Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2016

Moninaisuuden pyöreä pöytä 2.11. kokoaa yhteen kaikki moninaisuudesta kiinnostuneet

Moninaisuuden pyöreä pöytä kokoaa yhteen kaikki moninaisuudesta kiinnostuneet piireistä ja lippukunnista.

Ensimmäinen pyöreä pöytä pidetään 2.11. Illan teemana on sosiaalinen monimuotoisuus, keskustelemme siitä miten saamme partiotoimintaan mukaan myös haastavista sosiaalisista ja taloudellisista taustoista tulevat lapset ja nuoret.

Luvassa on asiantuntija-alustus ja tietoa siitä, mitä kaikkea partiossa tällä hetkellä moninaisuuden saralla tehdään.

Tervetuloa mukaan!

Partio-ohjelman parhaat toteutusvinkit jakoon!

Nyt jokainen partiolainen voi jakaa parhaat vinkkinsä partio-ohjelman toteuttamiseen. Juuri julkaistulla partio-ohjelma.fi -sivustolla aktiviteettien toteutusvinkit ovat näkyvästi esillä. Voit lähettää sivuston kautta omat parhaat vinkkisi kaikkien partiolaisten käytettäväksi. Jokaisen sammon ei kannata tehdä omaa karttamerkkimuistipeliä, jos joku on kerran jo tehnyt tosi hyvän.
Voit kirjoittaa vinkin millä kielellä tahansa, koska kaikki sivuston kautta jätetyt vinkit näkyvät kaikille käyttäjille. Sinun vinkkisi voidaan myös kääntää toiselle kielelle tai voit jättää sen halutessasi itse kahdella eri kielellä.

Toimi näin:

  1. Varmista, että olet kirjoittamassa vinkkiä siihen aktiviteettiin, johon se parhaiten sopii. Sama vinkki voi sopia moneen aktiviteettiin ja samoja saa ollakin.
  2. Kirjoita oma nimesi tai vinkin jättävän ryhmän nimi.
  3. Kirjoita vinkki lyhyesti ja napakasti. Ylipitkiä vinkkejä ei kukaan jaksa lukea. Vältä suorien linkkien käyttöä, koska ne vanhenevat nopeasti. Käytä mieluummin avainsanoja, joilla tiedon voi löytää.
  4. Voit halutessasi lisätä liitetiedoston, jossa on vinkkiin liittyvä materiaali. Kuvat, tekstit ja lyhyet videot on hyviä. Muista tekijänoikeudet.
  5. Paina lähetä.
  6. Vinkit julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

www.partio-ohjelma.fi

partioohjelma_nelio-insta

Lippukunta tutuksi vanhemmille – ja vanhemmat lippukunnalle

Meillä kaikilla pyörii oman lippukunnan ympärillä kymmeniä, ellei satoja, puolituttuja tai jopa täystuttuja tyyppejä, jotka harvemmin ovat kuitenkaan osa sitä varsinaista partiotoimintaa: partiolaisten vanhemmat. Nämä tyypit ovat se sellainen voimavara, joiden kanssa kannattaa tutustua lähemminkin!

Viikin Vesikkojen toiminta-alueella on partioon haluavia lapsia enemmän kuin nykyinen johtajamäärä pystyy hoitamaan, joten jonossa on jatkuvasti kymmeniä sudenpentuikäisiä. Tämän vuoden alusta päätimme viestinnässämme panostaa erityisesti aikuisrekrytointiin, mitä on toki aiemminkin tehty paljon.

Aikuismarkkinointia pohtiessamme mieleeni nousi ajatus vain aikuisille (K18) järjestettävästä yhden yön mittaisesta ”sudenpenturetkestä”, jonka kautta sekä nykyisten partiolaisten vanhemmat että muut alueella asuvat partiotoiminnasta kiinnostuneet pääsisivät tutustumaan partiotoimintaan ja Vesikko-johtajiin, ja mahdollisesti innostumaan toimintaan mukaan tulemisesta.

