Koska mä sanon ja koska aina ennnenkin – kaksi huonointa perustetta johtamiselle

Auktoriteettiin viittaaminen on vanha tehokeino keskustelussa kuin keskustelussa. Partiossa auktoriteetti tuntuu seuraavan jonkinlaisesta pyramidihäkkyrästä, jonka joku on joskus keksinyt piirtää organisaatiokaaviona paperille tai jostain mikä ainakin jonkun muistikuvan mukaan olisi perinne, eli tehty ainakin kerran aiemmin. Melkoinen voima sillä paperille raapustetussa laatikkokasassa tai jonkun hatarassa ja ajan kultaamassa muistikuvassa!

Partiolla on kaksoispäämäärä: Meidän tulee kasvattaa lapsia ja nuoria, jotta he ryhtyvät rakentamaan parempaa maailmaa sekä meidän tulee tehdä partiotoiminnalla parempaa maailmaa. Nämä kaksi päämäärää kietoutuvat toisiinsa eikä toinen tule ennen toista, vaan molemmat saavutetaan hyvällä partiokasvatuksella, joka taas pohjautuu lähtökohtaisesti partion arvoihin.

Partiossa suurta arvokeskustelua käydään tietoisesti varsin aktiivisella otteella. Arvoista puhuminen on osoittautunut tarpeelliseksi, kun partion arvoina viitataan milloin mitäkin kolmen sanan yhdistelmää. Tokihan se olisi kaunis ajatus, että partion voisi liittää yhtä vahvalle pohjalle kuin Ranskan tasavallan, jonka vallankumousslogan ”vapaus, tasa-arvo, veljeys” *) on koko yhteiskunnan ohjaavana arvokäsityksenä. Partiossa olemme kuitenkin moninaisempia ja auktoriteetteihin viittaaminen johdettaessa on hieman kyseenalaista, jos oletamme kasvattavamme nuoristamme yksilöitä, jotka kykenevät toimimaan nykypäivän moniarvoisessa yhteiskunnassa.

Partion johtamiskoulutuksen arvopohja ei eroa partion arvopohjasta ja siitä seuraavasta päämäärästä. Partiossa johtaminen on yksinkertaisesti partion päämäärän ja siten partiokasvatuksen väline. Eli kun sinä tai minä partiojohtajana ajattelen johtavani vaikkapa partioleiriä, niin todellisuudessa emme johda partioleiriä. Johdamme partiokasvatuksen välinettä, jolla pyritään kehittämään sen välineen tavoittamia lapsia ja nuoria. Johtaminen on se prosessi, jolla tämä väline saadaan toimimaan halutulla tavalla. Ensiarvoisen tärkeää on tajuta, että johtaminen on tällöin mallisuoritus siitä, mitä oletamme lasten ja nuorten tekevän kun heistä tulee johtajia ja kun he johtavat seuraavia nokioita, slusheja, rauhanneuvotteluja, ilmastonmuutoksen tuhoista selviämistä ja koko ihmiskuntaa.

Haluammeko, että nykypäivän nuoret viittaavat auktoriteettiin, kun he toimivat johtajina? Jos annamme sellaisen mallin, niin näin tapahtuu, koska itsepähän niin heidät kasvatimme. Mitäpä jos auktoriteettien sijaan annamme nuorille mahdollisuuden löytää partiosta arvoja, jotka ovat heille tärkeitä? Auktoriteettia toki tarvitaan yksilötasolla, mutta sekin pohjautuu enemmän kahdenväliseen luottamukseen kuin harhaluuloon tittelin, aseman tai perinteen tuomasta ylemmyysasemasta. Partion arvoja korostamalla nuoret löytävät itselleen mielekkään mahdollisuuden olla mukana partion päämäärän edistämisessä.

Ja sitten kysytte, että mitä ne partion arvot ovat? No, ne ovat niitä asioita joita löytyy partioihanteista. Niitä, joita saavutetaan tekemällä partiota partiomenetelmän mukaisesti. Niitä, jotka kaikki löytyvät meistä jokaisesta, mutta vain eri järjestyksessä. Jokaisesta siis löytyy jokainen olemassa oleva arvo, ainoastaan niiden merkitys meille vaihtelee. Siksi voimme johtaessamme perustella asioita arvojen kautta. Kysy siis johtaessasi itseltäsi hyvin yksinkertainen kysymys äläkä putoa auktoriteetteihin vetoamisen ansaan: Miksi tämä on tärkeää sinulle? Miksi tämä on tärkeää partion päämäärälle?

Viljami ”Viltsu” Hätönen
Partiojohtaja

*) Ja juuri tässä järjestyksessä, sillä veljeys ei voi toteutua ennen kuin kaikki ovat tasa-arvoisia ja tasa-arvoa ei voida saavuttaa ennen kuin kaikki ovat vapaita. Siinä hieman täkyä kaikille lukijoille, jotka vielä aktiivisesti olette filosofisten pohdintojen äärellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *