Aihearkisto: Aikuiset ja vapaaehtoiset

Aikuiset ja vapaaehtoiset kategoria sisältää mm. aiheet:
– pestaaminen
– mentorointi
– lasten vanhemmat

Ryhmänjohtaminen – pakkopullaa vai mielekäs harrastus?

Pitkin Uuttamaata on kaikunut koulutusryhmän korviin tietoa, että koulutetuista ryhmänjohtajista on huutava pula lippukunnissa. Joskus kuulee sanottavan, että “sudenpentulaumaa nyt johtaa koulutettu apinakin”. Koulutettu johtaja (toim. huom. EI apina) tuntee partio-ohjelman ja osaa näin soveltaen kehittää laumalleen tai joukkueelleen parasta mahdollista toimintaa. Laadukas toiminta pitää jäsenet lippukunnassa, mikä puolestaan kasvattaa jäsenmäärää ja niin edelleen… Kuvio lienee monille periaatteessa tuttu.

Tosiasia on, että partio-ohjelma ja siihen liittyvät materiaalit on laadittu varsin selkeiksi. Sisälukutaitoinen aikuinen voi nopeastikin oppia ohjelman pääpiirteet ja kyetä suunnittelemaan ja toteuttamaan erittäin monipuolisia partiokokouksia. Miksi siis kouluttautua?

Mikäli ryhmänjohtajan ainut motivaatio laumailtojen kyhäämiseen on ulkokohtainen pakko tai lippukunnan tulevaisuuden turvaaminen, ei hän todennäköisesti viihdy tehtävässä pitkään. Ihannetilanteessa johtaminen on aikuisen harrastus, ‘oma hobby’, joka itsessään on mielekästä ja auttaa jaksamaan muussa elämässä. Juuri tämän ‘hobbyn’ löytämiseen tarvitaan piirien järjestämiä koulutuksia.

Vaikka koulutuksissa käydään – melko seikkaperäisestikin – läpi sudenpentu- ja seikkailijaohjelmaa, ei kurssien suurin anti ole kuitenkaan koulutettavissa sisällöissä. Ihmisapinat – ja niin ikään partiolaisetkin – ovat laumaeläimiä ja tarvitsevat toisiaan. Yhteinen aika eri puolelta Uuttamaata saapuvien kouluttautujien kanssa on korvaamatonta ja antaa paljon enemmän kuin ottaa. Toisista lippukunnista kumpuavat vinkit ja kokemukset rikastuttavat oman lippukunnan toimintaa merkittävästi.

Hyvä on tehty jaettavaksi. Yksikin koulutettu akela tai sampo tuo lippukuntaan uusia tuulia ja voi osaamistaan jakamalla virkistää myös kokeneiden kehäkettujen partioelämää. Kaiken kruununa piirin järjestämät kurssit ovat aikuisille mainioita irtiottoja arjesta hyvässä seurassa.

Korulauseet sikseen, akela-sampo -koulutus kannattaa tulla kokemaan paikan päälle ihan itse. Olepa siis valmis heti alkusyksystä ja kokeile kansalaisopiston pähkinäveistoskurssin sijasta jotain uutta.

– Eino Ylönen, Uudenmaan Partiopiirin peruskoulutusryhmän puheenjohtaja


Kuva Jaana Hopeakoski. Artikkeli ilmestyi alun perin Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla, kiitos sinne!

Uusia haasteita ja uuden oppimista – uskalla tarttua tilaisuuksiin

Partiossa lapsi ja nuori oppii jatkuvasti uusia taitoja. Monta vuotta kuluu mukavasti partio-ohjelman mukaisesti. Jossain vaiheessa kuitenkin ”kaikki” on opittu tai muuten vain tulee halu oppi jotakin vielä uutta tai katsoa hiukan tarkemmin partiota oman lippukunnan ulkopuolella. Toisaalta hyppy ulos omasta porukasta ja tutuista ympyröistä saattaa toisaalta tuntua hiukan pelottavalta.

Uskaltaisinko astua uusiin saappaisiin?

