Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2016

Löytääkö paikkakunnalle muuttanut partiolainen sinun lippukuntaasi?

Iita-Mari teki opinnäytetyönsä partiosta, ja tutki niitä tekijöitä, jotka auttavat paikkakunnalta toiselle muuttanutta partiolaista jatkamaan harrastustaan toisessa lippukunnassa. 


Hyvä lippukuntalainen,

tiesitkö, että lippukuntasi alueella saattaa lymyillä monia potentiaalisia jäseniä lippukuntaasi, johtajia ja aktiiveja, ”piilopartiolaisia”? Nämä piilopartiolaiset, tai ”partiopudokkaat”, ovat mahdollisesti muuttaneet oman lippukuntansa alueelta sinun lippukuntasi vaikutusalueelle. Miten saisit heidät mukaan toimintaan?

Heiltä voi puuttua tieto lippukunnastasi. Onko lippukuntasi tiedot ajantasaiset, niin netissä kuin somessa? Onko lippukunnan ulkopuolelle suuntautuva markkinointi hoidettu, onko tapahtumiinne mahdollista löytää ja osallistua ei-vielä-teidän-lippukuntalaisena? Kun saatte partiolaisen huivitettua oman lippukuntanne tunnuksin, miten olette varmistaneen hiljaisen tiedon siirron myös hänelle?

Uusia lippukuntalaisia (niin ei-vielä-partiolaisia kuin partiolaisia) houkutellessa kannattaa kiinnittää seuraaviin huomiota:

  • SAAVUTETTAVUUS – onko lippukuntamme mahdollista löytää, osaammeko ottaa uusia jäseniä mukaan?
  • TIEDOTUS, varsinkin ulkoinen – miltä lippukuntamme näyttää ulkopuolisille? Ovatko tiedot lippukunnasta ajantasaiset ja helposti saatavilla?
  • PESTIEN KIRJO – onko lippukunnassamme pestejä, joita on mahdollista tehdä etänä, ”osa-aikaisesti”, kerran kuussa, harvemmin?
  • TIEDON SIIRTO – mitä hiljaista tietoa on lippukunnassa? Miten perehdytetään uusi jäsen lippukunnan tapoihin?
  • ARVOSTUS – uuden jäsenen osaamista tulee arvostaa. Lippukunnat ovat erilaisia, myös niistä saavutettu osaaminen.

Opinnäytetyöni lippukuntaa vaihtavista partiolaisista on löydettävissä Theseuksesta. Opinnäytetyöni kartoittaa lippukunnan vaihtajien kokemuksia, ja keräsi vinkkejä vaihdon tilanteen tekemiseksi helpommaksi. Tutkimuksessani selvisi muun muassa, että lippukunnanvaihdon problematiikka voi olla syy jättäytyä pois partioharrastuksesta. Vaihtokokemukset olivat pääosin positiivisia, mutta eniten kolahduksia koettiin uuden lippukunnan hiljaisen tiedon, tapojen ja perinteiden, siirtymisessä uudelle jäsenelle. Opinnäytetyöni on vapaasti hyödynnettävissä niin lippukuntien kuin partioharrastuksen parantamisessa, ja se sisältää myös konkreettisia vinkkejä ja muistutuksia partion eri toimijoille.

Opinnäytetyöni aihe, lippukuntaa vaihtavat partiolaiset, tuli omista kokemuksistani. Itse olin varmasti partiolle haasteellinen tapaus muuttaessani: olisin halunnut mukaan toimivaan vaeltajatoimintaan. Olin aloittanut opiskelut ja vetänyt aikaisemmassa lippukunnassani viisi vuotta ryhmää, jaksamista viikkotoimintaan ei sillä kertaa ollut. Myös suuremman kaupungin monien lippukuntien kirjo vaikeutti sopivan lippukunnan löytymistä, kuten myös kunnollisen tiedon puute lippukunnista. Muistaakseni soittelin jopa yhden lippukunnan johtajalle kuullakseni, että henkilö ei ole enää mukana toiminnassa. Numeron olin löytänyt lippukunnan kotisivuilta.

Omalla kohdallani partion lopettaminen on ehkä väärä sana (toisaalta ainoa oikea), mutta en ole viiteen vuoteen maksanut jäsenmaksua enkä ole ollut toiminnassa mukana. Olen kuitenkin ollut niin kiinnostunut partiosta että seuraan toiminta aktiivisesti somessa ja tein partiosta opinnäytetyön. Kaltaisiani piilopartiolaisia on varmastikin enemmänkin, mutta mitkä tekijät vetäisivät meidät takaisin mukaan toimintaan? Osan vastauksista voi löytää opinnäytetyöstäni.

P.S. Jätin eräälle piirille yhteystietoni heidän nettisivujensa kautta, liittyäkseni jälleen partioon. Aikaa tästä on muutama kuukausi. En ole vieläkään saanut vastausta. Piilopartiolaisuuteni jatkuu näillä näkyminen myös kesän yli.

Iita-Mari Ruponen


Kiitokset teskstistä Iita-Marille. Jos opparin tai graduaiheen etsintä kolkuttelee sinunkin to do –listallasi ole yhteydessä Kasvatusjohtaja Timoon SP:n toimistolla ja kurkkaa tälle sivulle, jolle on listattu partiosta tehtyjä opinnäytteitä ja esimerkkejä aiheista, joista kaivataan tutkimustietoa partiosta.

Free Being Me – Ihan vapaasti mä!

Muistin virkistykseksi – Mikä se on?

Free Being Me on WAGGGS:n ja Doven yhteistyössä kehittämä maailmanlaajuinen ohjelma 7-14-vuotiaiden lasten ja nuorten myönteisen minä- ja kehonkuvan kehittämiseksi. Ohjelma on suunniteltu tutkimusten pohjalta vastavoimaksi mediassa vellovia kauneusihannemuotteja vastaan. Kauneutta kun on niin monenlaista ja monessa muodossa – ihan kaikkialla ja ihan jokaisessa meistä!

Ohjelmaa toteutetaan ympäri maailman ja projekti polkaistiin Suomessa käyntiin alkuvuodesta 2015. Nyt ohjelma on levinnyt laajalti ympäri Suomen piireihin, lippukuntiin ja ryhmiin. Suomessa projekti huipentuu Roihulla, joten toiminnallinen piste kannattaa ehdottomasti tulevan kesän finnjamboreella etsiä käsiinsä. Roihun jälkeen ohjelman on suunniteltu jäävän osittain partio-ohjelmaan tukemaan ikäkausiohjelmia. Mikään ei tietystikään estä lippukuntia jatkamasta Free Being Me -aktiviteettien toteuttamista lippukunnissa myös projektin jälkeen.

Vaikka ohjelman varsinaista kohderyhmää ovat sudenpennut ja seikkailijat, sekä tarpojat, kannustamme myös samoajia, vaeltajia ja aikuisia osallistumaan aktiviteettien tekemiseen. Ohjelmaa vetäneiltä ja aktiviteetteja testanneilta johtajilta saadussa palautteessa johtajat ovat kertoneet myös itse nauttineensa ohjelman tekemisestä ja saaneet sen kautta vahvistusta myös itselleen.

Käytännössä ohjelma tarjoaa lippukunnille valmiit aktiviteettikokonaisuudet, jotka päätetään tekijöidensä kokoiseen Tartu toimeen -tempaukseen. Tartu toimeen -tempauksen tavoitteena on levittää viestiä myönteisestä minä- ja kehonkuvasta myös oman toimintaryhmän ulkopuolelle, esimerkiksi kavereille ja evp:lle (ei-vielä-partiolaisille). Ohjelman suorittamisen jälkeen partiopaitaansa saa ommella tietysti Free Being Me -merkin. Free Being Me -merkkejä voi tilata SP:n toimistolta vuoden 2016 loppuun asti. Katso tilausohjeet Free Being Me – Ihan Vapaasti Mä! -sivuilta.

freebeingme-merkki

Ou jee! Haluamme mukaan, kuinka edetään?

Miettikää ensimmäisenä ryhmällenne tai lippukunnallenne sopivin tapa suorittaa Free Being Me. Ohjelman voi suorittaa oman toimintaryhmän peräkkäisissä kokouksissa (viisi kokousta) tai leirimuotoisena, esimerkiksi lippukunnan kesäleirillä (viitenä leiripäivänä).

Tärkeintä ohjelman toteuttamisessa ja aktiviteettien ohjaamisessa on, että niitä vetävä johtaja on itse tutustunut huolellisesti Johtajan oppaaseen ja ymmärtää millä tavalla ohjelmassa halutaan aihetta käsiteltävän, jotta sen tavoite saavutettaisiin. Johtajan oppaan huolella luettuasi, tutustu seuraavaksi sen ikäkauden aktiviteettipakettiin, jolle ohjelman ajattelit vetää. Aktiviteetit itsessään on valmiiksi suunniteltu ja yksityiskohtaisesti ohjeistettu. Ne suoritetaan järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen ja päätetään Tartu toimeen -tempaukseen. Aktiviteettipaketit sisältävät pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja sekä pieniä kotitehtäviä – ”Mun haasteita”, joiden tarkoitus on jatkaa ryhmässä alulle saatua keskustelua itsenäisellä työskentelyllä ja valmistaa osallistujaansa seuraavaan Free Being Me -kokoukseen, jossa kotitehtävät puretaan.

Terveisin,

Eerika ”Eini” Väisänen & Free Being Me -projektirymä

http://freebeingme.partio.fi

http://freebeingme.partio.fi/johtajanopas/

http://freebeingme.partio.fi/aktiviteetit/

#freebeingme


Kuvistuskuva Kaisla Rahkola

Tekstistä kiitokset Free Being Me -projektiryhmän Einille!

Lippukunnan treenivinkki nro 36 – jäsenkehitys ja -rakenne

Lippukuntaviisari tupsahti juuri lippukuntapostin saajan postiluukusta. Se sisältää paljon tilastotietoa lippukunnan tilasta ja jopa hieman ennustetta tulevaisuuteen. Ota erityiskatsaukseen lippukuntaviisarin jäsenrakennetta ja jäsenkehitystä kuvaavat käkkyrät

1. Klikkaa lukuohjeeseen:

2. Keskustelkaa lippukunnan johtajiston tai hallituksen kanssa siitä,

  • mitä voitte päätellä lippukuntaviisarin jäsenrakenteita ja sisäänottoa kuvaavista kuvaajista?
  • mikä menee hyvin?
  • mihin pitäisi kiinnittää huomiota? Onko tähän liittyviä toimenpiteitä jo tehty?
  • miten jatketaan?
  • miten varmistetaan uuden ryhmän perustaminen syksyllä?

Kuva Janne Seppänen, Johtajatulet 2015

Aikuisten treenivinkki numero 36 – Vaeltajat, vaeltavatko he?

Vaeltajilla tarkoitetaan partiossa 18–22-vuotiaita partiolaisia ja vaeltajaikäkausi on partio-ohjelman viimeinen. Vaeltajia löytyy lippukunnasta erilaisista tehtävistä, sen lisäksi vaeltajat voivat toimia piirissä tai keskusjärjestössäkin. Vaeltaja voi toimia esimerkiksi ryhmänjohtajana, lippukunnan hallituksessa, vastata tapahtuman toteutumisesta, toimia kämppävoutina jne.  Vaeltajilla on kuitenkin tehtävien lisäksi omaa ikäkaudelle suunniteltua ohjelmaa ja heillä on usein aikuinen luotsi tukemassa partiopestin ja tehtävien tekemistä.

Vaeltaja vaeltaa läpi nuoren aikuisen elämää apunaan vaelluskartta, johon hän on merkinnyt tärkeitä huomioita omasta elämästään sekä toiveistaan itsensä kehittämiseksi. Vaeltaja kulkee karttansa avulla toteuttaen toiveitaan ja oppien haastamaan itseään. Välillä hän pysähtyy luotsinsa kanssa tarkastamaan mistä hän on tullut ja ottamaan suuntaa taas uudestaan. Tarvitseeko suuntaa muuttaa vai jatkaa samaan malliin eteenpäin? Vaelluksen päättyessä vaeltaja pohtii koko partiotaipaletta ja miettii mihin suuntaan hän jatkaa elämäänsä eteenpäin.

