Entistäkin parempaa ohjelmaa

Partio-ohjelma ei ole mitään kiveen hakattua tai lukkoon ikuisiksi ajoiksi lyötyä. Jotta ikäkausiohjelmamme eläisi ajassa, tarvitsee se säännöllistä viilausta. Ohjelman aktiviteetteja käydään jatkuvasti läpi ja niihin kehitetään entistä toimivampia toteutustapoja. Reilun vuoden ajan jokainen halukas on voinut lisätä partio-ohjelma.fi-sivustolle oman ohjelman toteutusvinkkinsä. Hyviä vinkkejä on tullut paljon, mutta lisää mahtuu aina.

Nettisivuille tulleiden vinkkien sekä säännöllisen luottisvoimin tehdyn päivittämisen lisäksi järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa ohjelmankehityspäivä. Ohjelmankehityspäivään ovat tervetulleita kaikki ohjelman kehittämisestä kiinnostuneet, ikään, kokemukseen tai muuhunkaan taustaan katsomatta. Tärkeintä on, että innostusta ja kiinnostusta ohjelman muokkaamiselle riittää.

Ohjelmankehityspäivässä työn alle otetaan tiettyyn aihepiirin liittyvät aktiviteetit. Työskentely on hyvin konkreettista: aktiviteetteja tarkastellaan sekä kokonaisuutena että yksittäin tavoitteena kehittää niihin entistä parempia sisältöjä. Ohjelmankehityspäivän saldona syntyykin usein joukko uusia toteutusvinkkejä eri ikäkausien aktiviteetteihin.

Seuraava ohjelmankehityspäivä on la 9.12 kello 10-18. Tämän vuoden toisessa ohjelmankehityspäivässä otetaan käsittelyyn vaikuttamiseen liittyvät aktiviteetit. Tarkoituksena on tuottaa partio-ohjelmaan lisää konkreettisia ideoita siitä, miten partiolaiset jo sudenpennuista alkaen voivat vaikuttaa niin omassa ympäristössään kuin kansainvälisestikin.

Ohjelmankehityspäivä järjestetään Partioasemalla Helsingissä ja tapahtuma on tarkoitettu ihan jokaiselle partio-ohjelman kehittämisestä kiinnostuneelle. Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa www.kuksaan.fi/17891. Ilmoittautuneille on tarjolla ruokaa, matkakuluista jokainen joutuu huolehtimaan itse. Ideoita, ajatuksia ja kehitysvinkkejä otetaan koko ajan vastaan myös osoitteessa ohjelmapalaute@partio.fi sekä jokaisen aktiviteetin kohdalla partio-ohjelma.fi-sivustolla.

Helppoa rahaa ei ole!

Vai onko sittenkin? Entä, jos lippukuntanne vanhoille jäsenille olisi helppo tapa tukea toimintaanne?

Partion Ystävät ovat partion vuosilahjoittajia, jotka tukevat lahjoituksellaan harrastustakuun toteutumista. Käytännössä se tarkoittaa, että Partion Ystävien lahjoitukset käytetään SP:ssä ja piireissä esimerkiksi jäsenmaksuvapautuksiin, aikuisten kouluttamiseen tai selkokielisiin materiaaleihin.

Kukin Partion Ystävä voi myös tehdä haluamansa suuruisen lahjoituksen esimerkiksi omalle vanhalle lippukunnalleen. Tähän mennessä lahjoitetut summat ovat olleet keskimäärin useita kymppejä ja suurimmillaan hiukan yli 100 euroa. Tämän tekstin luettuasi tiedät, miten teidänkin lippukuntanne tukijoukot saadaan aktivoitua.

Kuka voisi lahjoittaa meille?

Esimerkiksi vanhat jäsenenne. Löytyykö teiltä esimerkiksi jonkun tilaisuuden kutsulista, johon on listattu vanhojen jäsenten yhteystietoja? Siitä on hyvä aloittaa!

