Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2013

PÄÄSEEKÖ MUKAAN? – avoimuuden tarkistuslista lippukunnille

”Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.” (Suomen Partiolaisten peruskirja 2008).

Avoimuus on toimintaperiaate, joka lähtee jokaisesta partiolaisesta itsestään. Avoimuus tarkoittaa sitä, että jokainen, joka hyväksyy partion päämäärän ja arvopohjan, on tervetullut mukaan toimintaan.

Avoimuus tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä avoimuuden eteen. Avoimuuden tarkistuslista on tarkoitettu lippukuntatoimijoille välineeksi lisätä monimuotoisuutta ja avoimuutta omassa toiminnassa.

Avoimuuden esteiden tunnistaminen on jo iso askel kohti monimuotoisuuden toteuttamisessa lippukunnan toiminnassa. Siksi alla olevien kysymysten läpikäyminen keskustellen vie monimuotoista partiota eteenpäin.

Kysymyksiä koskien jo partiossa olevia:

• Miten meidän lippukunnassa keskustellaan avoimuudesta jäsentemme kesken?
• Miten varmistamme, että kaikki kokevat turvalliseksi ja mahdolliseksi osallistua toimintaamme omana itsenään?
• Tunnistammeko syrjinnän ja kiusaamisen riittävän luotettavasti?
• Miten puutumme syrjintään tai kiusaamiseen lippukunnassamme?
• Miten huomioimme toiminnassamme erilaiset uskontokunnat ja elämänkatsomukselliset vakaumukset?
• Miten edistämme sitä, että toiminnassamme voivat halutessaan olla samoilla ehdoilla mukana kaikki sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta?
• Millä tavoilla lippukuntatoiminnan arjessa vältämme stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia tyttöjen ja poikien kuuluisi olla tai mitä heidän kuuluisi tehdä?
• Miten toimimme, jos toiminnassamme on mukana jäsen, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä?
• Tunnemmeko lippukuntamme säännöt? Mitä yhdenvertaisuuteen liittyvää niihin on kirjattu?

Kysymyksiä koskien uusia tulijoita:

• Millä tavalla tuemme etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan vähemmistöön kuuluvia henkilöitä, jotta he kokevat olevansa tervetulleita mukaan toimintaan?
• Millaisia mahdollisuuksia meillä on poistaa erilaisia esteitä, jotta toimintaan voisi tulla mukaan vaikka olisikin joku vamma, esimerkiksi liikuntaeste?
• Miten lippukuntamme tiedotus tavoittaa sellaisia lapsia ja nuoria sekä näiden vanhempia, jotka eivät tule toimeen hyvin suomen tai ruotsin kielellä?
• Ovatko myös aikuiset tervetulleita toimintaan vaikka eivät tunnekaan lippukuntamme perinteitä tai vaikka heillä ei olisi partiotaustaa?
• Kutsummeko vanhempia tutustumaan lippukuntamme toimintaan yhdessä lastensa kanssa?
• Onko lippukunnan johtajaneuvosto suljettu vai avoin foorumi? Sallitaanko siellä erilaisia mielipiteitä?

Kysymyksiä koskien ympäröivää yhteisöä

• Millainen rooli taustayhteisöllä (esimerkiksi seurakunta, kunta tai kaupunki, yritys) on toiminnassamme? Miten tiedotamme siitä kaikille, myös uusille jäsenille?
• Miten lippukunnan asioista tiedotetaan ympäröivälle yhteisölle: partiolaisten vanhemmille, seurakunnalle, koululle ja muille lasten asioita hoitaville tahoille paikkakunnallamme?

Lähde: Suomen partiolaisten monimuotoisuuslinjaukset

Toimintavinkit rasisminvastaiselle viikolle täältä!

Tämä kirjoitus julkaistiin blogissa lähes täsmälleen vuosi sitten. Asia ei kuitenkaan ole yhtään vähemmän tärkä tänäkään vuonna. Hyvää tasa-arvon päivää!

Vanhempien pelko on alamäen alku

Jos pitäisi laittaa janalle niitä asioita, joita partiossa tekee mielellään ja ei-mielellään, vanhempainiltojen pitäminen tuskin on niitä ensimmäisiä. Vanhempia ei kuitenkaan kannata ryhtyä pelkäämään, koska siinä porukassa on potentiaalia aika lailla. Voit ajatella sen niin, että 50 lapsen lippukunnassa on lähtökohtaisesti 100 aikuista taustalla. Niistä jokainen haluaa, että niiden lapsi voi harrastaa hyviä juttuja.

100 AIKUISTA! Kelaa sitä resurssia.

Vanhemmilta voi saada: apua retkikeittiöön, kuskaamiseen, tavaroiden huoltamiseen, lpk:n rojujen varastointiin, edullisiin hankintoihin, varainhankintaan, suunnistamiseen, rekrytointiin, ensiapuun, näkyvyyteen, lpk-lehden painamiseen, erityislasten kanssa pärjäilyyn, kirjanpitoon, toiminnan tarkastamiseen, tontin hankintaan, kaivon poraamiseen, polttopuiden hankkimiseen tai kisojen eväshuoltoon.

Apua saa, kun: tiedottaa hauskasti mutta asiallisesti, pyytää palautetta ja ottaa siitä onkeen, puhuu ääneen asioita joihin apua tarvitsee, vastaa kun kysytään, toivottaa vanhemmat tervetulleiksi tutustumaan retkikämppään ja koloon, pyytää retkelle kuskanneita vanhempia tekemään kunkin sylillisen polttopuita, tuo vanhempia yhteen, näyttää mitä lippukunnassa tapahtuu (fb-päivityksiä, blogi, kuvavirtaa, lehdet, sähköpostilistat!), katsoo vanhempia silmiin ja kättelee napakasti ja kun on edes melko lailla ajoissa.

Vai miten teillä vanhempia paijataan?

Tervetuloa mukaan, mitä haluaisit tehdä?

Leea aikuisista, osa 2:

On käynyt hiivatin kova munkki tai ehkä olet tehnyt vimmatusti töitä, mutta nyt edessäsi seisoo aikuinen, joka kertoo olevansa vähän kiinnostunut partiosta.

Mitä tehdä? Takaraivossasi alkaa ilotulitus, pestit vilkkuvat silmissä ja korvissasi kuulet yleisön humun! Tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin laittaa jäitä väiskiin. Uusi aikuinen ei välttämättä halua vetää ryhmää, ja se on ihan ok.

Stephen Peck, tuo partiolaisten kaatajasaarnaaja, puhui helmikuussa aikuisista kuin kaloista. Oikein suurista vonkaleista, muuten. Aikuista ei nimittäin voi suorilta käsin nostaa veneeseen. Sitä pitää hiljalleen kelata lähemmäs! Hiljalleen väsytetty kala nousee lopulta aika helposti veneeseen, ja sitä saalista syö riemulla. Väkisin välittömästi mukaan raahattu hermostuu ja karkaa.

Tässä siis neljä vinkkiä aikuisen onnistuneeseen naaraamiseen:

Kysy. Kysy, mitä aikuinen haluaisi tehdä. Kysy, mitä hän osaa. Kysy, mitä hän haluaisi oppia. Esittele rauhassa kaikkea mitä teette. Kaiva vaikka toimintasuunnitelma esiin ja luonnehdi lyhyesti toimintaanne.

Ehdota. Pidä pelisilmää: yritä saada aikuinen tekemään sellaista, jolle ei muuten oikein löydy tekijää (älä kuitenkaan ehkä aloita kämpän huussin tyhjennyksestä). Ehdota jotain sellaista, joka yleensä teillä sujuu. Jos tiedät, ettei Lapin vaellukselle ole lähtijöitä, älä laita aikuista järjestämään sellaista. Ei siitä hyödy kukaan.

Tutustuta. Näytä kaikki muutkin tyypit! Ottakaa uusi mukaan, viljelkää vähemmän sisäpiirin juttuja, lähtekää Nuuksioon saunomaan, näyttäkää miksi te olette partiossa.

Kiitä. Kiitä, anna palautetta ja sano säännöllisesti jotain mukavaa. ”Hauska nähdä! Kiva että tulit! Tämä meni tosi hienosti!”

Miten menee?

Aikuisteema jatkuu! Blogissa aiemminkin vieraillut PäPa:n piirihallituksen aluetyöstä vastaava ministeri Leea pistelee menemään aikuisista partiossa. 

Olen tehnyt niin kuin kovin moni muukin meistä: vetänyt partioryhmää 13-20-vuotiaana käytännössä tauotta. Ensin vartiota, sitten jotain mikä nykyohjelmassa olisi ehkä samoajia, sitten laumaa, sitten toista laumaa.

Ja minä olen kironnut sitä, kuinka en jaksaisi tänään lapsia. Miettinyt, etten keksi ollenkaan, mitä tänään tehtäisiin. Tuijottanut kelloa, että vieläkö puoleksi tunniksi pitäisi keksiä ohjelmaa. Lähtenyt perjantaina rinkan kanssa kouluun mennäkseni retkelle, joka jännittää ja kauhistuttaa. Olen ajatellut, etten jaksaisi mennä johtajiston kokoukseen. Että haluaisin olla muualla, kun pitäisi keksiä iltaohjelmaa.

Ja tiedättekö, mitä olisin kaivannut? Sitä, että joku olisi sanonut, että se on ihan ok.

Ja kysynyt, että mitä minä tarvitsisin ja haluaisin. Ehdottanut, että mene vihjareille. Ehdottanut, että ensi keväänä en vetäisi ryhmää, jos sitten syksyllä menisi taas paremmin.

Ja luulenpa, etten ole ainoa.

Siksi, olit lippukunnanjohtaja tai mikä tahansa muu johtaja, kysy välillä muilta kuinka menee. Kysy, onko muilla kivaa. Kypsähdelkää välillä yhdessä, mutta muistakaa myös yhdessä motivoitua uudelleen.

Nää on taikasanat: miten sulla menee.

Ps. Tämä ehkä kertoo nössöstä luonteestani, mutta olen aina ollut tosi kunnollinen ja tehnyt asiat sääntöjen mukaan. Eräällä piirileirillä, kun olin 14, emme olisi millään jaksaneet lähteä yhteiseen päiväohjelmaan. Eräs Antsa tuli kysymään, miten menee. Kerroin, ettei huvita. Antsa sanoi, että no älkää menkö. Menkää uimaan.

SILLOIN mun päässä humisi! Oo, tehdä nyt oman pään eikä sääntöjen mukaan! Voi jukra, se oli huippua. Kannustan siis ajoittain myös moiseen kapinahenkeen, sekin voi pitää partioriemua yllä 🙂

 

Leea Seppänen,

alueministeri, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

”No retkelle kokkaa ja kuskaa. Ja… ööö.” – Missä aikuinen voi auttaa partiossa?

Tarvitaan aikuisia. Ok.

Niitä saa pyytämällä. Jaha.

Ne ei kaikki halua vetää laumaa. O-ou.

Joku lupaa tulla silloin tällöin avuksi. Joku voi käyttää sen ajan, kun omat lapset on joukkueen kokouksessa. Mitä ne siis tekis? Salakuuntelimme muutaman lippukunnan JN:ää ja listasimme esille tulleista asioista ne, jotka sopisivat aikuiselle, uudelle, vanhalle tai uusvanhalle:

  • Kuka voisi etsiä painopaikan kronikalle ja hoitaa yhteydet?
  • Kevätkauden päättäjäiset pitäis miettiä.
  • Kuka lähtisi Sisiliskojen kanssa kisamaan, kun eivät uskalla keskenään mennä?
  • Kuka tekis retkelle johtajaohjelmaa? Niin, tai ois lasten kanssa kun johtajilla on rentoutushetki?
  • Oispa kätevää kun ois joku leirillä, jolla ei ois mitään pestiä, vaan joka aina auttais missä tarvittais.
  • Ois hyvä, jos joku vois olla kaikkien vanhusten kanssa vuosijuhlassa alusta loppuun, eikä sillä ois muuta
  • Kuka veis lapset Stadikalta kotiin, kun johtajat jää johtajabileisiin?
  • Ou nou, kenelläkään meistä ei oo C-ajokorttia!
  • Kuka vois tuurata mua meidän lauman kokouksessa, mä en ensi viikolla pääse?
  • Tarttisin pari tyyppiä Sepelin rastille.
  • Voisko joku viisas tulla mukaan keskustelemaan kirkkoherran kanssa?
  • Mut kuka kokkaa johtajahuollossa!?
  • Ihana ois saada vaik JN:ään joku koulutussetti johtamisesta.
  • Oisko siistii pitää sellainen kokous, jossa huolettais kaikkien pyörät kevätkuntoon. Kukahan osais?
  • Kämpän laveriin ois pakko saada kaide. Lapset putoilee.
  • Tietääks kukaan, tai voiks selvittää, että missä puolijoukkueet voi huoltaa?
  • Täs pöydäs on tägei 80-luvulta. Tää pitäis hioo.
  • Taloudenhoitaja lähtee puoleksi vuodeksi vaihtoon. Ounouounou. Kuka vois tuurata?
  • Myyjäiset on tulossa. Pitäis leipoo, tehdä simaa, kerätä lasipurkit sinapille ja olla vielä paikallaki.
  • Kuka vetäis perheretken ohjelmaa?
  • Tätä moottorisahaa pitäis osata kai käyttääki.
  • Sisuvartio tarttis apukäsiä silloin tällöin.
  • Voisko joku tulla kerhokertaan mukaan kertomaan maahanmuuttajavanhemmille, että mitä partio niinku on?
  • Voisko kannatusyhdistys auttaa kämpän katon rahoituksessa?
  • Meil on nyt kaikki lippukuntalehden jutut, mut tietääks kukaan mitään taitto-ohjelmaa? Entä osaako käyttää?
  • Täs on nyt nää ryhmäkohtaiset budjetit, vaik mä en kyl tienny, miten budjetit tehdään.