Kyllä meidän toiminta on avointa kaikille – vai onko?

Suurin osa meistä toivottaa lähtökohtaisesti kaikki tervetulleiksi järjestämäänsä toimintaan. Suurin osa meistä ei tietoisesti halua sulkea ketään pois. Omaa tai oman yhdistyksen, järjestön tai muun organisaation toimintaa ei yleensä tule kuitenkaan tarkasteltua kuin omasta näkökulmasta. Totuttuja tapoja toimia tai viestiä ei tule arjen kiireessä, tekemisen lomassa, katseltua ulkopuolisen silmin. Eikä siinä ole mitään väärää. Se on ihan normaalia.

Toimintaan mukaan tulemisen tai siinä mukana pysymisen esteitä tulee ehkä mietittyä vasta siinä vaiheessa, kun havaitaan, että koko porukka on varsin samanlaista keskenään. Tai kun se yksi mukaan eksynyt uusi tyyppi ei sitten ensimmäisen kerran jälkeen enää tullutkaan toista kertaa.

Mellunkylän lapset -hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta olemme koonneet yhteen tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät partiotoiminnassa mukana olemisen. Yllä olevan kuvan nelikentän vasemmassa yläkulmassa on tekijöitä, jotka mahdollistavat toiminnasta kiinnostumisen. Vasen alakulma puolestaan kuvaa kiinnostumisen esteenä olevia tekijöitä. Kuvan oikean puolen kulmat puolestaan listaavat niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät partioharrastamisen alkamisen tai jatkumisen kiinnostuksen herättyä.

Joskus on hyvä pysähtyä rauhassa hetkeksi pohtimaan oman lippukunnan toimintaa ulkopuolisen silmin. Millaisia esteitä sinun lippukunnassasi on? Ovatko ne purettavissa? Jos esteitä löytyy useampia, olisiko joku niistä sellainen, minkä purkamisesta voisi aloittaa? Muistakaa huomata myös hyvä: Mitkä asiat toimivat jo hyvin tai erinomaisesti? Voisiko niitä vielä vahvistaa entisestään?

Johtajiston kanssa kannattaa avoimesti keskustella, mitkä asiat (esimerkiksi perinteet) ovat sellaisia, joista ehdottomasti halutaan pitää kiinni. Asioita tai toimintatapoja ei tietenkään tarvitse lähteä muuttamaan vain muuttamisen vuoksi. Mutta jos selkeitä tarpeita ja halua uudistamiselle tai muuttamiselle löytyy, tarjoavat piirin valmentajat tai moninaisuusluottikset apua.

Muutama valmis ratkaisu löytyy myös tästä:

Markkinointi:

  • Miettikää, mistä uudet ihmiset tulevat lippukuntaanne, ja markkinoikaa siellä, missä ihmiset teidän alueella ovat. Leikkipuistoissa, ostarilla, tapahtumissa, alueen facebook-tapahtumissa. Pidä markkinointi toiminnallisena, jotta ihmiset voivat nähdä ja kokea partion.
  • Käyttäkää hyväksi Eskarilaisten partioviikko keväisin ja koululaisten seikkailuviikko syksyisin.
  • Youtubesta löytyy paljon partiotoimintaa esitteleviä videoita
  • Järjestäkää päiväretki, johon kutsutte aktiivisesti pyytämällä mukaan koko asuinalueenne väen.
  • Muistakaa materiaalipankin olemassaolo ja käyttäkää valmiit materiaalit hyväksi.

Viestintä

  • Tarkistakaa, että lippukunnan nettisivuilla lukee hyvin selkeästi ja helpolla suomen kielellä (ehkä jopa englanniksi!) miten pääsee mukaan, sekä se, että jäsenmaksuun on mahdollista hakea vapautusta taloudellisin perustein.
  • Käyttäkää monipuolisesti kuvia kaikessa viestinnässä ja muistakaa aina mainita, että myös uudet ovat tervetulleita mukaan.
  • Parempi lippukunta -verkkokoulutus: kuinka viestiä partiosta ymmärrettävästi

Erityistä tukea

Lippukunnan oma toiminta

Kannattaa käyttää hetki oman lippukunnan perinteiden ja tapojen tutkiskeluun: onko jotain toimintamalleja, jotka automaattisesti sulkevat osan ihmisistä ulkopuolelle?

