Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2013

Lapsen oikeuksien päivänä suitsutamme sisupartiota!

Vuoden 2013 lapsen oikeuksien päivän teemana koko Suomessa on vammaisten lasten oikeudet. Aiemmin tällä viikolla Suomen Unicef palkitsi sisupartiotoiminnan Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksella.

”Mielekäs vapaa-aika ja kaveruussuhteet ovat tärkeitä kaikille lapsille. Siksi tarvitaan sellaista vapaa-ajan toimintaa, johon kaikki voivat osallistua. Sisupartio on esimerkki juuri tällaisesta toiminnasta”, Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Mirella Huttunen sanoo.

”Partio on kaikille avoin harrastus, joten kannustamme myös erityistukea tarvitsevia lapsia mukaan partiotoimintaan. Tänään palkittu sisupartiotoimintamme mahdollistaa partioharrastamisen myös aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille. Kun sisupartiolaiset toimivat yhdessä muiden partiolaisten kanssa omassa ikäryhmässään, erilaisuuden kohtaaminen rikastuttaa myös lippukuntien toimintaa”, Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Timo Sinivuori kertoo.

Sisupartion hienous on nostettu tänään esiin myös Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa ”Sisupartiolaisista on syytä ottaa mallia” ja Lastensuojelun keskusliiton blogissa.

Hurraahuuto sispupartiolle myös täältä! Ja kiitokset kaikille sisujohtajille, joiden ansiosta niin moni sisupartiolainen pääsee osaksi partiota, maailman parasta harrastusta!

Eduskuntatalollakin nähtiin tänään sisupartiolaisten suorittama juhlava lipunnosto. Kuva Riina Aspila
sisupartiolaiset lipunnosto lapsen oikeuksien päivä riina aspila

Tammikuu on uusi elokuu!

ekstralaumakuvat

Vuodesta alkaen 2014 partio alkaa syksyn lisäksi vuodenvaihteessa. Tammikuussa on helppo täydentää olemassaolevia ryhmiä ja perustaa uusia, kun koulunaloitushässäkkää ei ole ja lippukunnan muu toiminta pyörii jo sujuvammin kuin alkukaudesta. Lisäksi pääkaupunkiseudulle muuttaa jatkuvasti lisää väkeä ja sudenpentuja on jo jonossa Partioaseman oven takana. Kasvupotentiaalia on! Sudarilauman perustaminen takaa myös sen, että lippukuntasi toimii ja menestyy tulevaisuudessakin. Perustattehan siis tekin tammikuussa ekstralauman?

Tärkein keino partion ja lippukuntien elämänmenon ja jatkuvuuden varmistamiseksi on jokaisessa lippukunnassa aloittava ekstralauma. Ekstralauma on sellainen lauma, joka perustetaan olemassa olevien lisäksi, ei niiden tilalle. Kaava on näennäisen simppeli: pari akelaa + uusia sudareita + oma vuoro kololta.

ekstralaumakuvat2

Miksi sudarilauma? Samoajia on paljon vähemmän!

Vahva panostus juuri sudari-ikäisiin on herättänyt myös kysymyksiä ja kritiikkiä. Kyseessä on kuitenkin ihan tietoinen valinta, johon ovat vaikuttaneet muun muassa seuraavat syyt:

  • 64 % uusista jäsenistä liittyy partioon sudenpentuikäisenä.
  • Sudari- ja seikkailijaikäisissä on suurin pudotus jäsenmäärässä. Laskua 7-9 -vuotiaissa on jopa 25 % ja 10-12 -vuotiaissa on jopa 33 %.
  • Viisi vuotta sitten laumoja oli 254, viime vuonna laumoja oli 181. Tämä on radikaali pudotus.
  • Sudareista on helppo aloittaa. Se on tuttu ja hyvin toimiva ikäkausi, eikä lauman vetäminen vaadi partiokokemusta tai muitakaan järeän luokan taitoja.
  • Laskennallisesti ja todellisuudessakin tietty määrä jäseniä lopettaa partion. Jotta lippukunta voisi säilyttää jäsenmääränsä ja johtajia olisi tulevaisuudessakin:
  • 85-henkinen lippukunta tarvitsee joka vuosi kaksi uutta laumaa – 24 sudaria.
  • 140-henkinen tarvitsee joka vuosi 40 uutta sudaria.
  • 170-henkinen tarvitsee joka vuosi 50 uutta sudaria.
  • “Tuleehan niitä muualtakin” ja muut kriittiset huomiot tästä: 64 % aloittavista on sudareita. Niin huomattava osa, ettei tätä voi jättää huomiotta.

Sudenpentuihin panostaminen ei tee muiden ikäkausien tukemisesta ja niihin panostamisesta vähemmän tärkeää. Se ei vähennä myöskään hyvän ja laadukkaan toiminnan tärkeyttä. Mutta siitä on hyvä aloittaa.