SP:ssä on jatkuvasti tarjolla hienoja pestejä. Uudessa pestissä aloittavan tukena on aina oma pestaaja. Hänen kanssaan käydään ennen pestin alkamista keskustelu, jossa tarkennetaan pestin sisältö ja vastuut. Pestaaja myös huolehtii siitä, että pestissä aloittava saa perehdytyksen tehtävään. Myös SP:n yhteisistä asioista järjestetään säännöllisesti perehdytystilaisuuksia. Kukaan ei siis jää yksi selviytymään pestistä. Pestaaja on tukena koko pestin ajan.

Myös piireissä on jatkuvasti tarjolla mielenkiintoisia pestejä, joten vaihtoehtoja uusiin haasteisiin on myös siellä.

Uusia näkökulmia ja uusia kavereita

Pesti piirissä tai SP:ssä voi mukavasti antaa sinullekin uutta intoa partiossa toimimiseen. Saat oppia uusia asioita ja taitoja, tutustua kivoihin ihmisiin ja saat toimia uusissa ympyröissä.

Myös sinun, joka jo toimit SP:n tai piirin pestissä, kannattaa miettiä, mitä tekisit tämän pestin jälkeen. Hiukan vielä vaativampi tehtävä tai hyppy toiselle toiminnanalalle antaa mahdollisuuden oppia taas jotakin uutta.

Avoimia pestejä haetaan nyt:

Käy katsomassa, mikä olisi juuri sinun pestisi, ja hae 10.9. mennessä!


Kuva: Alina Ainola

Perehdytysretki lippukunnan uusille aikuisille

Pj-teltta, PJ/PK, ROK-kurssi, jamboree, ET-kurssi, SP, piiri ja KO-GI. Kuulostaa hämärälle, kuin salakielelle. Pyydetään vetämään sudareita yhdessä jonkun akelan kanssa. Ohjelmassa on nigerin pystytystä. Apua! Onko olemassa suomi-partio-sanakirjaa?

Tältä ehkä tuntuu, jos on tullut aikuisena partioon. Partiossa kasvaneet, nuorena aloittaneet johtajat tietävät mitä toiminnalla tavoitellaan tai miksi maksetaan leiristä, jolla itse työskentelee vapaaehtoisena. Jos ei ole lapsuuden ja nuoruuden kokemuksia partiosta, voi toiminta tuntua oudolle ja työläälle. Kuinka voi pystyttää puolijoukkueteltan sudenpentujen kanssa, jos ei tiedä mikä on pj-teltta, saati kuinka se pystytetään?

Kun lippukuntaamme tuli uusia aikuisia, päätin järjestää yhteisen kämppäviikonlopun, jossa tutustumme toisiimme ja voimme yhdessä käydä läpi uusien aikuisten epävarmuuksia. Kysyin etukäteen, mitä aikuiset halusivat oppia. Päätiimme opetella ihan peruserätaitoja ja kertoa mitä kaikkea partiossa voi tehdä ja millaisia tapahtumia on tarjolla aikuisille. Esittelin muun muassa aikuisille erityisen hyvin sopivia tapahtumia, kuten Johtajatulet tai K-22 Erätaito 1 kurssi, jossa voi aikuisemmassa seurassa opetella erätaitoja. Kerroin myös partion kansainvälisyydestä sekä keskusjärjestön ja piirin toiminnasta.

Aikuiset ottivat hyvin vastaan perehdytyksen, vaikka opetus tuli meiltä samoajaikäisiltä. Näin sen kuuluukin olla, että aikuiset uskaltavat ottaa mallia nuoremmista ja pitää myös nuoria kokeneita jäseniä samanarvoisina.

Kun uusi aikuinen on houkuteltu mukaan toimintaan, on oleellista aloittaa perehdytys ihan ”partioalkeista”. Uusille johtajille pitää kertoa, mikä on partion idea, mihin me pyrimme ja muistaa opettaa myös niitä käytännön asioita. Mikäli perehdytys ei onnistu heti alussa, voivat ensimmäiset vuodet olla hankalia ja on riski, että homma lopahtaa. Partion pitäisi olla mielekästä myös johtajalle.


Teksti: Alisa Takanen, Sievin Samoojat, ja Suomen Partiolaisten TET-harjoittelija keväällä 2017

Rohkeasti kokeilemaan lippukunnan uutta työnjakoa!

 

Hyvinkään Metsätytöissä on otettu lippukunnan uusi työnjako käyttöön ensimmäisten lippukuntien joukossa. Uusissa pesteissä nähdään valtavasti mahdollisuuksia ja niihin oli myös aiempaa helpompaa löytää ihmiset.

Kun lippukunnassa kuultiin ensimmäistä kertaa lippukunnanjohtajan tehtävien jakamisesta kolmelle henkilölle, tunnelma oli varovaisen innostunut. ”Kyllä siinä mielenkiinto heräsi! Ja tietysti halu päästä kokeilemaan, kuinka uudet pestit ja tehtävien jakautuminen toimisi käytännössä lippukunnan arjessa”, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen kertoo. ”Jotain tällaista meillä juuri kaivattiin, joten päivitys tuli oikeaan aikaan”, lippukunnan ohjelmajohtaja Sanni Nurmi nyökyttelee.

Suurista saappaista sopivankokoisiin kenkiin

Lippukunnanjohtajan tehtävä oli jo pitkään koettu vaativaksi, mutta uusiin pesteihin löytyi mukavasti kiinnostuneita. ”Minulle siirtyminen lippukunnanjohtajaksi oli luontevaa, mutta epäröin kuitenkin omaa mahdollisuuttani sitoutua pestiin. Uudet pestit sekä hyvä tiimi saivat lopulta minut puolelleen ja hyvä niin”, Maija iloitsee. ”Luulen, että vastuiden jakautuminen uudella tavalla alensi jokaiselle kynnystä astua johtoon”, Sanni pohtii.

Vastavalittu timanttinen trio: pestijohtaja Satu Vehviläinen, lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen ja ohjelmajohtaja Sanni Nurmi.

Hyvinkään Metsätytöissä uudelta työnjaolta odotetaan muutosta totuttuihin toimintatapoihin. ”Itseäni kiinnostaa erityisesti se, miten pestijohtajan ja ohjelmajohtajan pestit kohtaavat. Ohjelma näyttää aina tekijöiltään, joten se kuka pestataan mihinkin, vaikuttaa myös siihen millaista ohjelmaa on mahdollista tehdä. Ihmisresurssit ja lippukunnan päämäärät pitää pystyä sovittamaan yhteen ja varsinkin nyt alussa yhteistyötä pitää miettiä tarkasti”, Sanni toteaa. ”Oletan että tehtävät jakautuvat ainakin aluksi uuden mallin mukaisesti, mutta joustovaraa on. Hyvä kommunikointi on tehtäviä jakaessa tärkeää. Me olemme tunteneet pitkään ja yhteinen kommunikaatiomme toimii sujuvasti. Edessä on varmasti haasteita, joita emme ole vielä edes tajunneet, mutta uskon selkeiden tehtävien ja vastuun jakamisen lisäävän pestissä viihtymistä”, Maija hymyilee.

Tehtävät ei lisäänny, ne vain jaetaan uudella tavalla

Uudesta työnjaosta puhuttaessa joku saattaisi ihmetellä, mistä löytyy johtajia uusiin tehtäviin. Sanni ja Maija kokevat asian täysin päinvastoin. ”Lippukunnassamme on ollut haasteena löytää ”pestinjatkajia” etenkin hallitukseen. Jos saamme kolmen henkilön muodostaman lippukunnanjohtajuuden toimivaksi sekä kiinnostavaksi, se madaltaa kynnystä tulla mukaan jatkossakin”, Maija miettii. ”Meillä on tosiaan tehty aiemmin tosi pitkiä pestejä. Johtajuuden jakaantuminen auttaa siirtämään pestejä eteenpäin, kun on sen aika”, Sanni lisää.

Sanni ja Maija suosittelevat uutta työnjakoa muillekin. ”Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia johtamiskuvioita, varsinkin jos tuntuu että vanhat pestit eivät vastaa lippukunnan todellista johtajavarantoa!” Sanni kannustaa. ”Suosittelen kokeilemaan tai ainakin harkitsemaan päivitettyä työnjakoa. Uuden työnjaon tavoitteena on toimiva ”paperipartio”, tyytyväiset johtajat sekä laadukas partio-ohjelma”, Maijakin suosittelee.

Lisätietoa päivitetystä työnjaosta: parempilippukunta.fi/tyonjako.

_______________________________________________________________________

Tämä teksti on alunperin ilmestynyt Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla ja sen on kirjoittanut Petra Valkonen. Lämpimät kiitoset Uudellemaalle tästäkin!

Artikkelikuvassa vasemmalta: ohjelmajohtaja Sanni Nurmi, Kohtaamisen tunnelmaa ja lippukunnanjohtaja Maija Vehviläinen. Kuvat piirin ja Hyvinkään Metsätyttöjen arkistoista.

Partio tutuksi avoimessa koloillassa

 

Hyvinkääläisessä Martin Partio -lippukunnassa on jo jonkin aikaa ollut tarvetta uusille johtajille, aikuisille. Lippukunta ryhtyikin tuumasta toimeen ja järjesti Uudenmaan partiopiirin Hautomo-ryhmän kanssa kaikille avoimen partioillan, joka oli menestys, sillä lippukuntaan löytyi uusia johtajia! Martin Partion esimerkki kannattaa muidenkin parastaa: avoimuus ja tervetulleeksi toivottaminen tuottivat aika helposti tuloksia.

Illan rakenne oli suunniteltu niin, että tutustumaan tulleet lapset osallistuivat MaPan tarpojavartion kokoukseen. Tällä kertaa tehtiin solmutaulua, mutta mahdollisuudet avoimen kokouksen ohjelmaksi ovat rajattomat. Vinkkejä on koottu esimerkiksi partion sivuille. Aikuisille taas kerrottiin partiotoiminnasta ja jaossa oli myös esitteitä. Aikuisia haastateltiin ja heiltä kyseltiin kiinnostuksesta, motivaatiosta ja mahdollisuuksista tulla mukaan lippukunnan toimintaan. Kaikista lippukunnan avoimista tehtävistä oli tehty pestikortit – henkilön ilmaiseman kiinnostuksen pohjalta esiteltiin sitten jokin näistä pesteistä tarkemmin ja annettiin pestikortti myös kotiin vietäväksi. Lisäksi kerrottiin Säihkeestä ja pöydällä oli partiosanastoa ja sanojen selityksiä. Tehtävänä oli löytää sanassa olevalle kortille oikea määritelmä.

Tintti Parviainen kuuluu piirin Hautomo-ryhmään ja auttaa mielellään lippukuntien rekrytointitapahtumissa.

Paikalle saapui aikuisia, joista osa toivoi lastensa pääsevän partioon ja olivat tästä syystä itsekin halukkaita tulemaan mukaan. Aika monella oli partiotaustaa lapsuudesta tai nuoruudesta joltain muulta paikkakunnalta. Joka viides suomalainen on tai on ollut partiossa, joten vanhoja partiolaisia löytyy ihan jokaiselta paikkakunnalta. Martin Partion avoimessa partioillassa oli mukana myös yksi aikuinen, joka halusi ilman aiempaa kokemusta aloittaa nyt partion. Lämpimästi tervetuloa!

Rekrytoidessa kannattaa olla selkokielellä kuvatut ja määritellyt pestit. Tämä auttaa aikuista hahmottamaan pestin luonteen ja laajuuden, jolloin on helpompi ilmaista oma kiinnostuksensa. Pestikortin voi antaa aikuiselle mukaan, jolloin hän voi vielä kotona harkita pestautumistaan. Hänelle jää myös muistiinpanot siitä, minkälaiseen pestiin on tulossa.

Myös aikuisten rekrytointiin löytyy paljon vinkkejä ja kuka tahansa voi kysyä avuksi piirin alueohjaajaa tai valmentajaa. Joistain piireistä löytyy myös erityinen apuryhmä juuri tähän tarkoitukseen, kuten vaikkapa tämä Uudenmaan Hautomo-ryhmä.

_________________________________________________________

Tämä teksti on ilmestynyt alunperin Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla. Kirjoittajana Petra Valkonen. Kiitokset lainasta!

Kuvat: Marjukka ”Mjukka” Aaltonen

Tallenna

Tallenna

Tallenna