Päivitetty työnjako: mistä on kyse?

Lippukuntien pestien kehittäminen lähti liikkeelle monesta pienestä asiasta. Isoimpana haasteena nähtiin se, että lippukuntien saama tuki ei ollut niin laajaa, kuin sen toivottiin olevan, ja alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan harteilla oli iso vastuu kaikkien asioiden edistämisessä.

Keskusjärjestön aluevaliokunnassa pohdittiin sitä, miten piireistä ja keskusjärjestöstä tuetaan lippukuntia. Käytössä oleva suoran tuen mallihan perustuu alueohjaajaan, joka tukee lippukunnanjohtajaa suht koht kaikessa, mitä lippukunnassa tapahtuu, kaikessa, mikä liittyy lippukunnanjohtajan omaan johtajuuteen ja kaikessa, mitä piiri ja keskusjärjestö tuottaa. Ehkä olennaisimpana sysäyksenä toimi tärkeä huomio, joka tehtiin, kun päivitettiin alueohjaajan pestiä. Pestikuvauksessa oli tuolloin 89 tehtävää, ja oli selvää, että se oli aivan liikaa sekä alueohjaajan että varsinkin lippukunnanjohtajan kannalta. Perustettiin ryhmä, jonka tarkoitus oli pohtia piirin alueohjaajan, ohjelmaohjaajan ja koulutusohjaajan pestejä ja koulutusta lippukuntien tukemisen näkökulmasta. Ryhmä koottiin aluevaliokunnan, kasvatusvaliokunnan ja vapaaehtoistuen valiokunnan jäsenistä. Kyse ei ole ollenkaan siitä, että ihmiset olisivat tehneet huonoa työtä, päinvastoin. Ongelma on rakenteissa ja mallissa.

Liikkeelle lähdettiin kuitenkin siitä, mitä lippukunnat tarvitsevat. Kyselyn, työpajojen ja työryhmän oman työstön jälkeen hahmottuivat kolme johtamisaluetta, joista on tärkeää pitää lippukunnissa huoli (ja näin ollen saada niihin tukea): lippukunnan johtaminen organisaationa, ihmisten johtaminen ja hyvinvointi, partio-ohjelman toteutus. Samalla tavalla kuin alueohjaajan pestin kanssa, oli selvää, ettei voida olettaa, että lippukunnanjohtaja tekisi tämän kaiken, tai varsinkaan ehtisi paneutua tähän kaikkeen.

Lippukunnanjohtajan pesti on vuosien varrella kasvanut järkälemäiseksi. Vielä vaikkapa 15 vuotta sitten ei puhuttu paljonkaan esimerkiksi markkinoinnista, sidosryhmätyöstä, ja vanhemmatkin olivat tyytyväisiä mustavalkoisiin aanelosiin. Hommia oli siis jaettava. Näin alkoivat syntyä uudet, nyt käyttöön otettavat pestit pestijohtaja ja ohjelmajohtaja.

Pienestä alkanut päivitys johti siis isompiin muutoksiin kuin alun perin aavistettiinkaan, kun työtä lähdettiin tekemään lippukunnan tarpeista käsin. Ja onneksi niin.

Taustalla on luonnollisesti tietoa sekä lpkj-barometreistä, vuosiselosteista ja muutamista muista lähteistä. Lisäksi käytössä on ollut useiden pitkään lippukuntien kanssa ja lippukunnissa hommia paiskineiden luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tietotaito.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *