Vammaisuus kuuluu partioon

Keväisessä Supersupe-tapahtumassa sudenpennut tutustuivat sisupartioon. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Vaikka käsitteenä sisupartio oli valtaosalle lapsista vieras, oli vammaisuus heille jotenkuten tuttu ilmiö. Ehkä vastoin ennakko-oletuksiamme lapset eivät vierastaneet vammaisuutta teemana, vaan moni innostui puhumaan aiheesta saadessaan rastiohjeita.

”Hei mä osaan jo viittoa!”

”Toi on sokeiden kirjoitusta.”

”Mun serkku on kehitysvammainen.”

Keskustelunaloittajina toimivat rastilla jaetut pistekirjoitusaakkoset ja viittomavihkot. Osa nappasi materiaalit käsistä, niin paljon ne kiinnostivat. Monelle lapselle viittomat, etenkin sormiaakkoset olivat tuttuja. Myös pistekirjoituksen käyttäjäryhmä tiedettiin.

Rastilla huomasimme, että vammaisuus tai erilaiset kommunikointikeinot kuuluivat myös joidenkin sudenpentujen arkeen. Mieleeni jäi tilanne, jossa nähdessään viittomavihkon eräs tyttö kertoi ensin reippaasti, että hänen pikkuveljensä viittoo. Kaverin kysyttyä miksi, meni tyttö vaitonaiseksi ja vastasi tiukasti ”no siksi”. Tulkitsin, että asia oli hänelle ehkä vaikea selittää. Kysyin, viittooko pikkuveli, koska hänen on vaikea kuulla tai vaikea puhua. Tyttö vastasi, että veljen on vaikea puhua. Totesin, että aivan, joidenkin ihmisten on vaikea puhua ja siksi he käyttävät viittomia.

On tärkeää, että partiossa puhutaan erilaisuudesta ja tuodaan esiin, että vammaisetkin lapset harrastavat partiota. Partiolaisellasi saattaa olla isosisko, serkku tai vanhempi, jolla on jokin vamma. Asiasta puhuminen antaa lapselle mahdollisuuden tuoda tämän esiin ja kertoa omista kokemuksistaan. Keskeistä on, että johtaja käsittelee asiaa myönteisessä hengessä, ei säälien tai häpeillen. Vammaisuus on ihmisen ominaisuus.

Suomen Partiolaisista vain noin 0,7 prosenttia on sisupartiolaisia. Pieni prosenttiosuus tekee sisupartiosta partion marginaalia. Rastimme viestinä oli ”Jos sinun ryhmässäsi olisi sisupartiolainen, nämä kaikki leikit onnistuisivat teiltä hänenkin kanssaan.” Toiveenamme on, että yhä useampi johtaja olisi valmis ottamaan ryhmäänsä sisupartiolaisen – antamaan vammaiselle lapselle tai aikuiselle mahdollisuuden partiokokemuksiin ja yhdenvertaiseen harrastamiseen.

Pääkaupunkiseudun Partiolaisilla sisutoimikunta antaa vammaisuuteen ja mahdollisiin haastaviin tilanteisiin liittyvää koulutusta ja tarjoaa uusille sisupartiolaisten ryhmille kummin tueksi. Tälläkin hetkellä lapsia on jonossa, koska sopivia, avoimia lippukuntia ei ole löytynyt. Partio kuuluu kaikille. Voisiko teidänkin lippukuntanne ottaa sisupartiolaisia? Esimerkiksi omalta alueohjaajaltasi saat tietää, kuka teidän piirissänne voisi auttaa toiminnan aloittamisessa.

Kirjoittajana Anu Autio. Juttu on julkaistu Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirilehdessä Hepussa (4/14).
Kuva SuperSupe -blogista.

Voisiko teidän lippukuntanne laajentaa sisupartioon? Lue lisää toiminnasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *