävien jakautuminen toimisi käytännössä lippukunnan arjessa”, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen kertoo. ”Jotain tällaista meillä juuri kaivattiin, joten päivitys tuli oikeaan aikaan”, lippukunnan ohjelmajohtaja Sanni Nurmi nyökyttelee.

Suurista saappaista sopivankokoisiin kenkiin

Lippukunnanjohtajan tehtävä oli jo pitkään koettu vaativaksi, mutta uusiin pesteihin löytyi mukavasti kiinnostuneita. ”Minulle siirtyminen lippukunnanjohtajaksi oli luontevaa, mutta epäröin kuitenkin omaa mahdollisuuttani sitoutua pestiin. Uudet pestit sekä hyvä tiimi saivat lopulta minut puolelleen ja hyvä niin”, Maija iloitsee. ”Luulen, että vastuiden jakautuminen uudella tavalla alensi jokaiselle kynnystä astua johtoon”, Sanni pohtii.

Vastavalittu timanttinen trio: pestijohtaja Satu Vehviläinen, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen ja ohjelmajohtaja Sanni Nurmi.

Hyvinkään Metsätytöissä uudelta työnjaolta odotetaan muutosta totuttuihin toimintatapoihin. ”Itseäni kiinnostaa erityisesti se, miten pestijohtajan ja ohjelmajohtajan pestit kohtaavat. Ohjelma näyttää aina tekijöiltään, joten se kuka pestataan mihinkin, vaikuttaa myös siihen millaista ohjelmaa on mahdollista tehdä. Ihmisresurssit ja lippukunnan päämäärät pitää pystyä sovittamaan yhteen ja varsinkin nyt alussa yhteistyötä pitää miettiä tarkasti”, Sanni toteaa. ”Oletan että tehtävät jakautuvat ainakin aluksi uuden mallin mukaisesti, mutta joustovaraa on. Hyvä kommunikointi on tehtäviä jakaessa tärkeää. Me olemme tunteneet pitkään ja yhteinen kommunikaatiomme toimii sujuvasti. Edessä on varmasti haasteita, joita emme ole vielä edes tajunneet, mutta uskon selkeiden tehtävien ja vastuun jakamisen lisäävän pestissä viihtymistä”, Maija hymyilee.

Tehtävät ei lisäänny, ne vain jaetaan uudella tavalla

Uudesta työnjaosta puhuttaessa joku saattaisi ihmetellä, mistä löytyy johtajia uusiin tehtäviin. Sanni ja Maija kokevat asian täysin päinvastoin. ”Lippukunnassamme on ollut haasteena löytää ”pestinjatkajia” etenkin hallitukseen. Jos saamme kolmen henkilön muodostaman lippukunnanjohtajuuden toimivaksi sekä kiinnostavaksi, se madaltaa kynnystä tulla mukaan jatkossakin”, Maija miettii. ”Meillä on tosiaan tehty aiemmin tosi pitkiä pestejä. Johtajuuden jakaantuminen auttaa siirtämään pestejä eteenpäin, kun on sen aika”, Sanni lisää.

Sanni ja Maija suosittelevat uutta työnjakoa muillekin. ”Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia johtamiskuvioita, varsinkin jos tuntuu että vanhat pestit eivät vastaa lippukunnan todellista johtajavarantoa!” Sanni kannustaa. ”Suosittelen kokeilemaan tai ainakin harkitsemaan päivitettyä työnjakoa. Uuden työnjaon tavoitteena on toimiva ”paperipartio”, tyytyväiset johtajat sekä laadukas partio-ohjelma”, Maijakin suosittelee.

Lisätietoa päivitetystä työnjaosta: parempilippukunta.fi/tyonjako.

_______________________________________________________________________

Tämä teksti on alunperin ilmestynyt Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla ja sen on kirjoittanut Petra Valkonen. Lämpimät kiitoset Uudellemaalle tästäkin!

Artikkelikuvassa vasemmalta: ohjelmajohtaja Sanni Nurmi, Kohtaamisen tunnelmaa ja lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen. Kuvat piirin ja Hyvinkään Metsätyttöjen arkistoista.

Kasvavassa lippukunnassa on kivaa!

Olen saanut toimia suurimman osan niistä vuosista kun olen ollut partiossa lippukunnassa joka on kasvanut. Emme kasvaneet joka vuosi paljon, mutta joka vuoden päätteeksi totesimme, että jälleen olemme yhdessä tehneet enemmän kuin edellisenä vuotena. Monet parhaista partiomuistoistani liittyvät kasvuun ja siihen kun ollaan yhdessä tehty hulluna töitä ja saavutettu enemmän kuin aloittaessa osasimme vakavissamme haaveillakaan.

Kun puhun kasvusta en tarkoita vain jäsenmäärän kasvua, vaikkakin se on myös yksi kelpo mittari. Kasvu on sitä, että pystymme tekemään enemmän ja monipuolisempaa partiota. Kasvu on sitä, että jokainen voi keskittyä lippukunnassa tekemään juuri sitä mitä haluaa. Kasvu on toimintaa kaikille ikäkausille, ja että aina pääsee mukaan. Kasvu on sitä, että voi tuoda uuden aikuisen kaverin partioon tietäen, että hänelle on tarjolla laumanjohtamisen lisäksi oma yhteisö johon kuulua. Kasvu on sitä, että olen aina saanut pestejä ja haasteita joissa olen voinut kehittää itseäni partiolaisena. Kasvu on sitä, että kun meinaa luhistua omien pestien alle on lippukunnassa on kaveri joka tarjoaa apua. Kasvu on sitä, että jokaiseen lippukunnan pestiin löytyy innokas tekijä ja parhaista pesteistä jopa kisataan.

Kasvua haaveiden, ei numeroiden vuoksi

Kasvu voi olla lippukunnalle tavoite, mutta ennen kaikkea se on keino saavuttaa tavoitteet ja haaveet lippukunnassa. Jos lippukunnan tavoite on taittaa ’’johtajapula’’, on mahdollinen toimenpide perustaa uusi aikuisryhmä. Jos lippukunnan tavoitteena on oman talvileiriperinteen käynnistäminen, auttavat uudet aikuiset. Esimerkiksi lasten vanhemmat tulevat usein mielellään auttamaan jos heitä vain kysyy. Lisäksi lasten kaverit tulevat innoissaan mukaan partioon, kun ovat kuulleet jännittäviä tarinoita kipinämikkovuoroista yön pimeydessä.

Kasvavassa ja kehittyvässä lippukunnassa kaikilla on paikka ja jokainen vapaaehtoinen saa juuri hänelle sopivia pestejä ja haasteita. Lisäksi jokainen saa osallistua laadukkaaseen oman ikäkautensa mukaiseen partio-ohjelmaan. Kasvu ei kuitenkaan tapahdu itsestään, se pitää tehdä. Ja kun partiossa tehdään, tehdään yhdessä. Eli kasvu tehdään yhdessä.

Uudet aikuiset mukaan kesäleirille

Monen lippukunnan vuoden suurin tapahtuma on kesäleiri. Lippukunnan kesäleiri on myös oiva työkalu monien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmoittautumisohjeissa tai leirikirjeessä voi olla myös ohjeet, miten vanhemmat voivat osallistua leirille. Leirillä voidaan esimerkiksi myös keskittyä samoajien ja vaeltajien oman ohjelman tekemiseen – se lisää varmasti heidän sitoutumistansa partioon. Siksi me PäPassa aiomme koota ohjeet siitä, miten kesäleiriä voi hyödyntää lippukunnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tehdään kasvu yhdessä!

_____________________________________________________________________

Kirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten varajohtaja Elias Herva. Elias johtaa piirin uutta kasvuhanketta, jossa tähdätään kohti paremmin toimivia lippukuntia ja uutta jäsenmäärätuhatta.

Kuvaa Eliaksen lippukunnasta Kuksista ei löytynyt, joten kuvassa naapurilippukunnan kavereita. Kuva Mikko Jalo.

Ketkä tulevat jälkeenne?

Pysty torniKaatuva torni

Ketkä tulevat jälkeenne?

Lippukuntaa pyörittävät ihmiset ja sen tulevaisuus riippuu uusista ihmisistä.

Tämän takia lippukunnan nykytoimijoiden kannattaa pelata aika-ajoin mielessään Huojuva torni nimelläkin tunnettua Jenga -peliä. Peli lienee useimmille tuttu: puisen palikkatornin alaosasta napataan palikoita ja sijoitetaan ne huipulle. Tavoitteena on saada aikaiseksi mahdollisimman korkea torni ennen sen romahtamista. Ja tornihan romahtaa, koska alaosaan on muodostunut liikaa aukkoja.

Näin voin käydä myös lippukunnassa, jos uusia johtajia ei saada rekrytoitua. Lippukunnan johtajiston tulevaisuutta mietittäessä on siten ajateltava tekijöitä kaikilla tasoilla. Lisäksi hyvä lippukunta katsoo asiaa pitkälle: ketkä johtavat lippukuntaa vuoden kuluttua, ketkä kolmen vuoden päästä? Tulevissa sudareista pitäisi löytyä huipputekijöitä 10 vuoden päähän.

Lippukunnalle on tämän takia tärkeää varmistaa, että jo nuoresta partiolaisille saadaan mieleen ajatus siitä, että lippukunnan pyörittäminen on kiinnostavaa & kannattavaa ja he näkevät itsensä tulevaisuuden johtajina. Lippukunnan pestijohtajan vetämänä on hyvä miettiä tämän vision istuttamista sekä toimia, joilla uusia tekijöitä kasvatetaan tuleviin vastuutehtäviin. Keinoja on monia: vähittäin lisääntyvät vastuutehtävät, parijohtajuus, partion koulutukset, esimerkillä johtaminen. On myös hyvä miettiä avoimesti, onko lippukunnan kulttuuri sen kaltainen, että uudet tulijat (sekä lippukunnan sisältä, että ulkopuolelta) tuntevat olonsa tervetulleiksi.

Jos lippukunnan tekijöissä/ tulevissa tekijöissä näyttää olevan ikäluokissa aukkoja, on lippukunnan mietittävä mistä uusia johtajia saadaan: pyydetäänkö kaveri mukaan, kontaktoidaanko vanhempia, varastetaan naapurista …? Toivetilanteessa tämäkin tehdään niin ajoissa, että tulijat on mahdollista perehdyttää toimintaan ennen tiukimman nakin napsahtamista: jälleen kerran katseen tulisi suuntautua tarpeeksi kauan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lippukunnasta puuttuu tällä hetkellä tarpoajaikäiset (tai heitä on hyvin vähän), lippukunnassa on muutaman vuoden kuluttua puutetta nousevista uusista ryhmien vetäjistä ja johtajista. Yksi ratkaisu tällaisessa tilanteessa on rekrytoida lippukuntaan aktiivisesti myös sudenpentuja ja seikkailijoita vanhempia nuoria ja pyrkiä käynnistämään aktiivinen tarpojaryhmä. (Lue lisää lippukunnan jäsenrakenteesta täältä.)

On myös hyvä muistaa, että hanskoja ei pidä heittää naulaan siinä kohtaa, kun lippukuntaa johtaa pätevistä pätevin ja kivoista kivoin Dream Team. Supertyyppejä haluavat myös muut. Myös heillä itsellään saattaa olla nälkä isompiin saappaisiin. Ja kuka silloin lippukuntaasi johtaa?

Katriina Kuusela

Tekstin takana on Katriina Kuusela, kv-koordinaattori, joka inspiroitui Euroopan partioalueiden Academy -koulutuksen Succession Planning -sessiosta. Hän vastaa SP:n toimistolla globaalikasvatuksesta, kehitysyhteistyöstä, kv-toiminnasta ja kv-yhteyksistä.

Päivitetty työnjako: Mitä miettivät lippukunnanjohtajat?

Ensi vuoden aikana otetaan käyttöön päivitettyjä pestejä jakamaan lippukunnanjohtajan taakkaa lippukunnan johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Tältä sivulta löytyvät tiedot uusista pesteistä ja työnjaosta.

Näin vastasivat uusmaalaiset lippukunnanjohtajat Jani, Sanna ja Tirre, kun kysyttiin, mikä päivityksessä kolahti heille:

dia2

dia3

dia4

Tirren ajatuksista voit lukea hieman pidemmin myös tästä blogitekstistä.

Mitä ajatuksia pestit ja työnjako herättävät sun lippukunnassa? Kommentoi alle tai heitä meiliä yhteystietosivun kautta. Sieltä meili tupsahtaa SP:n aluetyöntekijän Annan laatikkoon.

Päivitetty työnjako: Kuokkalan Vetehisten kohdalla uudet pestit tulivat tarpeeseen

Uudistus lähti meillä lippukunnanjohtajasta – minusta. Tulin pestiuskoon. Heräsin siihen, kaikki lippukunnan ongelmat ratkaistaan ihmisillä. Onko lippukunnan tekijöitä rekrytty, perehdytetty, tuettu, koulutettu tarpeeksi? Ovatko oikeat tyypit tekemässä itseään motivoivia juttuja? Tietävätkö ihmiset, mitä heiltä odotetaan? Onko työnjako kaikille selkeää? Tämä on iso homma. Tähän tarvitaan ukkeli, esimerkiksi se pestijohtaja. Lippukunnanjohtajana tunsin myös harteillani ne lukemattomat roolit ja vastuut, jotka eivät kuuluneet jollekin muulle. Tällaista pakettia en pystyisi enkä haluaisi myydä seuraajalleni.

Lähdin esittelemään uutta työnjakoa johtajistolle ja hallitukselle pikkuhiljaa. Ensimmäinen työnjako tehtiin heti: minä otin pestijohtajan roolia ja Förstini otti hallinnollisia tehtäviä. Motivaatiot osuivat nyt paremmin kohdilleen. Näkyvä, sovittu työnjako antoi heti lisää happea ja voimaa. Tänä syksynä tarkastelimme lippukuntaamme perusteellisesti ja totesimme, että uudet johtajapestit palvelevat meitä.

Roihun jäljiltä meillä oli ensimmäistä kertaa oikeasti toimivat ja koulutetut luotsit kaikissa ikäkausissa. Ikäkausivastaavia sekä suduille että seikkailijoille emme onnistuneet pestaamaan. Sen sijaan ohjelmajohtajan pestiin ilmoittautui kaksi suuremman kokonaisuuden hallitsemisesta kiinnostunutta nuorta. Otammekin siis käyttöön kiertävän vastaavan akelan ja sampon pestin ja luovumme ikäkausivastaavista. Ohjelmajohtajapari jakaa vastuuta keskenään. Johtajaneuvostosta tulee ohjelmajohtajien pelikenttä ja se keskittyy toimintaan. Hallitus ottaa katseen kauemmas tulevaisuuteen ja toimintaedellytyksiin.

Miksi uudistui kolahti meille? Olemme entinen pieni lippukunta. Nopean kasvun jälkijäristyksissä haemme edelleen sopivia rakenteita eli muutos on normaali olotila. Johtajistoa on tullut ja tulee lisää. Haluamme pitää huolta tekijöistämme ja tulla tunnetuksi kivana paikkana tehdä partiota. Meripartiolippukunnassa osa johtajistostamme on hyvin veneilyyn ja miehistökoulutukseen suuntautunutta. Tämä yhdistettynä johtajistomme nopeaan uusiutumiseen edellyttää yhteisöllisyyteen panostamista, koulutusta ja kaikille selkeitä yhteisiä toimintatapoja. Ohjelmajohtajat saimme pestattua, koska se tarjosi paljon kokeneille nuorille johtajille sopivan kokoisen pestin. Näköalapaikan, jossa asiat ovat tuttuja ja hallittavia. Työnjako oli myös edellytys uudelle lippukunnanjohtajalle. Ja mikä tärkeintä: nyt voimme yhdessä johtaa lippukuntaa ja se on kivempaa – näin toivomme. Jännittävää nähdä.

Tirre Hentinen, Meripartiolippukunta Kuokkalan Vetehiset väistyvä lippukunnanjohtaja, tuleva pestijohtaja


Kuvassa Tirre ottamassa vastaan partiolupauksia. Kuvan on ottanut Jere Mustonen