Miten menee?

Aikuisteema jatkuu! Blogissa aiemminkin vieraillut PäPa:n piirihallituksen aluetyöstä vastaava ministeri Leea pistelee menemään aikuisista partiossa. 

Olen tehnyt niin kuin kovin moni muukin meistä: vetänyt partioryhmää 13-20-vuotiaana käytännössä tauotta. Ensin vartiota, sitten jotain mikä nykyohjelmassa olisi ehkä samoajia, sitten laumaa, sitten toista laumaa.

Ja minä olen kironnut sitä, kuinka en jaksaisi tänään lapsia. Miettinyt, etten keksi ollenkaan, mitä tänään tehtäisiin. Tuijottanut kelloa, että vieläkö puoleksi tunniksi pitäisi keksiä ohjelmaa. Lähtenyt perjantaina rinkan kanssa kouluun mennäkseni retkelle, joka jännittää ja kauhistuttaa. Olen ajatellut, etten jaksaisi mennä johtajiston kokoukseen. Että haluaisin olla muualla, kun pitäisi keksiä iltaohjelmaa.

Ja tiedättekö, mitä olisin kaivannut? Sitä, että joku olisi sanonut, että se on ihan ok.

Ja kysynyt, että mitä minä tarvitsisin ja haluaisin. Ehdottanut, että mene vihjareille. Ehdottanut, että ensi keväänä en vetäisi ryhmää, jos sitten syksyllä menisi taas paremmin.

Ja luulenpa, etten ole ainoa.

Siksi, olit lippukunnanjohtaja tai mikä tahansa muu johtaja, kysy välillä muilta kuinka menee. Kysy, onko muilla kivaa. Kypsähdelkää välillä yhdessä, mutta muistakaa myös yhdessä motivoitua uudelleen.

Nää on taikasanat: miten sulla menee.

Ps. Tämä ehkä kertoo nössöstä luonteestani, mutta olen aina ollut tosi kunnollinen ja tehnyt asiat sääntöjen mukaan. Eräällä piirileirillä, kun olin 14, emme olisi millään jaksaneet lähteä yhteiseen päiväohjelmaan. Eräs Antsa tuli kysymään, miten menee. Kerroin, ettei huvita. Antsa sanoi, että no älkää menkö. Menkää uimaan.

SILLOIN mun päässä humisi! Oo, tehdä nyt oman pään eikä sääntöjen mukaan! Voi jukra, se oli huippua. Kannustan siis ajoittain myös moiseen kapinahenkeen, sekin voi pitää partioriemua yllä 🙂

 

Leea Seppänen,

alueministeri, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *