Tarppojen suunnittelupohjat parantavat vartion toiminnan laatua

Tarpojaohjelman puolivuotiskausien eli tarppojen suunnittelun avuksi on tehty valmiit suunnittelupohjat, joissa on valmiina kunkin tarpon pakolliset aktiviteetit. Jokaisesta kasvatustavoitteen suhteesta tehdään vähintään yksi aktiviteetti ja nämä vartio valitsee ja kirjaa lomakkeeseen yhdessä tarpon alussa pitämässään suuntauskokouksessa. Lomakkeella on oma kohtansa johtamis- tai vastuutehtävälle, jonka tarpojat tekevät yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Majakka on koko vartiolle yhteinen ja se tehdään tarpon lopuksi, kun on ensin harjoiteltu sitä varten tarvittavia taitoja. Sitä mitä pausseja tarpon aikana tehdään, ei tarvitse suunnitella suuntauksen aikana. Luotsi valitsee tarppoon tai tarpojavartion tarpeisiin sopivat paussit yhdessä vartionjohtajan kanssa. Vartio voi kuitenkin toivoa luotsilta tietyn osa-alueen pausseja ja tieto voidaan kirjata yhdessä lomakkeelle.

Jokaiselle tarpojalle tulostetaan oma suunnittelupohja, jonka tämä täyttää itse. Tarjolla on myös sähköisesti täytettävä ja tallennettava PDF-lomake. Yhden lomakkeen voi täyttää myös yhteiseksi ja laittaa vaikka kolon seinälle näkyville.

Koko tarpojaohjelman sisällön ja aktiviteettien nimet näkee aktiviteettilistasta. Kaksipuolisessa lomakkeessa on myös lisätarpot niille, jotka tekevät pidemmän kuin kaksivuotisen tarpojaikäkauden. Myös Tervetuloa tarpojaksi ja Tervemenoa samoajaksi -vaiheiden aktiviteetit on lueteltu.

Tarpon suunnittelupohjan avulla vartion yhteiset suunnitelmat tulee tehtyä tarkemmin. Aktiviteettien kohdalle voi kirjoittaa päivämääriä tai muita suunnitelmia siitä missä, milloin ja miten aktiviteetti toteutetaan. Tarpojan sitoutumista vartion toimintaan auttaa se, että hän hahmottaa puoli vuotta eteenpäin mitä partiossa ollaan tekemässä. Tarpon lopuksi onnistuneen majakan jälkeen on hyvä fiilis lähteä suunnittelemaan seuraavaa tarppoa.

Tarpojaohjelman paperiversiot ovat saapuneet kauppoihin. Merkkejä odotellaan vielä elo-syyskuun vaihteeseen saakka. Uusi merkki on saman kokoinen kuin vanha ja näppärä ompelija pystyy kyllä yhdistämään uusia ja vanhoja tarppomerkkejä aloitusmerkin ympärille ja se on täysin sallittua.

Koloillan vierailu Bioaika-kiertueella

Niin, mikä ihmeen bioaika-kiertue?

Bioaika -kiertue on metsäalaa ja kestävää metsien käyttöä esittelevä kiertue syksyllä 2017. Partiolaisillekin tuttu Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke on Bioaika-kiertueen toteuttajana. Bioaika-kiertuuen sivujen mukaan: ”tapahtumakiertue kertoo vaikuttavasti ja Suomen valoisasta tulevaisuudesta. Tämä tulevaisuus rakentuu biotalouden varaan.”

Läpi Suomen ulottuvan tapahtumakiertueen ytimen muodostaa pyörillä kulkeva tiedekeskusnäyttely, Bioaika-rekka, jonka interaktiivinen sisältö soveltuukin hyvin esimerkiksi koloillan ohjelmaan, joko tarpojille tai samoajille.

Bioaika -kiertueen nettisivut: http://www.bioaika.fi

Kuvassa Bioaika-rekka Uudenmaan partiolaisten Säihkeellä heinäkuussa.

Päivisin bioaika-kiertue on varattu koululaisten tutustuttavaksi, mutta illalla se on avoin ihan kaikille. Katso kiertueen päivämäärät ja milloin se on paikkakunnalla täältä.

Kuvan jälkeen muutamia vinkkejä tarpoja- sekä samoajaryhmille kokouksen ohjelmaksi. Ennen vierailua kannattaa tutustua kestävän kehityksen ja biotalouden käsitteisiin, luonnontieteellisiin perusasioihin ja historiaan biotalouden näkökulmasta.

Tarpojat:

Uudistetussa tarpojaohjelmassa Bioaika-kiertue soveltuu hyvin esimerkiksi yhteiskunta-tarpon ”Vihreää kultaa” -aktiviteetin tai kaupunki-tarpon ”Tulevaisuus ja ammatti” -aktiviteetin toteutusvinkiksi. Tai sitten ihan vaan kolon ulkopuoliseksi vierailukohteeksi.

Bioaika -kiertueelle on toteutettu oppimistehtävä, jonka kautta erilaiset metsäalan tuotteet tulevat tutuiksi. Tämä soveltuu myös partiolaisille mukaan koloillan ohjelmaan. Made in metsä -oppimistehtävän ohjeet löydät täältä.

Bioaika-rekassa pääsee tutustumaan itse tekemällä ja tutkimalla metsäalan ammatteihin, tuotteisiin sekä metsien käyttöön.

Samoajat:

Samoajille Bioaika-kiertue soveltuu hyvin itsenäiseen vierailuun. ”Tekoja pallomme hyväksi” -taskun teemat toimivat hyvin kiertueen sisällön kanssa ja esimerkiksi ”Kuluttaminen” -aktiviteetin avulla voi Bioaika-rekassa miettiä omia kulutustottumuksiaan ja niiden suhdetta ympäristöön. Entäpä miten tulevaisuudessa tuotetaan erilaisia tuotteita kasvavan ihmiskunnan tarpeisiin kestävästi?

Vierailun aikana kannattaa aktiivisesti kysellä ja pohtia mitä biotalous ja metsien käyttö ylipäätään tulevaisuudessa tarkoittaa. Onko se kestävällä pohjallla vaiko ei? Miten käsitys metsien käytöstä vierailun jälkeen muuttui vai muuttuiko? Vierailun jälkeen voi sitten tutustua biotalouden tarjoamiin ammatteihin ja koulutusmahdollisuuksiin linkin takaa löytyvästä materiaalista.

Bioaika-rekassa erilaiset laskurit ja pelit havainnollistavat kuinka paljon energiaa ja erilaisia luonnonvaroja ihmiskunta päivittäin käyttää. Kuinka paljon liikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Entä kuinka paljon kasvava puu sitoo hiiltä?

Bioaika-rekan tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Kiertueen päärahoittajia ovat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö.


Tekstin on laatinut Suomen partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala. Kuvat: Ossi Hokkanen, Uudenmaan Partiopiiri. 

Ryhmänjohtaminen – pakkopullaa vai mielekäs harrastus?

Pitkin Uuttamaata on kaikunut koulutusryhmän korviin tietoa, että koulutetuista ryhmänjohtajista on huutava pula lippukunnissa. Joskus kuulee sanottavan, että “sudenpentulaumaa nyt johtaa koulutettu apinakin”. Koulutettu johtaja (toim. huom. EI apina) tuntee partio-ohjelman ja osaa näin soveltaen kehittää laumalleen tai joukkueelleen parasta mahdollista toimintaa. Laadukas toiminta pitää jäsenet lippukunnassa, mikä puolestaan kasvattaa jäsenmäärää ja niin edelleen… Kuvio lienee monille periaatteessa tuttu.

Tosiasia on, että partio-ohjelma ja siihen liittyvät materiaalit on laadittu varsin selkeiksi. Sisälukutaitoinen aikuinen voi nopeastikin oppia ohjelman pääpiirteet ja kyetä suunnittelemaan ja toteuttamaan erittäin monipuolisia partiokokouksia. Miksi siis kouluttautua?

Mikäli ryhmänjohtajan ainut motivaatio laumailtojen kyhäämiseen on ulkokohtainen pakko tai lippukunnan tulevaisuuden turvaaminen, ei hän todennäköisesti viihdy tehtävässä pitkään. Ihannetilanteessa johtaminen on aikuisen harrastus, ‘oma hobby’, joka itsessään on mielekästä ja auttaa jaksamaan muussa elämässä. Juuri tämän ‘hobbyn’ löytämiseen tarvitaan piirien järjestämiä koulutuksia.

Vaikka koulutuksissa käydään – melko seikkaperäisestikin – läpi sudenpentu- ja seikkailijaohjelmaa, ei kurssien suurin anti ole kuitenkaan koulutettavissa sisällöissä. Ihmisapinat – ja niin ikään partiolaisetkin – ovat laumaeläimiä ja tarvitsevat toisiaan. Yhteinen aika eri puolelta Uuttamaata saapuvien kouluttautujien kanssa on korvaamatonta ja antaa paljon enemmän kuin ottaa. Toisista lippukunnista kumpuavat vinkit ja kokemukset rikastuttavat oman lippukunnan toimintaa merkittävästi.

Hyvä on tehty jaettavaksi. Yksikin koulutettu akela tai sampo tuo lippukuntaan uusia tuulia ja voi osaamistaan jakamalla virkistää myös kokeneiden kehäkettujen partioelämää. Kaiken kruununa piirin järjestämät kurssit ovat aikuisille mainioita irtiottoja arjesta hyvässä seurassa.

Korulauseet sikseen, akela-sampo -koulutus kannattaa tulla kokemaan paikan päälle ihan itse. Olepa siis valmis heti alkusyksystä ja kokeile kansalaisopiston pähkinäveistoskurssin sijasta jotain uutta.

– Eino Ylönen, Uudenmaan Partiopiirin peruskoulutusryhmän puheenjohtaja


Kuva Jaana Hopeakoski. Artikkeli ilmestyi alun perin Uudenmaan Partiopiirin nettisivuilla, kiitos sinne!

Uusia haasteita ja uuden oppimista – uskalla tarttua tilaisuuksiin

Partiossa lapsi ja nuori oppii jatkuvasti uusia taitoja. Monta vuotta kuluu mukavasti partio-ohjelman mukaisesti. Jossain vaiheessa kuitenkin ”kaikki” on opittu tai muuten vain tulee halu oppi jotakin vielä uutta tai katsoa hiukan tarkemmin partiota oman lippukunnan ulkopuolella. Toisaalta hyppy ulos omasta porukasta ja tutuista ympyröistä saattaa toisaalta tuntua hiukan pelottavalta.

Uskaltaisinko astua uusiin saappaisiin?

SP:ssä on jatkuvasti tarjolla hienoja pestejä. Uudessa pestissä aloittavan tukena on aina oma pestaaja. Hänen kanssaan käydään ennen pestin alkamista keskustelu, jossa tarkennetaan pestin sisältö ja vastuut. Pestaaja myös huolehtii siitä, että pestissä aloittava saa perehdytyksen tehtävään. Myös SP:n yhteisistä asioista järjestetään säännöllisesti perehdytystilaisuuksia. Kukaan ei siis jää yksi selviytymään pestistä. Pestaaja on tukena koko pestin ajan.

Myös piireissä on jatkuvasti tarjolla mielenkiintoisia pestejä, joten vaihtoehtoja uusiin haasteisiin on myös siellä.

Uusia näkökulmia ja uusia kavereita

Pesti piirissä tai SP:ssä voi mukavasti antaa sinullekin uutta intoa partiossa toimimiseen. Saat oppia uusia asioita ja taitoja, tutustua kivoihin ihmisiin ja saat toimia uusissa ympyröissä.

Myös sinun, joka jo toimit SP:n tai piirin pestissä, kannattaa miettiä, mitä tekisit tämän pestin jälkeen. Hiukan vielä vaativampi tehtävä tai hyppy toiselle toiminnanalalle antaa mahdollisuuden oppia taas jotakin uutta.

Avoimia pestejä haetaan nyt:

Käy katsomassa, mikä olisi juuri sinun pestisi, ja hae 10.9. mennessä!


Kuva: Alina Ainola

Laatua luvassa!

Mitä on laadukas partio? Mitä sen pitää vähintään olla? Mitä ihmettä me oikein tehdään? Näihin kysymyksiin on partiotoiminnan laadun minimikriteereitä kehittävä työryhmä miettinyt kevään aikana vastauksia.

”Partiotoiminnan laadun minimikriteerit” voi kuulostaa hirviöltä paitsi sanayhdistelmänä, myös merkityksenä. Ollaanko tosiaan asettamassa joku minimiraja sille, mitä laadukas partio on? No, ollaan. Onko tämän tarkoitus kitkeä Suomesta pois pienet ja haasteiden kanssa painivat lippukunnat? Laitetaanko jatkossa kaikki samaan muottiin? Ei missään nimessä.

Minimikriteerien avulla määritetään partion valtakunnallinen laatulupaus. Se on tapa, jolla me kaikki voimme edistää yhteistä partiota.  Se koostuu perusasioista, joita jokaisen lippukunnan pitäisi vähintään tehdä. Yhteisen laatulupauksen kautta jokainen partiolainen Ivalosta Töölöön saa samat peruseväät lippukunnan määrittämillä mausteilla.

Minimikriteerit pukevat sanoiksi sen, mitä laatu partiossa on. Ne tarjoavat lippukunnille hyvän lähtötason, jonka pohjalta kehittää toimintaa, ja iskevät kipinää laadun lisäksi kasvuun. Ne nimittäin kulkevat käsi kädessä!

Tule juttelemaan aiheesta Johtajatulille

Minimikriteereitä valmistellaan parhaillaan. Sinun mahdollisuutesi vaikuttaa niiden sisältöön on Johtajatulilla Parempi lippukunta -tapaamisessa. Tapaamiseen sunnuntaina 27.8. klo 10-12 ovat tervetulleita kaikki lippukunnissa toimivat johtajat, valmentajat ja muut aiheesta kiinnostuneet. Tervetuloa mukaan!

Sonja Miettinen
Aluetyöstä vastaava hallituksen jäsen
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Kuva: Janne Seppänen