Lippukunnan ensimmäinen vain aikuisille tarkoitettu partioretki, Kipinä2016, järjestettiin Kavalahdessa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Retkeä markkinoitiin sähköpostitse suoraan huoltajille, lippukunnan nettisivuilla ja Facebook-sivulla. Retkeä markkinoitiin näin: ”Hoi aikuinen! Tiedätkö, mikä on parasta partiossa? No leirit ja retket tietenkin! Tule mukaan vain aikuisille tarkoitetulle partioretkelle Inkoon Kavalahteen. Luvassa kaikkea sitä kivaa, mitä lapsetkin pääsevät partiossa tekemään. Aiempaa retkeilykokemusta tai partion jäsenyyttä et tarvitse, reipas retkimieli riittää!”

Retkelle ilmoittautui mukaan yhteensä lähes 30 uudempaa ja vanhempaa vesikkoa. Partiolaisten vanhempien lisäksi retkelle lähti mukaan tänä syksynä akela-pestinsä aloittaneita uusia johtajia. Joukkoon mahtui myös yksi täysin uusi partiosta kiinnostunut aikuinen.

Uusia kokemuksia, mukavaa seuraa ja leppoisaa yhdessäoloa

Matalan kynnyksen retkikohteeksi valikoitui aivan loistavasti tarkoitukseen soveltuva Kavalahden uusi Urhola, joka mahdollisti kaatosadekelin iskettyä muun muassa iltanuotiohetken pitämisen sisätiloissa. Vesivessat olivat myös iso plussa. Ilmoittautumisen yhteydessä retkeläisille tarjottiin mahdollisuutta nukkua sisämajoituksen sijaan puolijoukkueteltassa. Sisämajoitukseen ilmoittautui osallistujista vain viisi.

Retken ohjelma päätettiin rakentaa ohjelmaltaan samantyyppiseksi kuin yhden yön sudenpenturetket. Tavoitteena oli tarjota osallistujille uusia kokemuksia, mukavaa seuraa ja leppoisaa yhdessäoloa. Ohjelman myötä retkeläiset pääsivät tutustumaan partioperinteisiin lipunnostoineen, huutoineen, lauluineen, iltanuotioineen ja sisaruspiireineen. Retken ohjelma oli kokonaisuudessaan suunnistuksineen, kuutamomelontoineen ja nuotiolla kokkailuineen suunniteltu toteutettavaksi ulkona. Päivä alkoikin poutaisena ja ehdimme kokkailla trangialounaat lähes aurinkoisessa kelissä, mutta heti lounaan jälkeen alkoi sade, joka vaihtui auringonpaisteeksi vasta seuraavana aamuna.

Espoon puolella satoi lauantain aikana 60 millimetriä vettä, enkä usko Inkoon kovinkaan pahasti kakkoseksi sademäärältään jääneen. Kaatosateesta huolimatta iso osa retkeläisistä yöpyi teltoissa. Jouduimme kelin vuoksi kuitenkin muokkaamaan retken ohjelmaa lennossa sisätilapainotteisemmaksi. Siirsimme iltapäivän ja illan ruokailut sisätiloihin (vain ruuanlaitto-osuus oli ulkona), paistolastojen ja kiehisten vuoleminen sekä kuutamomelonta jätettiin väliin kokonaan ja iltanuotio pidettiin sisällä. Kiireetön saunominen päivän päätteeksi lämmitti suunnistusharjoittelun aikana kylmenneet ja kastuneet retkeläiset, ja iloinen puheensorina ja naurunpyrskähdykset raikuivat Kavalahden pimenevässä illassa.

”Parasta oli seura ja partiotouhuihin tutustuminen”

Retkeläisiltä jälkikäteen kerätyn palautteen perusteella retki vastasi osallistujien odotuksia hyvin. Parasta retkellä oli seura ja partiotouhuihin tutustuminen. Vastaajat olivat tyytyväisiä retken ohjelmaan, yksi vastaaja tosin jäi kaipaamaan sudenpentumaisia leikkejä, toinen olisi toivonut pidempää retkeä ja kolmas säätä, jossa sataisi sen verran vähemmän, että makkara ei jäähtyisi nuotiolla sitä paistettaessa. Avoimessa palautteessa retki sai kiitosta muun muassa tunnelmastaan, ohjaajistaan, partiomaisesta ohjelmastaan ja hyvästä ruuasta. ”Retki oli todella mukava kokemus ja auttaa ymmärtämään myös sitä pienempää partiolaista siellä kotona”, kuului yksi palaute.

Vastaajat saivat esittää toiveita myös mahdollisille tuleville vastaavanlaisille retkille. Vastaajista useampi lähtisi uudestaan samantyyppiselle retkelle. Voi myös olla, että kynnys lähteä oikealle sudariretkelle apukäsiksi madaltui aikuisretken myötä! Toimisiko konsepti teidänkin lippukunnassa?


Tekstin kirjoitti Jonska Junkkari, aikuisluotsi Viikin Vesikoista, ja se ilmestyi alunperin Pääkaupunkiseudun Partiolaisten nettisivuilla. Kiitos lainasta!

Kuva Ansku Suur-Uski

Mentoroinnilla kohti uusia korkeuksia

Mentoroinnissa kokeneempi henkilö auttaa toista menestymään. Mentorointia käytetään varsinkin työelämässä kokeneempien ammattilaisten tukiessa nuorempiaan kehittämään omaa ammatillista osaamistaan. Partiossa mentorointia on käytetty pääasiassa johtamisen kehittämiseen. Piirihallituksilla ja keskusjärjestön hallituksilla on omia mentoriohjelmiaan ja Value Based Leaderhsip -johtajuuskoulutuksesessa mentoreilla on keskeinen rooli oppimisen tukemisessa. Lisäksi Ko-Gi -ohjaussuhde täyttää mentoroinnin määritelmän kokeneemman tuesta ja johtamisen kehittämisestä oppijan omia pohdintoja tukemalla.

Lippukuntatuen uudistuksessa ja lippukuntien johdon päivitetyn työnjaon myötä myös mentoroinnista on kaavailtu yhtä keskeistä työkalua lippukunnanjohtajien tukemiseen. Lippukunnanjohtaja on pesti- ja ohjelmajohtajan sekä oman valmentajansa tukemanakin vielä kovin yksin oman johtamistehtävänsä ja johtajana kehittymisensä kanssa. Mentori ratkaisee tätä ongelmaa. Ensi vuoden aikana monessa piirissä otetaankin käyttöön mentorijärjestelmä, ja autetaan lippukunnanjohtajia löytämään itselleen mentori. Lippukunnanjohtaja voi pyytää mentorikseen esimerkiksi jotain aiemmin toimineista lippukunnanjohtajista tai jotain muuta aikuista, jonka kanssa tuntuu hyvältä ajatukselta pohtia omaa johtajuutta.

Mentoroinnin avulla partiossa pestissä toimiva johtaja voi kehittää omaa johtamistaan tukeutuen kokeneemman johtajan apuun. Moni suureltakin tuntuva asia voi löytää oman paikkansa, kun siitä saa keskustella jonkun tilanteesta hieman ulkopuolisen kanssa. Mentoroinnin tavoitteena tulisikin olla ensisijaisesti johtajana kehittyminen. Mentorille keskeinen työkalu kehittämisessä olisi silloin partion johtamismalli, jonka kokenut johtaja omaksuu helposti. Johtamismallin avulla yksilöiden kehittäminen eri johtamisen osa-alueilla ja johtamistaidoissa saisi rakenteen, joka tulee vastaan myös muualla partiossa. Mentoroinnin avulla yksilö pystyy peilaamaan omaa toimintaansa johtajana ja löytämään kehittymisen paikkoja omassa johtamistehtävässään.

Mentorointi sopii siis kaikille johtajapestissä oleville ja miksei myös muissa vapaaehtoisen rooleissa partiossa. Muutakin osaamista kuin johtamsiosaamista on mahdollista kehittää mentoroinnilla, mutta niissä on harvoin kyse yhtä henkilökohtaisesta ja itsetuntemukseen liittyvästä prosessista kuin johtajana kehittymisessä. Usein pestissä toimiminen ja koulutusjärjestelmän kurssit ovatkin parempia tapoja näiden muiden osaamisten kehittämiseen.


Mentorointivasemmalla, Viljami ”Viltsu” Hätönen
Vapaaehtoistuesta vastaava hallituksen jäsen

P.S. Mentori ei suinkaan korvaa myöskin ensi vuonna käyttöönotettavaa alueellista valmentajaa, vaan täydentää tätä. Näin lippukunnanjohtajat saavat tulevaisuudessa juuri sellaista tukea, kuin tarvitsevat.