Perehdytys:

  • Sopikaa, kuka huolehtii uusien nuorten ja aikuisten perehdyttämisestä ja ottamisesta
    mukaan sellaisina kuin he ovat
  • Valitkaa jokaiselle uudelle nuorelle ja aikuiselle oma kummi, joka kertoo lippukunnan tavoista ja jolta voi kysyä myös niitä hölmöjä kysymyksiä
  • Sopikaa yhdessä, miten tuette niitä johtajia, jotka toimivat esimerkiksi monikulttuuristen perheiden tai erityistukea tarvitsevien lasten kanssa
  • Kiinnittäkää huomiota ryhmäyttämiseen. Monet pelit ja leikit toimivat hyvin.

Omannäköinen osallistuminen:

  • Mahdollisuus osallistua retkille yöpymättä
  • Erityisruokavalioiden huomioiminen
  • Lupauksenanto muualla kuin kirkossa
  • Mahdollisuus oman vakaumuksen huomioimiseen myös partiotapahtumissa

Tilat:

  • Onko mahdollista osallistua esteettömästi toimintaan: Pääseekö kololle pyörätuolilla,
    onko retkellä mahdollista käydä yksin suihkussa, onko tarjolla vain tyttöjen tai poikien
    vessoja?

Tästä tekstistä menee kiitos jälleen Päpaan Jonska Junkkarille!

Apua pestaamiseen!

Pestaus kuuluu olennaisena osana partiopestissä toimimiseen. Pestaamisen tapoja on monia, mutta tärkeintä on, että uuteen pestiin astuva tuntee itsensä pestatuksi ja tietää, että häntä tuetaan pestissä.

Pestaajan ei tarvitse pähkäillä yksin hommassaan, sillä työn helpottamiseksi on olemassa työkaluja. Pestiavain on tarkoitettu pestaajan tueksi. Sen rinnalla on voi käyttää kehittyminen pestissä -työkalua. Molemmat työkalut auttavat pestisopimuksen täyttämisessä.

SP:n pestiryhmä on päivittänyt työkaluja palvelemaan entistä paremmin pestaajia. Viilatun pestiavaimen avulla sekä pestaaja että pestattava muistavat tulossa olevat väli- ja päätöspestikeskustelut ja jokaiselta huomataan kysyä ”mitä ajattelit tehdä seuraavaksi?”.

Pestiavain

Pestiavain toimii muistilistana siitä, mitä kaikkea pestaajan on hyvä ottaa huomioon pestauksessa. Samalla pestattu näkee selkeästi, mitä vaiheita pestissä toimiseen kuuluu. Uudistettu pestiavain ohjaa nyt suoremmin pestikeskusteluun ja päätöspestikeskusteluun välipestikeskustelun lisäksi. Työkalu avaa tarkemmin sitä, mitä on pestaaminen, eli pestikeskustelu ja perehdytys.

Pestauksen julkistaminen on partiomainen termi nimittämiselle. Julkistaminen eli pestauksen hehkuttaminen on tärkeää koko partioyhteisön kannalta ja motivoi pestattua. Uudet pestaukset kannattaa jakaa tiedoksi ainakin lippukunnan johtajistolle jossain sopivassa kanavassa.

Koska meitä on eri-ikäisiä partiolaisia, mainitaan taukotuvan rinnalla myös kiltatoiminta, jossa partion vapaaehtoisena toimiminen jatkuu ilman pestiä.

Kehittyminen pestissä -työkalu

Kehittyminen pestissä -työkalu ohjaa näkemään, miten motivaatio, osaaminen ja johtaminen kehittyvät pestissä toimiessa. Partiolaisen palkka on oppiminen! Yksi pestaajan vastuutehtävistä on tukea pestattua huomaamaan ja seuraamaan pestissä tapahtuvaa oppimista ja kehittymistä. Kokenutkin partiolainen oppii, vaikka ei ajattelisi lähtevänsä pestiin oppimaan.

Työkalun kysymysten ja pestisopimuksen täytettävien kohtien järjestys on vaihdettu helpommin lähestyttäväksi. Työkaluun on myös lisätty tukikysymyksiä johtamistaitojen pohtimiseen partion johtamismallin mukaan.

Pestisopimus

Pestisopimuksen täyttäminen pestikeskustelun aikana ja sopimuksen kopioiminen on suositeltavaa mutta ei pakollista, joten pestisopimus ei enää ohjaa siihen. Pestisopimuksesta on saatavana pdf-versio tulostettavaksi sekä sähköisesti täytettävä Word-versio.

Jos pestikeskustelu käydään saunassa tai metsässä tai muusta syystä ei käytetä sopimuspaperia tai sähköisiä välineitä, niin pestaaja voi katsoa pestisopimuksen ydinasiat myös apukysymyksiä pestikeskusteluun -listasta.

Kaikkia työkaluja voi soveltaa omiin tarpeisiinsa ja käyttää omalla tavallaan.

Pestaustyökalujen päivitys on tehty saadun palautteen perusteella ja niiden käyttökokemuksista toivomme palautetta edelleen. Palautetta voi lähettää pestiryhmälle osoitteeseen sp-pestiverkosto@kuksa.partio.fi.

Tsemppiä pestaukseen!

Miksi luotsi on olemassa?

Tässä blogitekstissä pohdimme asiaa luotsin ja lippukunnan näkökulmasta. Miksi luotsi on olemassa ja mitä hyötyä luotsina toimimisesta on niin luotsille kuin lippukunnalle?

Siinä missä akelat ja sampot vastaavat nuorempien ikäkausien ohjelman vetämisestä, luotsilla on vastuu kolmen vanhimman ikäkauden luotsaamisesta eli ohjaamisesta. Aikuisen tuen määrä on lapsella suurempi ja näkyy toiminnan johtamisena. Sen sijaan tarpojilla, samoajilla ja vaeltajilla on nousujohteisesti suureneva vastuu oman ohjelmansa toteuttamisesta ja tämä tuo aikuiselle tuen toteuttamiselle toisen elementin – ohjaamisen ja luotsaamisen. Luotsi kulkee nuoren elämän varrella, auttaa ja tukee elämän – ja partion – suurienkin kysymysten äärellä.

Mitä luotsi saa itse?

  • Luotsi saa paljon energiaa ja elämäniloa toimiessaan nuorten kanssa. Hän pysyy perillä maailman menosta, muutoksista ja nuorten elämästä ja täten pystyy katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta.
  • Luotsin tehtävä toimii paljon nuorten ohjaamisessa ja johtamisessa sekä kasvattamisessa. Luotsi ohjatessaan joutuu pohtimaan itsekin omaa johtajuuttaan ja elämäänsä. Nuori kaipaa tukea niin oman elämänsä kuin partiossa esimerkiksi ryhmänjohtajana toimiessaan.
  • Taitoja suunnitelmalliseen kasvattamiseen kohti annettua päämäärää. Partio-ohjelman kasvatustavoitteet kasvattavat kohti partion päämäärää – kohti aktiivista ja kunnon kansalaista. Luotsina pääsee tekemiseen sekä suunnitelmallisen kasvatuksen toteuttamisen, että suunnittelun kanssa.

Mitä nyt?

Kasvatustavoitteet ovat sidottuja aikaan ja kulttuuriin. Näin ollen kasvatustavoitteitakin on ollut tarpeen tarkastella ja päivittää. Löydät päivitetyt ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet täältä: https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/kasvatustavoitteet/

Mitä lippukunta hyötyy?

  • Luotsi sitouttaa nuorta toimimaan lippukunnan hyväksi ja edesauttaa pysyvyydessä. Oikeanlainen toiminta oikeaan aikaan, itsenäistymisen ja oman tilan antaminen sivusta tukien edesauttavat nuoren pysymistä lippukunnan toiminnassa. Erityisesti vaeltajaikäiselle luotsi voi olla tärkeä side kotilippukuntaan.
  • Luotsi vastaa toimillaan kasvatustavoitteiden toteutumisesta ja näin varmistaa toiminnan laatua. Luotsi on helposti tekemisissä välillisesti jokaisen ikäkauden kanssa ja pystyy merkittävästi vaikuttamaan toimintaan ja tekemiseen.

Mitä nyt?

Onko lippukunnassasi siirtymässä seikkailijoita tarpojaikäisiksi? Aloittakaa jo alkuvuoden aikana heille luotsin etsiminen – pystyykö mahdollisesti jo pestissään oleva tarpojaluotsi ottamaan uusia tarpojia luotsattavasi? Löytyykö innostuneita vanhempia, entä partioon palaavia? Entä mikä tilanne on lippukunnassa samoajien ja vaeltajien osalta? Löytyykö kaikilta oma luotsi? Tarpeeksi aikaisin tehty pestaus antaa aikaa kouluttautumiselle, nuoriin tutustumiselle sekä siirtymän suunnittelemiselle.

Missä mennään luotsauksen kanssa lippukunnassa?

Luotsivuosi onkin hyvä aloittaa kartoittamalla luotsauksen tilannetta lippukunnassa. Onko kaikilla tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäisillä luotsi? Onko luotsi koulutettu, onko hän motivoitunut toimimaan pestissään? Onko luotsit merkitty Kuksaan?

Mitä nyt?

  • Luotsaamisen syitä ja luotsaamisen tärkeyttä käsiteltiin myös Parempi lippukunta -verkkokoulutuksessa tammikuun puolessa välissä. Löydät koulutuksen täältä: https://youtu.be/4oi0cVuKPf4 Kesto: 56 minuuttia. Istukaa esimerkiksi lippukunnan johtokolmikon, hallituksen tai luotsien kanssa alas ja katsokaa oheinen verkkokoulutus. Millaisia ajatuksia se herättää? Miten voisitte edistää luotsausta lippukunnassanne? Voitte jakaa ajatuksia vaikka aluetapaamisissa tai luotsien facebook-ryhmässä ”Luotsaaminen – Partio” https://www.facebook.com/groups/1669322186666464/
  • Jos luotsikurssi on jo käyty tovi sitten ja/tai haluatte vahvistaa luotsaamista lippukunnassanne, on hakuaikaa vuoden 2018 Ko-Gi-kursseille vielä jäljellä tovi (31.1.2018 saakka).

Seuraavassa blogikirjoituksessa keskitymme täysin luotsin tehtävään – mitä luotsi tekee? Mistä luotsi vastaa? Mitä luotsin on toimiessaan hyvä huomioida? Samalla julkaisemme luotsin työtä helpottamaan kehitetyn pestikortin. Otathan siis http://www.partio.fi/luotsaus  seurantaan niin pysyt ajan tasalla menosta.

Laitathan myös kalenteriisi lauantain 6.10, jolloin järjestetään Luotsivuoden päätapahtuma – Luotsisateliitti kolmella paikkakunnalla samaan aikaan etäyhteyden päässä toisistaan.

Kasvu on valinta, joka jokaisen lippukunnan on tehtävä

Tiesitkö, että partiossa vaeltajia on vain kolmannes sudenpentujen määrästä? Jos lippukunnassasi on tällä hetkellä kuusi kahdeksan sudenpennun laumaa, muutaman vuoden päästä nämä nuoriksi kasvaneet lapset muodostavat vain muutaman vaeltajavartion. Jos lippukuntasi on pieni ja teillä on kaksi kuuden sudenpennun laumaa, vaeltajiksi heistä jatkaa vain muutama yksittäinen tyyppi. Näistä pitäisi löytää tekijät useampaan johtopestiin, monta hallituksen jäsentä ja ehkä myös lippukunnanjohtaja. Osa on ehtinyt jo ”karata” piirin tai SP:n hommiin.

Koska partiosta myös vuosittain eroaa tuhansia nuoria eri syistä, et voi luottaa siihen, että nuo muutamat vaeltajat tulevat täyteen nykyisistä sudenpennuista. Hyvällä tuurilla saatte toimintaan uusia lapsia ja nuoria paikkaamaan katoa. Siksi kasvu on pakollista, eikä tuurilla itse asiassa ole sen kanssa mitään tekemistä. Kasvu on ongelmanratkaisua, toimintaa, johtamista ja hauskanpitoa, kuten kaikki muukin partiossa.

Perustakaa uusia ryhmiä säännöllisesti

Uusia laumoja, joukkueita ja vartioita on perustettava, jos lippukunta aikoo säilyttää elinvoimansa. Jotta jäsenmäärä säilyy, täytyy jokainen ikäkaudesta seuraavaan siirtyvä ryhmä korvata joko alemmasta ikäkaudesta siirtyvällä tai kokonaan uudella ryhmällä. Jotta jäsenmäärä lisäksi kasvaa, täytyy näiden lisäksi kasvattaa ryhmäkokoja (niin kauan kuin se on järkevää) tai kasvattaa ryhmien määrää.

Perustakaa rohkeasti uusia ryhmiä kaikkiin ikäkausiin! Jos vanha leiriheilasi ei innostu laumanjohtajuudesta, voi luotsina toimiminen kuitenkin kiinnostaa häntä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa partioharrastusta, ja lippukunnan hyvä meininki kiirii viidakkorumpua pitkin myös teinien keskuudessa. Pienellä vaivalla tämä voi hyvin konkretisoitua uusiksi jäseniksi.

Eikö kolon ympäristöstä löydy riittävästi partiosta kiinnostuneita lapsia? En usko – Suomessa vain viisi ihmistä sadasta kuuluu partioon. Kerrottehan partiosta riittävän konkreettisesti ja näkyvästi? Tsekatkaa lippukunnan nettisivut ja kiinnittäkää huomiota sosiaalisen median päivityksiin. Käyttäkää paljon kuvia, esimerkkejä ja selkeää kieltä ilman partioslangia! Viekää mainoksia lähikouluille tai järjestäkää kaikille avoin partiotapahtuma.

Jos kotikolo ei siltikään vedä uusia jäseniä tai varauskalenteri on jo vanhoista ryhmistä täynnä, etsikää lisää tilaa tai perustakaa ryhmä toiselle asuinalueelle. Kokoontumistiloja voi kysellä esimerkiksi kunnasta, seurakunnasta ja asukasyhdistyksistä, jolloin suurta koloinvestointia ei vaadita. Scouting is outing, eikä joka viikko ole myöskään pakko (tai edes suotavaa) kokoontua kololla. Ensiapuna voitte jakaa kokoontumisajan kahden ryhmän kesken ja vuorotella sisätiloista.

Jos ajattelet, ettei lippukuntaasi tarvitse perustaa uusia ryhmiä, olet väärässä. Jos vetoat johtajapulaan, työnnät pääsi pensaaseen. Aikuisiakin saa kyllä lisää, kun näkee vaivaa! (Linkkivinkit: tästä tekstistä vinkit siihen, miten otat vanhemmat mukaan ja lippukuntasivulta löydät mm. aikuisrekryn to do -listan)

Täydentäkää vanhat ryhmät

Erosiko jostain ryhmästä lapsi tai nuori, koska jalkapallo oli sittenkin hänen ykkösvalintansa? Yllätä Kuksa-jonon ensimmäinen iloisesti heti. Jos lippukunnassasi on enemmänkin vajaita ryhmiä, mainostakaa vapaita paikkoja tai pyytäkää lapsia ja nuoria tuomaan kaveritkin partioon. Puolityhjien ryhmien pyörittäminen on johtajaresurssien hukkakäyttöä!

Uudet kohderyhmät ennakkoluulottomasti mukaan

Lippukunnan jäsenmäärää voi kasvattaa ja toimintaa monipuolistaa myös uusilla avauksilla. Perustakaa sisuryhmä, tarjotkaa perhepartiota tai viekää partiota läheiseen vastaanottokeskukseen. Hyviä vinkkejä voit lukea 100 uutta tapaa tehdä partiota -projektin sivuilta.

Älä enää odota, vaan tartu toimeen! Valmentajasi auttaa kyllä.


Tämän kolumnin kirjoitti Sonja Miettinen, Suomen Partiolaisten hallituksen aluetyöstä vastaava jäsen.

Kuva: Janne Seppänen

 

 

 

Globaaleihin kysymyksiin on opettajankin vaikea vastata

Suomen Partiolaiset olivat mukana Educamessuilla 26.1.27.1. Educa-messut ovat Suomen suurin opetus- ja kasvatusalan tapahtuma. Partiolaiset olivat mukana kertomassa partion ja koulun monista yhteistyön mahdollisuuksista, kuten koulujen partioviikosta tai partiolukiosta Pihtiputaalla.

Partiolaiset tunnetaan aktiivisina kansalaisina ja kansainvälisyyden rakentajina, ja tätä kuvaa vahvistamassa Educa-messuilla oli viestintä- ja globaalikasvatustiimimme. Partio on monelle tuttu, mutta globaalikasvatuksen käsite on vieraampi. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sellaista toimintaa, joka on partionkin ytimessä: ymmärrystä maailmanlaajuisista ilmiöistä, kuten ilmastonmuutoksesta tai pakolaisuudesta, ja toimimista maailmankansalaisena ihmisoikeuksien hyväksi.

Viestintä- ja globaalikasvatus -hankeryhmä teki vuonna 2017 Yli rajojen -menetelmäoppaan, jonka avulla globaalikasvatusta voi toteuttaa toiminnallisesti. Opas sopii partion lisäksi hyvin koulun oppituntien materiaaliksi. Educa-messuilla olimme jakamassa oppaita, ja kysyimme samalla opettajilta, mitä he tietävät globaalikasvatuksesta ja partiosta.

Marika, erityisopettaja

1. Onko globaalikasvatus sinulle tuttua?
Ei ole. Työni laaja-alaisena erityisopettajana on pääsääntöisesti lukemisen ja kirjoittamisen opettamista. Olen pitänyt globaalikasvatuksen teemoja käsitteleviä tunteja sijaistaessani esimerkiksi biologian tuntia.

2. Onko partio sinulle tuttu?

Partio on tuttu, tiedän mistä on kyse, mutta en ole itse osallistunut. En ole myöskään tietoinen kouluni ja partion tekemästä yhteistyöstä, sillä työskentelen monella eri koululla.

3. Onko globaalikasvatus mielestäsi koulun tehtävä?
Globaalikasvatus on tärkeä osa koulun tehtävää. Sijaisena olen puhunut esimerkiksi ympäristöasioista. Kasvatus lähtee koulun arjesta: siitä miten koulussa opetetaan kierrättämään ja käyttämään materiaaleja.

Anna-Maija, erityisopettaja

1. Globaalikasvatus on minulle jonkun verran tuttua, toteutan sitä opetussuunnitelman mukaan monissa aineissa kotitaloudesta maantietoon. Se on myös osa ilmiöpohjaista opetusta, esimerkiksi erilaisina teemaviikkoina.

2. Partio on minulle tuttua. Minä ja poikani olemme harrastaneet partiota. En tiennyt, että partio tekee globaalikasvatusta, eikä kouluni ole tehnyt tietojeni mukaan yhteistyötä partion kanssa. Yli rajojen menetelmäopas kiinnostaa.

3. Koen, että globaalikasvatus on erittäin tärkeä koulun tehtävä. Oppilaiden parissa herää paljon keskustelua pakolaisuudesta, erityisesti empatiaa ja surua ihmiskohtaloita kohtaan. Kriisitilanteet aiheuttavat myös pelkoa ja kysymyksiä siitä, miksi tällaista tapahtuu. Aikuisen tulee kuunnella ja kohdata nuoren huoli parhaansa mukaan. Kysymyksiin on aikuisenkin vaikea vastata.

Tero, rehtori

1. Termi on minulle uusi, mutta asiat vanhoja ja tuttuja. Globaalikasvatusta toteutetaan koulussamme opettajasta riippuen.

2. Partio on minulle tuttua vain partiolaisoppilaiden kautta. Koulumme ei ole tehnyt tietojeni mukaan yhteistyötä partion kanssa, muuta kuin että oppilaat ovat esitelleet harrastustaan.

3. Globaalikasvatus on tärkeää ja muuttuu yhä tärkeämmäksi. Globaalikasvatuksen teemat ovat yhä näkyvämpiä oppilaiden arjessa. Tietojen lisäksi tarvitaan taitoja toimia globaalissa maailmassa. Hyvin nuortenkin oppilaiden kanssa voi puhua esimerkiksi kestävästä kehityksestä.


Kuva ja teksti Helmi Partanen, Suomen Partiolaisten Globaalikasvatusryhmästä.