Partion Ystävistä kannattaa myös kertoa esimerkiksi lippukuntalaisten vanhemmille, jotka saattavat hyvinkin lähteä mukaan lahjoittajaksi ja tuntea partiotoiminnan tukemisesta kiinnostuneita.

Miksi meille lahjoitettaisiin?

Osaatte varmasti vastata tähän itse parhaiten. Mihin käyttäisitte lahjoituksena saamanne varat? Ostaisitteko lainatarvikkeita kololle? Tekisittekö kämpälle remonttia? Laskisitteko leirin osallistumismaksua?

Kun lähestytte esimerkiksi lippukuntanne vanhaa jäsentä, kertokaa mihin käyttäisitte saamanne tuen! Selkeän tavoitteen tukemiseen on helppo lahjoittaa.

Tarvitsemmeko tätä, vaikka jotkut jo maksavat jäsenmaksun tukimielessä?

Saatteko esimerkiksi nuorisotoimen tai seurakunnan tukea jäsentenne ikäjakauman tai keski-iän mukaan? Jos saatte, kannattaa jäsenmaksua kannatushengessä maksava tukijanne ohjata ennemmin Partion Ystäväksi.

Partion Ystävä voi myös ohjata lippukunnallenne suuremman vuosilahjoituksen. Partion jäsenmaksu on noin 60 euroa vuodessa. Partion Ystävä lahjoittaa partiolle 40 euroa vuodessa – ja lippukuntaosuuden. Jos pyydätte näitä tukihengessä jäsenmaksunne maksavia lahjoittamaan jäsenmaksunsa hinnan Partion Ystäviin ja ohjaamaan 40 euroa ylittävän osuuden lippukunnallenne, kasvaa saamanne tuen määrä selvästi.

Partion Ystäväksi kannattaa pyytää kaikki entiset jäsenet. Näin saatte todennäköisesti myös runsaasti uusia tukijoita.

Tarvitsemmeko tätä, vaikka meillä on jo tukiyhdistys?

Huolehditteko tukiyhdistyksenne jäsenistä? Kerrotteko tukivarojen käytöstä aktiivisesti? Riittääkö johtajiston resurssi ja motivaatio tähän hyvin? Tekeekö tukiyhdistys aktiivista varainhankintaa?

Jos vastasit yllämainittuihin kysymyksiin kyllä, ette ehkä tarvitse Partion Ystävät-kampanjaa lippukunnan varainhankintaan. Jos kuitenkin vastasit yhteenkin kysymykseen ei, kannattaa asiaa vielä harkita. Jos lippukunnalle tulee lahjoituksia Partion Ystävien kautta, huolehtii SP laskutuksesta ja lahjoittajaviestinnästä, eikä se syö johtajiston resursseja.

Miten pääsemme parhaiten liikkeelle?

Kaivakaa esiin kaikki vanhat kutsuvieraslistat ja muut vastaavat, joilta voitte löytää entisten jäsentenne ja muiden tukijoidenne tietoja. Miettikää myös, olisiko mahdollisia tukijoita muiden yhteistyökumppaneidenne parissa. Teettekö paljon yhdessä esimerkiksi Lionsien, seurakunnan, Rotaryjen tai paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa? Voisitteko pyytää heitä kertomaan Partion Ystävistä jäsenilleen?

Julisteita, somejakokuvia ja muuta löydätte materiaalipankista. Jos etsimääsi materiaalia ei löydy, laita pyyntö siitä suoraan SP:hen Lauralle (laura.malinen@partio.fi).

Kuka meitä auttaa?

Apuja voi aina pyytää omasta piiristä tai suoraan SP:n yhteyskoordinaattori Lauralta (laura.malinen@partio.fi).

Monitoimityökalu toiminnan kehittämiseen

Kuvitellaan tilanne, että olisi lippukunta, jossa olisi jotain kehitettävää. Vaikka pientäkin. Ehkä aikuisten pestaaminen voisi hoitua ryhdikkäämmin? Samoajilla voisi olla hiukan mielekkäämpää ohjelmaa? Lippukunnan viestinnässä voisi koittaa vähän modernimpaa kanavia? Varainhankinta kaipaa buustausta?

Jos tämä kuvitelma kuulosti yhtään todellisuudelta, olet ehkä kiinnostunut kuulemaan, meillä on tarjolla todellinen toiminnan kehittämisen monitoimityökalu. Parempi kuin Leatherman.

Työkalu on Ko-Gi, Kolmiapila-Gilwell-kurssi, eli partiojohtajan jatkokoulutus.

Ko-Gi on yli 22-vuotiaille tarkoitettu koulutuskokonaisuus, jolla kurssilainen pääsee sukeltamaan yhtä aikaa omaan johtajuutensa ja partion syvään ytimeen. Kurssi on mahdollisuus muodostaa verkostoja partiojohtajiin ympäri Suomen ja sekä saada työkaluja partion kehittämiseen. Osana kurssia tehdään vuoden mittainen kehittämistehtävä kurssilaista kiinnostavasta aiheesta. Nimenomaan ”kehittämistehtävä”. Kehittämistehtävän tekemisen tueksi kurssilainen saa ohjaajan, joka kulkee vierellä projektin alusta loppuun asti.

Jos siis omassa lippukunnassasi on asia, joka kaipaisi osaavan käsiparin tekemään sen paremmaksi, lähetä käsipari Ko-Gille. Jos olet kiinnostunut Ko-Gi-koulutuksesta henkilökohtaisesti, juttele muun johtajiston kanssa siitä, millaiseen hankkeeseen voisit kurssisuorituksesi kiinnittää.

Tehdään partio paremmaksi! Yksi projekti kerrallaan.

Lisätietoja Ko-Gi koulutuksesta, sekä ilmoittautumisohjeet löydät täältä.


Kuva Juha Nurmi, omalta Ko-Gi:ltaan nro 89

Uusi Sisupartio-opas helpottaa sisupartion aloittamista

Partioharrastus on meille kaikille rakas harrastus. Se on harrastus, jonka parissa meistä jokainen on kokenut unohtumattomia hetkiä.

Sisupartiotoiminta on erityistä tukea tarvitseville partiolaisille kohdennettua toimintaa, jonka juuret ja perinteet ovat yhteisiä koko partiotoiminnalle. Sisupartiotoiminnan tavoitteena on tarjota samaa laadukasta partiotoimintaa myös niille, jotka tarvitsevat siihen erityisiä apuvälineitä, kommunikaation tukea tai muuten poikkeavia järjestelyitä.

Sisutoiminta ei kuitenkaan ole ”meiltä heille” –toimintaa. Parhaimmillaan se on yhdessä tekemistä ja yhdessä kokemista. Tunnetta siitä, että sinä ja minä – me – muodostamme parin, jossa molemmat antavat ja saavat.

Kaikkein tärkeintä on aito kiinnostus ja innostus sisupartiotoiminnan mahdollistamiseen. Jos pienikin kipinä on kytemässä yhdessä lippukunnan aikuisessa, kipinän vahvuutta kannattaa lähteä yhdessä testaamaan. Kannattaa ottaa yhteyttä sisupartiota toteuttavaan lippukuntaan tai kysyä partiotoimistosta, miten pääsisi tutustumaan sisupartiotoimintaan jossakin.

Koskaan ei voi korostaa liikaa sitä, että sisupartiotoiminnan järjestämisestä saa itselleen hyvän mielen ja hienoja elämyksiä sekä mahdollisuuden avartaa omaa maailmankatsomusta. Harkitkaa sitä, ei se partiotoimintaa kummempaa ole!

Sisupartio-opas on päivitetty Lounais-Suomen Partiopiirin Yhteiseen partioon -hankkeessa (Kiitokset Leena Aula, Leena Hongell ja Katri Lahti), joka on osa Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla toteutettavaa 100 uutta tapaa -projektia.

Sisuoppaan löydät lippukunta-sivustolta.


Kuva: Markus Perko

Explo samoajan silmin

Kirjoittaja on Jenni Janhunen Mäntsälän Metsäkävyistä. Hän on 9. luokkalainen partiolainen, joka on TET:ssä Partioasemalla.

20-22.10. järjestettiin Salossa samoajatapahtuma samoajaEXPLO. Tapahtuma alkoi perjantaina, kun samoajat ympäri Suomea saapuivat Saloon ja majoittauduttiin kouluille. Kun tavarat oli saatu purettua oli aika suunnata iltapalalle, jonka jälkeen oli ensimmäisen ohjelman vuoro.

Aluksi sai valita mitä haluaa tehdä, vaihtoehtoina oli mm. keilausta, biljardin peluuta ja allasbileet. Itse ystävieni kanssa valitsimme allasbileet, joten otimme suunnan kohti Salon uimahallia. Perillä meitä odotti allas täynnä juhlivaa väkeä, musiikkia ja valotehosteita. Tunnelma oli korkealla ja kaikilla oli hauskaa, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja pian olikin aika lähteä.

Kaikilla majoituskouluilla oli omat teemat ja meidän koulumme teema oli salapoliisi, joten palattuamme saimmekin tutustua kouluun ja sen asukkeihin, kiertelemällä ympäriinsä salapoliiseina suorittaen erilaisia tehtäviä. Koulullamme pyöri myös koko viikonlopun ajan Bond-maratoni, jota pystyi mennä milloin vain seuraamaan auditorioon. Ilta jatkui uusien ja vanhojen kavereiden kanssa jutellen ja pian olikin jo aika mennä nukkumaan.

Lauantai alkoi koululla aamupalalla, jonka jälkeen oli aika lähteä kävelemään kohti päivän ohjelmaa. Ohjelmassa oli polut, eli vapaavalintaiset ohjelmat, joista mieleisen oli jokainen saanut valita ilmoittautumisen yhteydessä. Polkuja oli monen laisia, joista itselläni oli polku nimeltä ”Made by samoaja”, jonka teemana oli kädentaidot. Paikalle päästyämme pääsimme mm. valmistamaan tikkareita, punomaan paracord-rannekkeita, kaivertamaan kurpitsoja ja rakentamaan neulansilmäkameroita. Parhainta pistettä on hankala valita sillä kaikki olivat kivoja, vaikka paracordit muistuttivat enemmänkin umpisolmuja ja neulanreikäkameran käyttö ei ihan tahtonut sujua. Iltapäivästä oli aika palata koululle ja alkaa valmistautua illan UV-bileisiin.

Valmistautuminen oli täydessä vauhdissa ja koulun aula täyttyi nopeasti glitteristä ja valkoisiin pukeutuneesta väestä. Pian kello oli jo sen verran, että oli aika lähteä kävelemään kohti Salo-hallia. Kylmä sää ei haitannut, sillä perille päästyä fiilis nousi kattoon. Oli valoja, musiikkia, keilausta, kammokujaa, kavereita ja tietenkin tanssimista. Kaikille löytyi tekemistä ja nälän tultua tarjolla oli iltapalaksi pitsaa ja kioskin herkkuja. Tanssilattia oli täynnä, mutta kello lähestyi puoli-yötä ja oli aika palata kouluille. Väsynyt mutta iloinen väki siirtyi bussiin, joka ajoi meidät takaisin koululle ja nukkumaan.

Sunnuntaina alkoi pieni väsymys näkyä, mutta aamupalan ja tavaroiden pakkaamisen jälkeen oli ohjelmassa viellä viimeinen ohjelma eli messut. Siellä esiteltiin eri polkujen tuotoksia, tulevia tapahtumia, järjestöjä ja vaikka mitä. Yksi parhaimmista messujen pisteistä oli ilmaiset ämpärit, jotka saivat väen rynnimään hulluna tavoitteena oma ämpäri. Kaiken tämän jälkeen oli aika lähteä takaisin kotiin väsyneenä, mutta iloisena, odottamaan seuraavaa EXPLO:a.

Kuva: Miska Loimaala