Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2016

Partio-ohjelma – программа патрульная – barnaamijka roondada – The Youth Programme

Millä kielellä sinä haluat käyttää partio-ohjelmaa?

Partio-ohjelma on tällä hetkellä tarjolla kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi.

Uudessa partio-ohjelma.fi:ssä on mahdollisuus tehdä kieliversioita vähitellen niin, että käännöksiä voi tehdä vaikka yksi aktiviteetti kerrallaan. Aktiviteetin kohdalla näkyy vaihtoehdot, millä kielillä se on saatavilla.

Tehdäänkö yhdessä?

Oletko sinä kääntänyt partio-ohjelmaa pöytälaatikkoon tai vaikka ulkomaalaisille partiokavereille leiriä varten? Tekisitkö palveluksen, ja antaisit tekstisi kaikkien partiolaisten käyttöön, jotta uusien muita kieliä puhuvien lasten ja nuorten osallistuminen partiotoimintaan Suomessa helpottuisi? SP:ssä aukeaa 2.12.2016 haettavaksi käännösjohtajan pesti, jonka tehtävänä on johtaa ja organisoida kääntämistyötä.

Kerro millä kielellä partio-ohjelma tarvitaan Suomessa? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen mikko.pori@partio.fi tai kysy lisää! partioohjelmankaannoksia-facebook-twitter-v1

Tutkimusmatka Ruotsinkylään

 

Timanttipartion Kuutit -ryhmä retkellä Ruotsinkylässä:

Keskiviikkona 21.9.2016 kaikki Timanttipartion sudenpennut lähtivät retkelle Ruotsinkylän tutkimusmetsään. Kuuteista mukana olivat Arttu, Jesse, Ossi ja Martta.

Lisäksi mukana olivat Artun pikkusisko Oona, Martan pikkuveli Antti sekä Ossin pikkusiskot Lilja ja Sara.

Metsässä suoritimme tehtäviä: mm. keräsimme kiviä, kanervan, neulasia, puolukan lehtiä, käpyjä ja kaarnan paloja. Retkellä näimme paljon koivuja, mäntyjä ja kuusia. Löysimme myös pihlajan. Näimme monia erilaisia metsätyyppejä. Niitä olivat kaadettu metsä, nuori metsä, metsä jota kasvatetaan ja hoidon tarpeessa oleva metsä.

kasvatusmetsa_small

Tunnistatko minkätyyppinen metsä tässä on kyseessä?

Lisäksi juoksimme ja leikimme hippaa metsikössä. Metsästä löytyi vielä paljon mustikoita, joita keräsimme. Vanhat mustikat maistuivat jo aika huonoilta, mutta hyviäkin oli joukossa. Hauskinta retkellä oli hippa taukopaikalla.

ruotsinkyla_1

Takaisin tullessa Arttu käveli metsässä, josta ei päässytkään enää kovin helposti tielle. Piti hypätä leveän ojan yli. Tia-äiti ja Anna auttoivat vähän, mutta hyppy onnistui hyvin.

Ilta alkoi jo hämärtyä, kun pääsimme parkkipaikalle takaisin. Kotiin retkeltä lähti tyytyväisiä ja aika väsyneitä Kuutteja.


Suomen Metsäyhdistyksen toteuttamalla Ruotsinkylän Raition reitti -metsätalouspolulla saa monipuolisen kuvan metsien kestävästä käytöstä, hoidosta, metsästä saatavista tuotteista sekä metsäluonnosta. Helppokulkuinen, pääasiassa metsäautoteillä kulkeva reitti on noin kahden kilometrin pituinen ja sopii niin koululaisille kuin muillekin metsistä kiinnostuneille. Ruotsinkylän tutkimusmetsästä löytyy myös sudenpennuille ja seikkailijoille sopivia aktiviteetteja.

Ruotsinkylän tutkimusmetsä sijaitsee aivan Vantaan ja Tuusulan rajalla ja onkin erinomainen iltaretki tai vaikkapa kokopäivän retkikohde.

Tutkimusmatka Ruotsinkylään – aktiviteetit ja ohjeita löydät ohjelmapainotuksen sivuilta.


Kirjoittajat: Timanttipartion Kuutit lauma. Kuutit ovat kirjoittaneet retkikertomuksen osana Toimittaja -jälkeä. Jaakko Nippala – Metsäkoordinaattori SP:n toimistolla.

Lisätietoja Ruotsinkylästä ja Raition reitistä Suomen Metsäyhdistyksen sivuilta

Metsäinnovaatiot tutuiksi – Roihun Metsälaaksosta mallia?

Roihulla toteutetun metsälaakson tavoitteena oli kasvattaa tarpojien tietämystä metsän hyödyntämismahdollisuuksista. Tämä puolestaan on omiaan lisäämään tarpojien tietämystä ympäristöstään ja siten tukee myös ympäristökasvatusta. Metsä opitaan näkemään ravinnon lähteenä, virkistyspaikkana sekä monien elinkeinojen mahdollistajana. Siinä samalla tutustutaan myös yrityksen perustamiseen ja siihen mitä eri vaiheita yrityksen tuotekehitykseen kuuluu. Tarpojien yhteisten kasvatustavoitteiden mukaisesti opittiin myös yhteistyön tekemistä ja kädentaitoja.

Tarpojaohjelmaa päivitetään parasta aikaa ja samalla uusitaan myös tarppojen majakat. Yhdeksi luovuustarpon majakkavaihtoehdoksi on suunnitteilla metsäyritys -materiaali, joka pohjautuu Roihun metsälaaksoon. Tarkoituksena majakassa on, että tarpojat pääsevät ideoimaan omia näkemyksiään metsäisiksi tuotteiksi. Sen voi toteuttaa joko oman lippukunnan kanssa tai yhdistää useamman lippukunnan tarpojat ja tehdä yhdessä.

Tarpojat perustavat päivän aikana oman yrityksen, tämän tueksi onkin laadittu valmiita rooleja sekä tietenkin kaikki yrityksen perustamiseen liittyvät lomakkeet. Aluksi tarpojat valitsevat yhden kahdeksasta eri ongelmasta, jota he sitten alkavat työstää. He pääsevät ensin oman tulkintansa mukaan miettimään ratkaisua esitettyihin ongelmiin. Tämän jälkeen heille kerrotaan tarkemmin asiakkaan toiveista ja heitä voidaan myös sparrailla.

28482485422_5212669d3b_z-small

Kun ongelmaan on kehitetty asiakastoiveiden mukainen ratkaisu, päästään itse konkreettisesti rakentamaan metsään liittyviä tuotteita. Toisaalta ongelman ratkaisu saattaa myös olla palvelu, kuten usein oli metsäsynttäreiden laita. Majakka kannattaakin toteuttaa metsässä, jotta päivän kuluessa voidaan myös tekemisen lomassa havainnoida metsää ja sen elämää.

Päivän ohjelmaan kuuluu myös erilaisiin rooleihin asettumista. Jokaisella tarpojalla on yrityksessään oma rooli, jota päivän aikana toteutetaan. Päivä päättyy tuotteen lanseeraamiseen ja sen esittelyyn. Esittelyn voi majakassa toteuttaa vaikkapa videoimalla se tai jos on isompi porukka, niin voidaan järjestää perinteiset messut.

28398494091_1b799f8b73_z-small

Roihulla metsälaakso toteutettiin yhdessä Yrityskylän sekä UPM:n kanssa. Pian sitä voidaan toteuttaa tarpojaohjelman puitteissa myös lippukunnissa. Majakkaan valmistautumisessa ja metsien mahdollisuuksien tutkimisesssa apuna toimii esimerkiksi MobiMetsä peli. Yrityskylän kanssa partiolaiset tekevät yhteistyötä myös tarpojien taitopäivien toteutuksessa.


Tekstin takana on Jaakko Nippala, metsäkoordinaattori, joka SP:n toimistolla vastaa metsäohjelman koordinoinnista, Yhdessä Metsään ohjelmapainotuksesta sekä toimii työntekijänä Suomen Partiolaisten Metsäryhmässä. Tekstissä on hyödynnetty myös Mila Hulsi-Heathfieldin kokemuksia Roihun Metsälaakson toteutuksesta osana hänen ympäristökasvatuksen ammattitutkintoaan.