Vaeltajaikäisten ohjelma koostuu pakollisista ja valinnaisista rasteista, joista vaeltaja valitsee itselleen omia taitojaan kehittävät aktiviteetit ja merkitsee ne henkilökohtaiseen vaelluskarttaansa. Rasteja löytyy niin partiotaidoista oman elämänhallinnan taitoihin. Vaeltajat laajentavat omaa ymmärrystään liittyen partioaatteeseen, johtamiseen partiossa ja muualla, mutta myös kestävään kehitykseen, talouteen ja viestintään. Rasteissa ei ole myöskään unohdettu erätaitoja, suunnistusta, nikkarointia ja vesillä liikkumista. Lisäksi vaeltajat toteuttavat Suomi- ja ulkomaan projektin, jonka aikana he kehittyvät projektin toteutustaidoissaan.

Mikä on aikuisen rooli vaeltajan elämässä?

Aikuinen on vaeltajan tärkein tuki. Jokainen – myös sinä – voit toimia apuna ja tukena vaeltajalle vaikket vaeltajan oma luotsi olisikaan. Kohdatessasi ja toimiessasi vaeltajan kanssa kerro rohkeasti elämän kokemuksistasi ja opeistasi, joita sinulla on. Kuuntele vaeltajaa ja hänen pohdintojaan. Hänellä saattaa olla kysyttävää esimerkiksi työelämästä tai parisuhteessa elämisestä. Aikuisena pystyt antamaan uusia ja erilaisia näkökulmia ja ammentamaan omista kokemuksistasi. Tärkeintä on kuitenkin, että vaeltaja itse tekee kuulemastaan johtopäätöksiä ja kokee tulleensa tuetuksi. Älä pelkää keskustella vaeltajan kanssa hankalistakaan aiheista.

Vinkki: Etsi lippukunnastasi vaeltaja ja istu hänen kanssaan iltaa esimerkiksi leirin iltanuotion jälkeen. Keskustele hänen kanssaan elämästä. Avartakaa toistenne maailmaa. Voit myös pyytää vaeltajaa näyttämään hänen vaelluskarttaansa ja kertomaan sitä kautta oppimistaan asioista.

Suomen Partiolaisten vaeltajaohjelma on päivitetty vuosina 2015 ja 2016 ja se julkaistaan vielä tämän vuoden aikana. Tämä teksti on kirjoitettu päivitetyn ohjelman näkökulmasta.

Kirjoittajana Henna Peltoniemi, Vaeltajaohjelman kehitysprojektiryhmän vetäjä.
Kuva Jani Karjalainen (Uudenmaan partiopiiri, Melontaretki 23.-24.5.2015)

Mitä lippukuntaviisari kertoo? – Vuosiselostevertailu

Lippukuntaviisarit ovat jälleen ilmestyneet. Niihin on koottu hyödyllistä tietoa kunkin (vuosiselosteen täyttäneen) lippukunnan tilasta. Lippukuntaviisarit lähetetään lippukunnille 11.5. ilmestyvän lippukuntapostin mukana, ja ne löytyvät myös Teltasta, jonne alueohjaajilla ja piirisi työntekijöillä on tunnarit, saat ne pyytämällä heiltä, jos missasit lippukuntapostilähetyksen.

Vuosiselostevertailu kertoo lippukunnan ikäkausitoiminnan tunnuslukuja eri vuosilta. Retket, päätösmerkit ja muut ikäkausikohtaiset mittarit kertovat siitä, miten laajasti partio-ohjelma lippukunnassa toteutuu. Mutta voi olla myös, että tilasto ei kerro totuutta. Kyseessä on vuosiselosteeseen täytettyjen tietojen vertailu ja luvut on sinne syötetyistä tiedoista. Vuosiselostevertailu on tarkoitettu työkaluksi helpottamaan lippukunnan toiminnan kehittämistä. Sen tehtävä ei ole arvostella tai osoitella huonouksia.

vuosiselostevertailu-esimerkki

Katsokaa ensin ikäkausia yleissilmäyksellä.

Näyttääkö jokin ikäkausi erityisesti punaista? Jos näin on, miettikää kuinka hyvin kyseinen ikäkausi toimii lippukunnassanne. Onko ikäkauden toiminta hyvää? Voitteko jollain tavalla erityisesti tukea ikäkautta? Jos jokin ikäkausi taas on hyvin vihreällä, onnitelkaa ikäkauden johtajia ja ryhmiä hyvästä toiminnasta. Miettikää myös, mikä kyseisen ikäkauden toiminnassa on erityisen hyvää, ja voidaanko joitain hyviä käytäntöjä siirtää myös toisiin ikäkausiin ja ryhmiin.

Kuvan esimerkkilippukunnassamme vanhimmat ikäkaudet näkyvät toimivan kaikkein parhaiten!  Sudenpentu- ja seikkailijaikäkausia voisi tarkastella hieman tarkemmin. Retkien määrä herättää kysymyksiä kaikissa ikäkausissa. Mikseivät retket houkuttele? Järjestetäänkö niitä? Miksi ei? Miten retkien järjestämistä voisi helpottaa? Onko kyse retkipaikkojen puuttesta, uskalluksesta vai siitä, että kisoissa käydään aivan älyttömän paljon (todellakin, vau!) ja viikonloput kuluvat siihen?

Katsokaa sitten jokaista kohtaa erikseen.

Katsokaa ensin partio-ohjelmasta tuleva tavoite, ja sen jälkeen viimeisimmän vuoden luku lippukuntanne kohdalta. Oletteko päässeet tavoitteeseen kyseisessä kohdassa? Jos ette, miettikää, mikä siihen voisi olla syynä. Keskustelkaa ikäkauden johtajien kanssa asiasta ja pohtikaa yhdessä, miten voisitte päästä tavoitteeseen. Tarvitseeko ryhmiä ja johtajia tukea erityisesti jossain aiheessa? Pitäisikö johonkin ikäkauteen saada lisää johtajia tai lapsia/nuoria, että tavoitteeseen päästäisiin helpommin? Onko joku muu kohta erityisen hyvä suhteessa tavoitteeseen ja joku toinen erityisen huono? Mistä tämä kertoo?

Esimerkkilippukunnassa voisi kiinnittää huomiota ehkäpä seuraaviin:

  • Miten jokainen sudenpentu pääsisi retkelle?
  • Onko joku selkeä syy sille, että seikkailijat eivät käyneet viime vuonna kisoissa tai Sepelissä kuten aiempina vuosina?
  • Mitä tapahtui kesäleiririntamalla vuonna 2015?
  • Mitä lippukunnan vaeltajat itseasiassa tekevät?
  • Tarpojien, samoajien ja vaeltajien kisaosallistumiset ovat huikeita lukuja! Miten kisaintoa voisi siirtää muihin toimintoihin?

Tarkastelkaa myös aiempien vuosien lukuja sekä trendiä.

Jos ette ole päässeet tavoitteeseen, mutta toiminta on ollut nousujohteista, onnitelkaa itseänne ja ryhmien johtajia kehityksestä. Jos trendi on laskeva, miettikää, miten toiminta saataisiin nousujohteiseksi.

Esimerkkilippukunnan jäsenmäärä on kasvanut lähivuosina paljon ja mahtavasti. Mitä vaikutuksia näkyy partio-ohjelman toteutumisessa? Samoajien retkivuorokaudet kävivät jo isommissa lukemissa ja palasivat sitten taas alemmas. Mitä tapahtui hyvinä vuosina? Voisiko tästä oppia jotain?


Jokainen lippukunta on omassa tilanteessaan ainutkertainen. Tässä käytetään lippukuntien viisarikuvia yleistävinä esimerkkeinä, tarkoitus ei ole osoittaa oikeaa tai väärää.

Lippukuntaviisari on lippukunnille ja piireille tarkoitettu työkalu, josta saa apua
lippukunnan tilanteen tulkintaan. Lippukuntaviisarista löytyy tietoa lippukunnan
jäsenmäärätilanteesta ja sen muutoksista sekä lippukunnan toiminnasta.
Lippukuntaviisarin tiedot on kerätty jäsenrekisteri Polusta sekä vuosiselosteiden
vastauksista. Ohjeet Lippukuntaviisarin käyttöön löydät osoitteesta
www.partio.fi/lippukuntaviisari.