Kuinka luontoharrastus voi tavoittaa uusia kohderyhmiä – vinkkejä naapurimaista

Göteborgissa järjestettiin 9.2. yhteispohjoismaisen ulkoiluhankkeen työpaja, jossa pohdittiin sitä kuinka tavoittaa mukaan toimintaan uusia kohderyhmiä. Osallistujia oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta.

Kuva: Hanna Suomi


Suurimpia ongelmia kaikkialla tuntuivat olevan pula toiminnan vapaaehtoisista vetäjistä, uusien kohderyhmien pitäminen mukana toiminnassa sekä ihmisten ennakkoasenteet uusia tulijoita kohtaan. Johtajaerekryyn emme tässä tekstissä paneudu, mutta kannattaa lukea esimerkiksi Tiinan ja Lotan teksti siitä, kuinka he innostuivat aikuisiällä mukaan partioon nimenomaan luontotoiminnan kautta.

Tässä hyvä harjoitus kaikille alkuun. Viiden kysymyksen avulla voi arvioida oman toiminnan avoimutta. (Scouternan sivuilta lisää tietoa ruotsiksi)

  1. Keitä me tavoitamme?
  2. Kuka tulee mukaan?
  3. Kuka organisoi toiminnan?
  4. Kuka päättää mitä tehdään?
  5. Kuka lopettaa missäkin vaiheessa?

Vinkki: Käykää kysymykset läpi omassa lippukunnassanne! Pääsevätkö kaikki vaikuttamaan siihen mitä tehdään? Ketkä lopettavat?


Tässä työpajasta esiin nousseita vinkkejä ja näkökulmia:

1. Anna uusille tulijoille myös mahdollisuus päättää mitä tehdään

On tärkeää antaa uusien tulijoiden kertoa suoraan, mitä he itse haluaisivat tehdä luonnossa. Toiminnassa on lähdettävä nuorista liikkeelle – ei yritetä pakottaa heitä tiettyyn tekemiseen, vaan kysytään ensin mitä he haluavat tehdä ja sen jälkeen viedään tämä tekeminen luontoon.  Joskus nuoret eivät osaa hahmottaa mitä kaikkea luonnossa voisi tehdä, jolloin voi antaa ideoita nuorille tai vaihtoehtoja joista valita.

2. Huolehdi siitä, että kaikki voivat olla sellaisia kuin ovat

Toiminnan pitää olla sellaista johon nuori voi tulla omana itsenään. Ei siis meille konkareille turhia oletuksia siitä, ketkä voivat käydä ja olla mukana. Ei haittaa jos ei esimerkiksi retkillä mukana ole tietynlaisia välineitä. Luontoon voi mennä pitkien kynsien, lenkkareiden ja lippisten kanssa.  Tärkeää on myös mennä sinne missä kohderyhmäkin on ja tutustua yhteisön mielipidevaikuttajiin. Tällä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita kohderyhmä kuuntelee ja joihin nuoret luottavat. Tämä voi olla esimerkiksi opettaja, imaami tai isoveli. 

Natruskyddsförening järjesti luontotoimintaa lähiönuorille, lisätietoa projektista täältä.

3. Toimitaan tässä ajassa

Ruotsalainen retkeilyjärjestö (Svenska Turistföreningen) puolestaan oli kehittänyt eräänlaista ”LuontoTinderiä”. Mobiiliapplikaation avulla retkeilystä kiinnostuneet ihmiset pystyivät löytämään toisensa ja näin lähteä yhdessä retkelle, tai löytää henkilön opettamaan hiihtämistä tai muuta vastaavaa. Internet, puhelinapplikaatiot ja muut uudet digitaaliset mahdollisuudet helpottavat ihmisten löytämistä, ja ne tarjoavat alustoja tekemisen markkinoinnille. Yleisesti tärkeää oli myös, että käytetään sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Ei puhuta oman järjestön salakielellä tai lyhenteillä, jotka vain esimerkiksi partiolainen ymmärtää.

4. Mennään sinne missä lapset ovat – eli kouluun!

Ruotsin partiolaiset Göteborgissa ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Mellunkylän lapset –toiminnassa keskittyvät yhden asuinalueen lasten ja nuorten mukaan ottamiseen. Aktiivinen yhteistyö koulun kanssa voi olla avain alueen lasten ja nuorten tavoittamiseen. Koululle voi myös tarjota opetussuunnitelmaan suoraan sujahtavia opetuspaketteja, joita järjestön edustaja tulee vetämään. Koululaisten kanssa voi esimerkiksi mennä lähimetsään rakentamaan majoja ja oppimaan kasveja. Projekteissa saatiin hyviä tuloksia siitä että toiminnan pyörittyä jonkin aikaa mukaan lasten vanhemmat, joille lapset opettivat vanhemmilleen ne asiat, jotka olivat itse oppineet. 

5. Tehdään asiat helpoksi. Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. 

Uusien kohderyhmien kanssa toimiessa on tärkeää muistaa olla olettamatta että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Norjalainen ulkoilujärjestö, Norsk Friluftsliv, on tehnyt erittäin selkeitä materiaaleja joilla kerrotaan norjalaisesta ulkoilukulttuurista. Heillä on esimerkiksi pukeutumisjuliste, joka neuvoo siinä miten varustaudutaan. Toinen hauska julkaisu oli esite, jossa kerrottiin selkeästi kävelykulttuurista. Miksi kävelylle metsään mennään ja kuinka siellä esimerkiksi on tapana tervehtiä vastaantulijoita.

On myös hyvä pysähtyä miettimään mikä omassa toiminnassa voi olla vaikeaa. Monen nuoren on helpompaa osallistua päiväleirille, kuin yön yli kestävälle retkelle. Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset tytöt ovat päässeet mukaan päiväretkelle kun yön yli yöpyminen olisi ollut vaikeaa.

Älä oleta, että kaikki osaavat samat asiat kuin sinä. Cykelframjändet Ruotsissa opettaa nuoria ja aikuisia polkemaan polkupyörällä. Katso video toiminnasta täällä. Inspiroivaa!


Lopuksi kokosimme vielä tiivistelmänä listan vinkeistä ja asioista, jotka kannattaa huomioida kun mukaan partioon tavoitellaan uusia kohderyhmiä:

  • Kaikille kannattaa antaa mahdollisuus ensin kokeilla, onko harrastus oma juttu
  • Älä tee oletuksia siitä minkä näköinen nuori voi innostua luonnosta ja partiosta, partiossa voi käydä vaikkei pukeutuisi kuten muut
  • Älä muutenkaan oleta mitä kohderyhmä ajattelee, helpointa on kysyä suoraan ja pyytää mukaan päättämään ja tekemään
  • Miettikää, missä ja miten mainostatte toimintaa. Ketkä mainonnan näkevät ja kokevat?
  • Koulu on paras paikka tavoittaa lapset ja nuoret, etenkin ne joiden vanhemmat eivät partiosta välttämättä tiedä.
  • Anna lasten itse esitellä luontoa ja partiotoimintaa vanhemmilleen: mitä lapsi on oppinut ja oivaltanut
  • Tee yhteistyötä muiden kanssa
  • Common third: kaksi toisilleen vierasta ihmistä kun tekee kummallekin tuttua asiaa, voi yhdessä oleminen olla helpompaa erilaisista taustoista huolimatta. Tämä pätee myös toisin päin, on äärimmäisen ryhmäyttävää, kun itselleen vieraat ihmiset kokoavat vaikka trangiaa tai pystyttävät telttaa ensimmäistä kertaa. Tässä tietysti tärkeää, ettei ketään nolata.

Tekstin ovat laatineet Metsäkoordinaattori Jaakko sekä 100 tapaa projektipäällikkö Saara SP:n toimistolta, Riikka Päpan Mellunkylän lapset -projektista ja Riikka Kasari SP:n moninaisuusryhmästä. 

Tule nuotion loimuun – partiolaisten kirkkopyhän vinkkimateriaali lippukunnille

Partiolaisten kirkkopyhää vietetään perinteisesti partioviikon jälkimmäisenä sunnuntaina. Partiopiireissä on kiertävä vuoro järjestää partiolaisten kirkkopyhän päätapahtuma ja vuonna 2017 se järjestetään Ylivieskassa Pohjanmaalla. Partio voi näkyä seurakunnan arjessa myös muina aikoina ja eri vuodenaikoina. Muita suosittuja päiviä partiolaisten kirkkotapahtumille ovat adventin aika, itsenäisyyspäivä ja Yrjönpäivä huhtikuussa. Monilla partioleireillä erityisesti kesäisin järjestetään leirikirkko metsässä.

Lippukunnille on tuotettu materiaalipaketti on helpottamaan ja innostamaan partiolippukuntien ja seurakuntien yhteistyötä partiokirkkotapahtumien järjestelyissä.

Tule nuotion loimuun -vihko sisältää vinkkejä partiolaisten kirkkotapahtuman järjestämiseen viikkomessun kaavalla, jota voi soveltaa vaikkapa metsäkirkon järjestämiseen. Kirkon ei tarvitse olla kirkkorakennuksen seinien sisäpuolella, vaan partiokirkko sopii erinomaisesti järjestettäväksi vaikkapa pappilan pihalla, kunnan korkeimmalla kalliolla tai kolon lähimetsässä.

Jos muuten laulattaa ja tarvitsee partiohartauksiin sopivia lauluja, on oivallinen apu tähän Syty ja pala -partiomessuvihko, jossa on uusimmat partiomessun laulut ja nuotit.

Karhunhampaan voi tehdä nyt myös elokuvana

Partiolaisten arvostetuin retkisuoritus – yli 15 vuotiaille tarkoitettu vaellusmerkki Karhunhammas ja sen sisar Majavanhäntä elävät ja voivat hyvin. Vuonna 2016 näitä sai suoritettua loppuun asti kahdeksan partiolaista. Nuorimmat tekijät olivat 16 ja vanhimmat yli 70-vuotiaita. Viimekin vuonna huimalta matkalta Venäjän erämaista tultiin helikopterilla mukana erämajojen pohjapiirroksia, nautittiin vaellushuumorista ja kakuista kännyköiden kuuluvuuskarttoja tutkien tai itsekuivattuja retkieväitä napostellen ja vaellusreitin geokätköjä tarkkaillen.

Kaukoretken ideana on tehdä vähintään viiden päivän tutkimusmatka maksimissaan kuuden hengen porukassa. Matkan tulee olla hyvin valmisteltu ja raportoitu ja sen raportin arvioi erityinen Karhunhammasraati. Raportit ovat olleet jyhkeitä ja kauniita parhaiden eräperinteiden mukaisia kirjoja. Ajat muuttuvat ja joillakin kaukoretkeilijöillä on ollut halua tehdä kaikki työ sähköisesti, ilman piirroksia, leikkaamista ja liimaamista. Kuvat on toki voitu tulostaa, mutta liikkuva kuva voisi antaa paremman käsityksen tutkitusta asiasta. Siksi kokeilemme tänä vuonna erikoisuutena mahdollisuutta korvata fyysinen kirja sähköisellä julkaisulla ja lyhytelokuvalla tutkimusaiheesta.

Satavuotisen Suomen kunni aksi juuri tänään voisi olla aika kerätä pieni vaellusporukka ja alkaa suunnitella tutkimusmatkaa itsenäisen Suomen kunniaksi. Käy siis katsomassa tarkemmat tiedot Karhunhampaan merkkisvuilta ja PartioWikistä.

Karhunhammas Antti Savolainen

Kuva: Antti Savolainen

Karhunhammasraportteja Elina Sirainen

Kuva: Elina Sirainen

Kaverit mukaan toimintaan!

Lippukunnan elinvoimaisuuteen liittyy isosti se, miten paljon uusia jäseniä tulee vuosittain mukaan toimintaan. Yksi kätevin tapa kasvattaa jäsenmäärää, on pyytää kaverit mukaan esimerkiksi retkelle, leirille tai kaverikokoukseen. Muistakaa pitää hauskaa ja näyttää kavereille, mitä partio parhaimmillaan on!

Kun kaverit on ensin marinoitu siistillä partiotapahtumalla tai hauskalla kaverikokouksella, on tokalla kerralla mukaan tuleminen jo paljon helpompaa.

Jos uusille aikuisille on tarvetta, kannattaa kutsua samalla mukaan myös lasten vanhemmat!

Partion nettisivuille on koottu joukko vinkkejä, miten kaverit voi pyytää mukaan tai miten kaverikokouksen voisi järjestää. Myös partion materiaalipankista löytyy aiheeseen liittyviä materiaaleja, jotka kannattaa käydä katsomassa!

Näitä materiaaleja voi käyttää juuri silloin, kun se parhaiten sopii teidän lippukunnallenne.
Hyviä hetkiä kutsua kaverit mukaan on myös ystävänpäivä 14.2. sekä Muistelemispäivä 22.2.!

insta_kaverimukaan_20173insta_kaverimukaan_20174

Muistelemispäivähaaste vuonna 2017 on kasvun matka

Muistelemispäivänä (World Thinking Day) juhlitaan partioystävyyttä, lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja kerätään varoja köyhempien maiden partiotoimintaa varten. Muistelemispäivää vietetään 22.2. joka vuosi. Muistelemispäivä on partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin ja hänen puolisonsa Lady Olave Baden-Powellin, partiotyttöjen ylijohtajan, yhteinen syntymäpäivä. Perinne on jatkunut vuodesta 1926.

Vuonna 2017 haluamme kutsua useampia nuoria ympäri maailmaa kokemaan, millaista partiolaisena oleminen on! Muistelemispäivähaaste vuonna 2017 on kasvun matka.

Vinkkejä kaikkien ikäkausien muistelemispäivään liittyvien aktiviteettien tekemiseen löydät Muistelemispäivän materiaalivihosta 2017

ja partio-ohjelma.fi

6._WTD_2017_ENGLISH_cover.c9b23271.fill-800x550-c50