Mistä ne akelat saadaan?

Ihmisten rekrytointi voi tuntua rankalta. Kannattaa kuitenkin karistaa vaikeuden tuntu harteiltaan ja muistaa kaksi asiaa:

1) ihmisiä ON

2) ihmiset tulevat mukaan pyytämällä ja mukaan ottamalla

Hommaa helpottaa, kun ihmisille on tarjota apua. Näytä johtajakansiota. Toimintavinkit.fistä löytyy valmiita kokousohjelmia. Piirin kursseilla oppii lisää.

Kerro piiritoimistolle uuden lauman johtajat ja varmista, että hänet merkitään Polkuun akelaksi. Tällöin vinkkipaketit ja muut viestit tavoittavat hänet.

Ja muuten: jokaisella uudella sudarilla on keskimäärin kaksi vanhempaa, joilla on oma lehmä ojassa lapsen hyvän harrastuksen varmistamiseksi. Pyydä mukaan!

ekstralaumakuvat3

Mistä ne sudarit saadaan?

Maata on jo möyritty sudenpenturekryn ympäriltä. Piirin eskarikampanja tavoittaa vuosittain 20 % ensi syksyn ekaluokkalaisista. Syksyn eka Heppu suunnataan ja lähetetään kaikille ekaluokkalaisille. Lippukuntien omia markkinointitapahtumia on järjestetty viime vuosina ennätysmäärä. Uudesta materiaalipalvelusta pääsee kohta tilamaan uusia markkinointijulisteita juuri teidän tarpeisiin. Monet lippukunnat käyvät kouluissa, leikkipuistoissa ja iltapäiväkerhoissa markkinoimassa toimintaansa.

Miten se kolovuoro järkätään?

Kolovuoroa kannattaa hetki miettiä. Kokoontuvatko kaikki alueen lippukuntien laumat maanantaisin? Olisko järkevää jakaa tätä? Jos alueella olisi joka päivä tarjolla partiota 7-vuotiaille, pääsisivät aktiiviset fudiksenpelaajatkin mukaan.

Yksi iso syy partion lopettamiseen on se, että ikäkauden vaihtuessa myös kokouspäivä vaihtuu. Kannattaa pyrkiä siihen, että ekan vuoden seikkailijajoukkueen kokouspäivä olisi sama, kuin heidän edellisen kevään laumansa kokouspäivä oli. Näin partio voi jatkua saumattomasti.

Mitä aiemmin kokousaika on tiedossa, sitä helpompi on vanhempien suunnitella perheen kaikkien lasten ja aikuisten viikottaiset harrastukset, kuskaukset ja muut yksityiskohdat. Kerro kokousajat hyvissä ajoin lippukunnan nettisivulla ja ilmianna ne myös piirin nettisivuille laitettavaksi. Lippukunnassa kannattaa pyrkiä siihen, että syksyn kokousajat sovitaan jo kevään lopuksi ja toisinpäin. Jos tieto kokousajasta tulee vasta kahta päivää ennen kuin kokoukset syyskuussa alkavat, on moni jo buukannut muksunsa johonkin toiseen harrastukseen.

Joidenkin lippukuntien kohdalla tilanne on se, että kololle ei mahdu. Tällöin kannattaa tarkastella tilannetta kokonaisuudessaan. Olisiko viereisessä lähiössä partiolle tarvetta? Kannattaisiko sinne perustaa kolo ja tarjota vielä useammalle lapselle mahdollisuus partioon? Saako nykyistä koloa laajennettua? Jos lippukunta toimii seurakunnan tai esimerkiksi kaupungin tiloissa, kannattaa kysäistä suoraan, josko tarjolla olisi isompi tai kaksihuoneinen tila.

Koloasioissa auttavat myös piirin kaupunkityöntekijät.

Nyt on juuri sopiva hetki ryhtyä ekstralauman perustamispuuhiin! Just do it.

Lisää vinkkejä rekrytointiin, markkinointiin ja ekstraryhmiin liittyen löydät tästä blogista.

Tavoite, mittari, toimintasuunnitelma ja mitä näitä nyt on

LPK2030-tapahtumassa lippukunnanjohtajat työskentelivät laatusuunnitelmiensa, ja niiden tiimoilta muun muassa toiminnan arvioinnin parissa. Paljon on puhuttu paremmin tekemisestä, toiminnan kehittämisesta ja laadun tärkeydestä. Vaan mistäpä sitä tietää onnistuneensa? Onnistumisen mittaamista varten tarvitaan muutama sinänsä simppeli asia: tavoitteet, toimintasuunnitelma, mittarit ja arviointia. Koska hyvin johdettu on hauskempi tehdä ja hyvin suunniteltu jo puoliksi valmis, kannattaa jokaisessa lippukunnassa käyttää vähän aivonystyrää tämän teeman äärellä.

toiminnan arviointi ja -suunnittelu

Ensin pitää tietää missä ollaan ja mitä halutaan muuttaa.

Missä mennään? Mikä toimii ja mikä mättää? Kuinka arvioida kriittisesti oman lippukuntansa toimintaa? Apuja on monenlaisia ja mukaan voi pyytää vaikka alueohjaajaa, joka osaa kysellä sopivasti kinkkisiä kysymyksiä.

Työkalujakin on. Lippukuntaviisari on selkein apuväline, se on SP:n tietotuote, joka lähetetään vuosittain lippukunnille, jotka ovat täyttäneet vuosiselosteen. Voitte myös piirtää lippukunnan nykytilaa fläpille tai tehdä unelmointia siitä, minkälaista lippukuntaa haluaisitte johtaa. Niille, jotka haluavat tarkastella lippukunnan tilaa varsin kokonaisvaltaisesti kannattaa pyytää alueohjaajalta muutama ilta Kehittyvä lippukunta” -työkalun parissa.

Useimmista lippukunnista löytyy melko selkeästi joku paikka, joka vaatisi kehittämistä. Vaeltajat eivät ehdi toteuttaa omaa ohjelmaansa, johtajiston välinen viesti kulkee takkuillen, johtajaneuvostoon ei huvita tulla, eikä kukaan tahdo yhtään nakkia lisää, hommat jakautuvat epätasaisesti tai uusia aikuisia ei osata pyytää mukaan.

Kun tiedetään missä mennään, on helppoa asettaa tavoite.

Hyvä tavoite on sellainen, johon kaikki voivat sitoutua. Se on myös sopivasti nälkäinen. Keskustelemalla löytyy varmasti sopiva tavoite jostain tarpeeksi hyvän ja aivan järjettömän suorituksen välimaastoista. Isoja tavoitteita ei kannata olla liian montaa. Aika usein sopivaksi tavoitteiden määräksi ehdotellaan kolmea.

asetettiin tavoite

Toimintasuunnitelma kertoo, miten tavoite saavutetaan

Kun tavoite on asetettu, on päätettävä miten sinne mennään. Kannattaa muistaa, että toiminnan on palveltava tavoitteita. Jos tavoitteeksi on asetettu tähtiä ja kuita, mutta toiminnassa ei muuteta mitään, saa tulokseksi sitä, mitä on aina saanutkin. Muutosta tahtovan on oltava valmis tekemään muutoksia.

Hyvä tavoite ei mene hukkaan, kun sitä mitataan oikeanlaisilla mittareilla

Hyvä mittari on fiksu elikäs SMART:

Specific – Tarkka
Measurable – Mitattava
Achievable – Saavutettavissa
Realistic – Realistinen
Time bound – Aikaan sidottu (eli olennainen juuri tällä hetkellä)

Kunnianhimoisimmat voivat tehdä vieläkin fiksumman (SMARTER) ja lisätä pötköön Ethical – Eettinen sekä Responsible -Vastuullinen. Mittareiden asettamiseen kannattaa käyttää aikaa ja keskustelua. Usein käy nimittäin niin, että sitä saa, mitä mittaa. Mittarit voivat olla numeroilla mitattavia (osallistujien määrä) tai laadullisesti mitattavia (osallistujilla hyvä mieli). Aika harvaa asiaa on mahdotonta mitata, mutta joidenkin juttujen saattaminen mitattavaan muotoon voi olla kinkkisenpää.

ACTION!

Kädet mutaan, saappaat saveen, tämä on tärkein vaihe!

Aika arvioida ja makustella

Palautelomakkeet maailmaan, mittarit esiin, kissat pöydälle. Käytetään hetki ja katsotaan tuloksia. Nääditään ja ihmetellään. Ja tehdään päätöksiä. Jatketaanko valitulla tiellä ja valituilla menetelmillä vai onko aika muuttaa toimintasuunnitelmaa? Mitä halutaan muuttaa ensi kertaan?

Ja aloitetaan alusta taas

Kehittyvässä, hyvinvoivassa lippukunnassa toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin rinkula pyörii mutkattomasti, jatkuvasti ja ilman älytöntä vaivannäköä ja suunnattoman pitkiä blogitekstejä. Aika moni lippukunta suunnittelee ja arvioi toimintaansa esi-isien jalanjäljissä copy paste -menetelmällä. Suosittelen lämpimästi asioiden ottamista omiin käsiin!

lpkjt hommissa lpk2030

Tämän tekstin pohjalla alueohjaaja Annen muistiinpanot LPK2030:n keskustelusta, ohjeet LPK2030:n settien pitäjille, välipaloja Annan käymän Quality -evaluation and monitoring -setistä ja vähän maalaisjärkeä.